Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
Ajankohtaista
Minä ja ympäristö
Yritykset ja yhteisöt
Ympäristön tila
Ilmastonmuutos
Otsonikato
Rehevöityminen
Happamoituminen
Ympäristön kemikalisoituminen
Jätteet
Valosaaste
Ilma
Itämeri
Pintavedet
Pohjavesi
Kallio- ja maaperä
Luonnon monimuotoisuus
Rakennettu ympäristö
Ympäristöindikaattorit
Ympäristön tila 2008
Ympäristönsuojelu
Luonnonsuojelu
Asuminen
Maankäyttö ja rakentaminen
Vesivarojen käyttö
Tutkimus
Kansainväliset asiat
Lainsäädäntö
Lupa-asiat
Palvelut ja tuotteet
Sähköinen asiointi
www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Melu ja tärinä
Sivun lyhytosoite: www.ymparisto.fi/melu
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Melu ja tärinä

Melu on yksi yleisimpiä elinympäristön laatua heikentäviä tekijöitä. Meluhaitat ovat seurausta väestönkasvusta, kaupungistumisesta, teollistumisesta, teknisestä kehityksestä sekä erityisesti lisääntyneestä liikenteestä.

  

Mitkä äänet ovat melua?

Melu on ei-toivottua ääntä. Perusteellisemman määritelmän mukaan melu on tietyn yksilön ja ympäristön kannalta epämielekäs ja häiritsevä ääni, joka rasittaa tai vahingoittaa elimistöä fyysisesti tai psyykkisesti.

Melu vaikuttaa monella tavalla kielteisesti ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Melu voi häiritä tai vaikeuttaa työskentelyä, lepoa, nukkumista, viestintää ja oppimista. Voimakas melu saattaa vaurioittaa pysyvästi korvaa ja aiheuttaa kuulokyvyn eriasteista heikkenemistä. Melu voi myös aiheuttaa esimerkiksi stressiä ja monia muita fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia.

Koska melulle ominaista on nimenomaan sen häiritsevyys, melun määrittäminen pelkästään fysikaalisesti, mittaamalla, on mahdotonta. Äänien häiritsevyyteen vaikuttavat voimakkuuden ja muiden fysikaalisten ominaisuuksien lisäksi mm. kuulijan herkkyys, asennoituminen äänilähdettä kohtaan ja aikaisemmat kokemukset. Edes ääntä, joka saattaa vahingoittaa terveyttä, ei aina koeta häiritseväksi.

Äänen voimakkuutta käyttäen voidaan kuitenkin määritellä alue, jolla ääni saa helposti meluominaisuuksia.

Ympäristömelun lähteet

Melun aiheuttajana yleisin on liikenne ja eri liikennemuodoista erityisesti tieliikenne. Muun muassa liikenteestä, teollisuudesta, rakentamisesta ja vapaa-ajan toiminnoista ympäristöön leviävää melua kutsutaan ympäristömeluksi. Se muistuttaa monilta osin muita ympäristöön kohdistuvia päästöjä.

Melualueiden asukasmäärien perusteella voidaan tieliikenteen arvioida aiheuttavan lähes 90 % kaikesta melusta. Muita melun aiheuttajia ovat mm. lento- ja junaliikenne sekä teollisuus, rakentaminen, ampumaradat ja moottoriurheiluradat.

Eniten tieliikenteen melulle altistutaan suurissa kaupungeissa. Yleisten teiden melualueilla asuvista noin 80 prosenttia asuu taajamien sisääntuloteiden varsilla.

Melun myötä hiljaiset alueet vähenevät

Meluisten toimintojen yleistyminen näkyy paitsi lisääntyneinä meluhaittoina myös hiljaisten alueiden vähenemisenä. Hiljaisuus on tärkeää ihmisten virkistäytymiselle ja herkkien eläinlajien menestymiselle.

Ympäristömelun lisääntyminen vaikuttaa myös sillä tavalla, että ihmisillä on nykyisin yhä vähemmän mahdollisuuksia kokea hiljaisuutta. Ainainen taustahumina voi olla merkittävä stressitekijä, vaikkei melutaso kovin korkeaksi kohoaisikaan. Hiljaisuuden merkityksestä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille ei kuitenkaan ole olemassa luotettavaa tutkimustietoa. Hiljaisuudella tarkoitetaan yleensä nimenomaan luonnonhiljaisuutta eikä täydellistä äänettömyyttä.

Lisätietoa

 

11.4.2011 (Päivitetty)
Suomen ympäristökeskus
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Ruotsinkielinen versio
Englanninkielinen versio
Tulostusversio
Jaa
 
 
Muualla palvelussamme
Torjunta
Lainsäädäntö
Minä ja ympäristö
Tietojärjestelmät
 
Muualla verkossa
Melu (ELY-keskus)
Melun ja tärinän torjunta (Ratahallintokeskus)
Kuuloliitto

 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot