Raportti Siuruanjokialueen ympäristökatselmuksista ja ravinnetasetarkasteluista: maatilat aktiivisesti mukana vesiensuojelutyössä

Siuruanjoki kuntoon –yhteishankkeessa vuosina 2001 ja 2002 toteutetuista tilakohtaisista ravinnetasetarkasteluista ja ympäristökatselmuksista on valmistunut yhteenvetoraportti. Valuma-alueen maidontuottajat olivat aktiivisesti mukana näissä toimenpiteissä ja osoittivat toiminnallaan, että vapaaehtoinen vesiensuojelu kiinnostaa viljelijöitä. Ravinnetasetarkastelu tehtiin kahdelletoista ja ympäristökatselmus viidelletoista projektissa mukana olleelle tilalle. Maidontuotanto on alueen päätuotantosuunta, yhteensä valuma-alueella on 60 maidontuottajaa.

Ympäristökatselmuksella kokonaiskuva maatilan ympäristövaikutuksista

Ympäristökatselmus on osa suunnitteilla olevaa ympäristöjärjestelmätyötä. Katselmukseen sisältyneiden tilakäyntien yhteydessä kartoitettiin tilan ympäristövaikutukset ja etsittiin niistä merkittävimmät. Tämän jälkeen haettiin kullekin tilalle toteuttamiskelpoisimpia ratkaisuja tilan ympäristönhoidon tason parantamiseksi.

Hankkeessa laadittujen ympäristökatselmusten (15 kpl) tulosten mukaan useimmilla tiloilla määriteltiin suurimmiksi ympäristövaikutuksiksi muun muassa pihapiirin siisteyteen ja maisemakuvaan, jätevesien käsittelyyn, peltojen lannoitukseen sekä pH –tilanteen ylläpitoon ja kalkitsemiseen liittyviä asioita. Samoilla asioilla on myös suuri merkitys vesistöjen kuormituksen kannalta. Tulevaisuudessa olisikin syytä painottaa maatalouden ympäristön- ja vesiensuojeluun tähtääviä toimenpiteitä näihin tekijöihin.

Siuruanjoki kuntoon –hanke on osaltaan ollut vaikuttamassa parhaillaan kehitettävän maatilojen ympäristöjärjestelmäkoulutuksen sisältöön. Ympäristöjärjestelmäkoulutus on suunniteltu maatiloille tarjotun laatujärjestelmäkoulutuksen jatkoksi ja sen kokeilu käytännössä on suunnitteilla sekä Lapin ympäristökeskuksen alueella toteutettavan Siuruanjoki kuntoon –yhteishankkeen II –vaiheen yhteydessä että Oulun maaseutukeskuksessa.

Ravinnetasetarkastelu apuna viljelysuunnittelussa

Ravinnetasetarkastelussa selvitettiin tila- ja lohkokohtaisesti tilalla käytettävien pääravinteiden, typen, fosforin ja kaliumin, hyödyntämisasteet. Ravinnetase ilmaisee ravinnekierrossa hyödyntämättä jääneet ravinteet, jotka ovat haihtuneet, huuhtoutuneet tai pidättyneet maaperään ja kasvien juuristoon. Ravinnetasetarkastelussa mahdollisesti näkyvä ravinnehävikki merkitsee aina mahdollista ympäristön kuormitusta ja taloudellista tappiota. Lohkokohtainen peltotasetarkastelu mahdollistaa lannoituksen tarkentamisen tietyillä lohkoilla ja näin ollen taloudellisen säästön lannoitekustannuksissa.

Ravinnetasetarkastelujen tulokset olivat pääosin maidontuotantotiloille tavanomaisia. Peltoviljelyn ravinnekuormitusriskiä parhaiten kuvaavien lohkokohtaisten peltotaseiden tulosten mukaan suurimmalla osalla mukana olleista lohkoista (yht. 222 kpl) lannoituksessa annetut ravinteet oli hyödynnetty tyydyttävästi tai hyvin. Tietyillä lohkoilla ravinteiden hyödyntämisaste oli kuitenkin heikko, johtuen pääosin maaperän liiasta happamuudesta eli heikosta pH –tilanteesta.

Maaperän happamoituminen näyttää tehtyjen ravinnetaseiden perusteella olevan kasvava ongelma ja samansuuntaisia tuloksia on saatu myös muualla Suomessa tehdyissä ravinnetaselaskelmissa. Siuruanjoen valuma-alueella tarkastelluista lohkoista 52 %:lla maaperä oli liian hapan. Peltomaan pH –tilanne on yksi suurimmista kasvin kasvuun ja ravinteiden hyödyntämiseen vaikuttavista tekijöistä. Heikon pH –tilanteen omaavassa pellossa esimerkiksi fosfori ei ole kasveille käyttökelpoisessa muodossa, joten suuri osa siitä jää hyödyntämättä. Toisaalta hyvä pH –tilanne saattaa vapauttaa maaperään sitoutuneita fosforivaroja kasvien käyttöön, jolloin fosforilannoituksen määrää voidaan tarkentaa. Näin ollen lohkojen pH –tilanteesta kannattaa huolehtia, jotta kasvit hyödyntäisivät lannoituksessa annetut ravinteet mahdollisimman hyvin ja vesistökuormituksen riski pienenisi.

Mukana olleiden viljelijöiden asenne ympäristönsuojelua kohtaan positiivinen

Vuodesta 1995 lähtien käytössä ollut maatalouden ympäristötuki ja viljelijöiden sitoutuminen siihen on selkeästi parantanut tilojen ympäristönsuojelun tasoa. On kuitenkin merkittävää, että ympäristötuen ja lakisääteisten vaatimusten noudattamisen lisäksi viljelijät haluavat pitää vesistöt ja ympäristön hyvässä kunnossa myös osallistumalla edellä mainitun kaltaisiin vapaaehtoisiin toimenpiteisiin.

Siuruanjoki kuntoon –yhteishanke on Euroopan aluekehitysrahaston tukema hanke, jota Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus toteuttaa yhdessä alueen kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen tavoitteena on parantaa Siuruanjoen vesistön tilaa siten, että se soveltuisi entistä paremmin virkistyskäyttöön, kalastukseen ja matkailuun. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat sekä vesistön kunnostukseen että vesistöön aiheutuvan kuormituksen vähentämiseen. Siuruanjoki kuntoon –yhteishanketta toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan alueella vuosina 2000-2006.

Hankkeesta löytyy lisätietoa www –sivuilta:

www.ymparisto.fi/ppo > Vesivarojen käyttö > Vesistöjen kunnostus ja hoito > Vesistökohtaiset kehittämisohjelmat > Siuruanjoki kuntoon –yhteishanke

Lisätietoja

Projektikoordinaattori Riina Rahkila, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, puh. (08) 315 8558, 040 755 6589, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [riina rahkila] 

Projektipäällikkö Kaisa Vähänen, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, puh. (08) 315 8556, 040 764 6721, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [kaisa vahanen]