Rehevöityminen

Rehevöityminen tarkoittaa kasvien perustuotannon kasvua, mikä johtuu lisääntyneestä ravinteiden saatavuudesta. Ravinteita leviää luontoon muun muassa jätevesien, pelloilta valuvien lannoitteiden ja ilmasta tulevan laskeuman mukana.

Rehevöitymistä tapahtuu sekä maalla että vesissä

Maaekosysteemissä rehevöityminen kiihdyttää muun muassa metsien kasvua. Sitä tehostavat erityisesti typpilaskeuma ja ilmakehän kohonnut hiilidioksidipitoisuus.

Vesissä rehevöityminen ilmenee planktonlevien lisääntyneestä kasvusta johtuvana veden samenemisena, sekä vesikasvillisuuden lisääntymisenä ja ranta-alueiden rihmalevien liiallisena kasvuna. Vesien rehevöityminen voi myös johtaa leväkukintojen eli runsaiden leväesiintymien yleistymiseen, happikatoon ja kalastomuutoksiin.

Luonnon rehevyys ei sinänsä ole ongelma

Sekä maalla että vesissä on luonnostaan sekä reheviä että karuja kasvupaikkoja, ja muutos karusta rehevämmäksi voi tapahtua ilman ihmisen vaikutusta.

Rehevöityminen voi myös lisätä luonnon monimuotoisuutta, ainakin paikallisesti. Esimerkiksi monet runsaslajiset lintujärvet ovat syntyneet juuri rehevöitymällä. Jos rehevöityminen on laajamittaista, luonnonkirjo todennäköisesti kuitenkin kaventuu, kun karut kasvupaikat ja niiden lajisto vähenevät.

Rehevöityminen on ihmisen ongelma

Ihmiset kokevat vesien rehevöitymisen yleensä ongelmaksi, sillä rehevöitymisen myötä lisääntyvät monet epätoivotut elonmuodot, kuten tiivis rantakasvillisuus, yksipuolinen kalasto (särkikalat) ja myrkylliset sinilevät.

Maa-ekosysteemissä kasvien tuotannon usein halutaan kasvavan: mitä enemmän puut tai peltokasvit kasvavat, sitä parempi. Toisaalta monet monimuotoisuuden kannalta tärkeät kasvit, esimerkiksi niittykasvit, vaativat vähäravinteista kasvualustaa.

Rehevöitymisen torjunta on vaikeaa

Kerran alkuun päässyttä rehevöitymistä on vaikea hillitä. Ravinteet kertyvät vuosien kuluessa vesien pohjasedimenttiin ja maaperään. Vaikka kuormitus loppuu, saattaa rehevöityminen yhä jatkua, kun varastoituneet ravinteet vapautuvat takaisin perustuottajien (levät, kasvit) käyttöön.

Ravinnekuormituksen vähentäminen on kuitenkin ainoa pysyvä keino vähentää rehevöitymistä. Vesiekosysteemin palautumista lähemmäksi luonnontilaa voidaan joissakin tapauksissa nopeuttaa aktiivisilla kunnostustoimilla.