Kestävää kehitystä edistävä tutkimus
Jotta kestävän kehityksen politiikka olisi innovatiivista, tarvitaan monipuolista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tavoitteena on päästä irti perinteisistä tieteiden välisistä rajoista ja eriytyneen hallintokulttuurin luomista esteistä.
Päätöksentekoon tarvitaan laajoja tulevaisuusvaihtoehtojen tarkasteluja, tietoa käytännön innovaatioista sekä luotettavia seurantajärjestelmiä. Tietopohjan vahvistaminen on tärkeää myös siksi, että kansalaiset saavat ajantasaista tietoa ja osaavat tunnistaa merkittävät kestävään kehitykseen kohdistuvat riskit. Kestävän kehityksen tietopohjan vahvistaminen
Keväällä 1998 käynnistettiin edelleen käynnissä oleva ympäristöklusterin tutkimusohjelma. Sen päämääränä on etsiä uusia keinoja säästää ympäristöä, luoda innovaatioita ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä tehostaa tutkijoiden, elinkeinoelämän, viranomaisten ja rahoittajien yhteistyötä.
Ympäristöministeriön verkkosivuille on keväällä 2007 avattu Ekotehokas yhteiskunta –keskustelupalsta, jossa voi kollektiivisesti jakaa ajatuksia ja osaamista viidellä eri teema-alueella: hankkeiden yhteistyö, yhdyskuntarakenne ja elinympäristö, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, tuotanto ja kulutus, sekä uusiomateriaalit rakentamisessa.
On myös keskusteltu siitä, miten kestävän kehityksen tutkimus- ja kehitystavoitteet voitaisiin kytkeä ministeriöiden yhteiseen sektoritutkimuksen toimintamalliin, jonka keskeiset linjaukset vahvistettiin valtioneuvostossa kesäkuussa 2007. Julkisen toiminnan ja politiikkatoimien kohteena oleva sektoritutkimuksen kenttä on jaettu neljään aihepiiriin: alue- ja yhdyskuntarakenteet ja -infrastruktuurit; osaaminen, työ ja hyvinvointi; kestävä kehitys; ja turvallisuus. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta on laatinut näille aihealueille suunnitelmat, jotka toteutuessaan tuottavat ministeriöiden tarvitsemaa tietoa politiikkatoimien suunnitteluun ja suunnittelun perusteella tehtävien yhteiskunnan kehittämistä koskevien päätösten tueksi. Tutkimusagendoilla on selkeä kytkentä hallitusohjelmaan kirjattuihin tavoitteisiin, ja niiden katsotaan hyödyttävän kaikkia ministeriöitä suurten politiikkakokonaisuuksien suunnittelussa ja toimeenpanossa. Kestävän kehityksen arviointi ja seuranta
Kestävän kehityksen indikaattoreilla seurataan ja arvioidaan kestävän kehityksen toteutumista ja tavoitteita kansainvälisellä, kansallisella, paikallisella tai vaikkapa yksittäisen yrityksen tasolla. Parhaimmillaan indikaattorit antavat päättäjille ja kansalaisille nopeasti luotettavaa tietoa tärkeistä ilmiöistä ja aihealueista.
Kansallinen hallintojen välinen indikaattoriverkko on päivittänyt vuoden 2007 aikana kansallisen kestävän kehityksen strategian avainindikaattorit ja tehnyt tulkinnan mahdollisiin muutoksiin johtaneista tekijöistä. Päivitetyt indikaattorit julkaistiin kansallisen kestävän kehityksen strategian toimeenpanon edistymisraportin yhteydessä joulukuussa 2007.
Kansallisen kestävän kehityksen strategian jatkotyönä on tarkoitus kehittää systemaattinen malli, jonka avulla voidaan arvioida strategian vaikutuksia valtakunnan, alueellisella ja paikallisella tasolla. Ympäristöministeriössä tehtiin kesällä 2007 selvitys "Existing Assessment Tools and Indicators: Building up Sustainability Assessment (Some Perspectives and Future Applications for Finland)". Selvitykseen koottiin erilaisia jo käytössä olevia arviointimekanismeja, joilla on seurattu erilaisten toimien, ohjelmien, prosessien ja/tai tuotteiden ympäristö-, sosiaali- tai talousvaikutuksia ja arvioitiin erityisen integroidun kestävän kehityksen arviointimekanismin käyttökelpoisuutta. Selvityksen mukaan kestävän kehityksen vaikutusten arvioinnissa korostuu eri kestävän kehityksen ulottuvuuksien keskinäinen riippuvuus, laajan toimijajoukon osallistuminen ja heidän yksilölliset intressinsä, sosiaalisen oppimisen myötä syntyvät vaihtoehtoiset lopputulokset, etukäteen tehtävä arviointi, käsitteiden ja toimintamallien joustavuus ja innovatiivisuus, horisontaalisuus ja pitkän tähtäimen tavoitteet, sekä erilaisten arviointivälineiden yhdistäminen politiikanteon avuksi. SYKE jatkaa vuonna 2008 kestävän kehityksen arviointimallien ja niiden käytettävyyden kehittelyä Suomessa.
Existing Assessment Tools and Indicators: Building up Sustainability Assessment (Some Perspectives and Future Applications for Finland) (pdf 159 kb) Jonas Rorarius, YM
Kesällä 2009 ympäristöministeriössä tehtiin selvitys muualla Euroopassa käytettävistä kestävän kehityksen arviointimalleista. Esimerkkejä näistä on luettavissa "Kestävän kehityksen arviointityökalut -käytäntöjä Euroopan maista" -selvityksestä. (pdf 200 kb) Matti Kahra, YM
Lisätietoja
Ympäristöneuvos Sauli Rouhinen, ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, puh. 050 565 8394
|