Kesän haittaleväseuranta käynnistymässä

Vuosi 2003 selvästi keskimääräistä vilkkaampi Keski-Suomessa

Vuosi 2003 oli leväesiintymien suhteen selvästi keskimääräistä vilkkaampi. Kuluvan vuoden kesän levätilannetta on vaikea ennustaa, sillä muun muassa sää vaikuttaa merkittävästi leväkukintojen esiintymiseen. Haittalevien esiintymistä seurataan edellisten vuosien tapaan valtakunnallisesti. Seurantatiedot on luettavissa Internetistä, ja tilanteesta tiedotetaan tarpeen mukaan myös erikseen. Kansalaisten levälinjalla vastataan vesien haittailmiöitä koskeviin kysymyksiin.

Levävuosi 2003 oli varsin poikkeava

Keski-Suomen ympäristökeskukseen tuli noin 140 ilmoitusta ja tiedustelua erilaisista vesien haittailmiöistä vuonna 2003. Näistä 54 tapausta tutkittiin tarkemmin ja kirjattiin valtakunnalliseen haittalevärekisteriin. Sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti oltiin selvästi keskiarvon yläpuolella. Keski-Suomen osuus koko valtakunnan tapauksista on ollut 4–8 %. Viime vuonna tuo osuus oli 5 %.

Keski-Suomen ensimmäinen sinileväkukinta havaittiin Laukaan Ahvenisen avannossa jo 18.3.2003.Tästä huolimatta keväällä ja alkukesällä kukintatapauksia oli vähän. Kesä-heinäkuun vaihteen helteiset ja tyynet sääolosuhteet synnyttivät poikkeuksellisen voimakkaan kukintahuipun. Heinäkuun rekisterihavainnot edustavat lähes 70 %:a kaikista Keski-Suomen ja yli 50 %:a koko maan vuoden 2003 rekisterihavainnoista. Heinäkuun jälkeen kirjattiin Keski-Suomen vesistä vain 12 tapausta rekisteriin.

Haittalevärekisteri­in taltioiduista keskisuomalaisista tapauksista runsaat 80 % oli sinilevien aiheuttamia. Yleisimmät massakukinnan aiheuttaja olivat Anabaena -, Woronichinia- ja Microcystis -suvun sinilevät. Anabaena lemmermannii -sinilevä oli selvästi yleisin kukinnan aiheuttanut laji. 70 % kaikista maakunnan tutkituista sinilevänäytteistä todettiin potentiaali­sesti myrkylliseksi (hermo- tai maksamyrkyllisiä) esiintymäksi. Mikroskopointi ei kuitenkaan kerro sitä, oliko mikään näistä havaituista kukintakannoista myrkyllinen vai ei. Sinilevän paljous ei myöskään takaa, että alueella olisi paljon levämyrkkyä. Viime heinäkuun levähuippu aiheutti lomalaisissa myös lievää ylireagointia, jonka seurauksena useimmat vatsasairaudet ja kesäflunssat yhdistettiin leväkukintaan.

Vuoden 2003 muista vesien haittailmiöistä voidaan mainita suopursuruostelautat, uimareita kiusanneet limalevätapaukset sekä verkkomiesten harmina olleet Hyalotheca-esiintymät. Suopursuruostetapauksia kirjattiin heinäkuun lopulla, mutta ne eivät olleet yhtä yleisiä kuin huippuvuonna 2001. Heinä-elokuulla tuli lukuisia ilmoituksia ja näytteitäkin uimareita kiusanneesta limalevästä (Gonyostomum semen). Limalevämassa tarttuu helposti uimarin iholle ja hajoaa ruskehtavaksi, kiristäväksi kalvoksi. Limaleväongelma liittyy useimmiten ruskeisiin humusvesiin. Limalevä ei ole myrkyllinen, mutta herkkäihoisille se voi aiheuttaa allergisia reaktioita. Hyalotheca -koristelevä on verkkomiesten painajainen. Pahimmillaan tämä liimamainen, vihreä limahyytelö voi estää kalastuksen käytännöllisesti katsoen koko­naan. Viime vuoden havainnot tehtiin syyskuulla Viitasaaren Vuosjärvellä ja Laukaan Kynsivedellä.

Leväesiintymien myrkyllisyystutkimus jatkuu tänä kesänä.

Kesällä 2003 aloitettiin valtakunnallinen tutkimus levien ja niiden yhteydessä esiintyvien bakteerien aiheuttamista terveyshaitoista. Leväseurannan yhteydessä kerättiin noin 130 näytettä runsaista ja erittäin runsaista  leväesiintymistä. Myrkytystietokeskukseen tuli sinilevien aiheuttamiksi epäiltyjä terveyshaittailmoituksia noin 100. Ilmoitettuihin oireisiin liittyviä vesinäytteitä saatiin 17 altistuspaikalta. Tutkimuksessa mitatut levämyrkkypitoisuudet vaihtelivat ei havaituista erittäin korkeisiin. Ensimmäistä kertaa Suomen sinileväkukinnoissa havaittiin saksitoksiinia, joka on erittäin vahva hermomyrkky. Kuuden havaintopaikan joukossa ei ollut yhtään keskisuomalaista kohdetta. Myrkyllisyystutkimus jatkuu tänä kesänä.

Leväkesää 2004 vaikea ennustaa

Itämeren eri osien sinileväriskien arvioimiseen on olemassa ennustemalli. Tämän mukaan riski Suomenlahden sinileväkukinnoille on erittäin suuri. Vastaavanlaisia ennusteita ei ole toistaiseksi laadittu edes suurimmille sisävesillemme. Järvialtaittemme rikkonaisuus yhdessä veden laadun suppeahkon havainnoinnin kanssa vaikeuttaa riittävän tarkkojen ennustemallien laatimista.

Kevään ja alkukesän valunnan ja lämpötilojen perusteella voidaan tulevaa leväkesää ounastella vain varoen. Viime vuodet ovat selvästi osoittaneet, ettei pelkkä korkea lämpö tai suuri huuhtouma riitä synnyttämään runsaita sinilevälauttoja. Pintaveden ravinnemäärät, leväsolujen kasvuvaihe ja etenkin tyynien sääjaksojen esiintyminen vaikuttavat myös merkittävästi kukinnan kehittymiseen. Vedessä oleva suurikaan levämassa ei vielä takaa levälautan syntyä, elleivät leväsolut pääse kohoamaan pintaan. Tämä puolestaan edellyttää riittävän pitkää tuuletonta jaksoa. Näin ollenetukäteistiedon perusteella on lomalaisen vielä mahdotonta lähteä suunnittelemaan lomakauttaan.

Valtakunnallinen levähaittaseuranta jatkuu kesällä 2004

Vuonna 1998 aloitettu valtakunnallinen, reaaliaikainen leväseuranta alkaa jälleen kesäkuun alussa viikolla 24 (7.6.2004) ja päättyy syyskuun puolivälissä (15.9.2004). Seurannalla pyritään suuntaa-antavaan, yhtäaikaiseen ja yhdenmukaiseen valtakunnalliseen läpileikkaukseen.

Keski-Suomen ympäristökeskuksen alueella seurantakohteita on aiempien vuosien tapaan 13. Kohteet ovat rehevyydeltään, kooltaan ja vedenlaadultaan erityyppisiä vesiä. Niillä on omat havaitsijat, jotka tekevät levähavainnot viikoittain. Suurjärviä lukuun ottamatta tarkkailupaikkoja on järveä kohden vain yksi. Muistettakoon, ettei leväkukinnan puuttuminen seurantapisteeltä välttämättä tarkoita, etteikö järven muissa osissa voisi olla kukintaa.

Havaintotiedot kootaan valtakunnalliseen järjestelmään. Valtakunnalliset leväkatsaus ja -tilannekartat julkaistaan keskiviikkoisin, ensimmäinen 9.6.2004 ja viimeinen 25.8.2004. Keski-Suomea koskevat havaintotiedot löytyvät Internetistä osoitteesta www.ymparisto.fi/ksu

Myös kansalaiset voivat kysyä ja osallistua

Kansalaisen levälinja" on Suomen ympäristökeskuksen puhelinpalvelu, joka vastaa kansalaisten leväkysymyksiin arkisin klo 9–16 (1.6. alkaen). Puhelinpalvelun numero on 01080-8898 ja se toimii paikallispuhelun hinnalla. Keski-Suomen ympäristökeskus tiedottaa lisäksi tarvittaessa oman alueensa levätilanteesta erikseen.

Keski-Suomessa jatkuu entiseen tapaan myös yleisön havaitsemien leväkukinta- ym. vesien haittailmiöiden kirjaaminen. Keski-Suomen ympäristökeskus tallentaa havaintotiedot valtakunnalliseen levähaittarekisteriin vain niistä tapauksista, joista on myös näytteet. Havaituista leväesiintymistä tulisi ilmoittaa kunnan ympäristönsuojelusihteerille tai terveystarkastajalle, jotka tarkistavat havainnon merkittävyyden ja ottavat tarvittavat näytteet.

Leväesiintymän havainnut henkilö voi ottaa itsekin näytteen: Näyte otetaan vapaasta vedestä (ei pohja-ainesta) pieneen pulloon (0,5–2 dl), pidetään viileässä ja toimitetaan tutkittavaksi kahden vuorokauden kuluessa. Näytteiden lisäksi tarvitaan selvät tiedot havaintopaikasta, ongelman laajuudesta ja havaintoajasta.

Lisätiedot:

Kalabiologi Anssi Eloranta, puh. (014) 697 267 ja 040 533 6976