Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
Ajankohtaista
Minä ja ympäristö
Yritykset ja yhteisöt
Ympäristön tila
Ilmastonmuutos
Otsonikato
Rehevöityminen
Happamoituminen
Ympäristön kemikalisoituminen
Jätteet
Melu ja tärinä
Valosaaste
Ilma
Itämeri
Pintavedet
Kallio- ja maaperä
Luonnon monimuotoisuus
Rakennettu ympäristö
Ympäristöindikaattorit
Ympäristön tila 2008
Ympäristönsuojelu
Luonnonsuojelu
Asuminen
Maankäyttö ja rakentaminen
Vesivarojen käyttö
Tutkimus
Kansainväliset asiat
Lainsäädäntö
Lupa-asiat
Palvelut ja tuotteet
Sähköinen asiointi
www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Pohjavesi
Sivun lyhytosoite: www.ymparisto.fi/pohjavesi
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Pohjavesi

Pöytäkankaan pohjavesialue
Suomusjärvellä. © Risto P. Mäkinen 

Pohjavesi on vettä, joka täyttää avoimet tilat maa- ja kallioperässä. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin. Pohjavesivarastot täydentyvät keväällä lumen sulamisvesistä ja syksyllä syyssateista.
   

Pohjaveden esiintyminen ja määrä

Suomessa pohjavettä on lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista. Pohjaveden pinnan etäisyys maanpinnasta vaihtelee noin yhdestä jopa yli kolmeenkymmeneen metriin, mutta on yleensä noin 2–5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella.

Muutokset pohjaveden pinnankorkeudessa kuvastavat muutoksia pohjaveden määrässä. Pohjaveden määrää voivat vähentää esimerkiksi kuivuus, pohjaveden runsas käyttö ja maaperän voimallinen muokkaus.

Pohjaveden käyttö

Suomessa pohjavettä käytetään runsaasti talousvetenä ja vesilaitosten raakaveden lähteenä, koska se on usein laadultaan parempaa ja paremmin suojassa likaantumiselta kuin pintavesi. Pohjavettä voi yleensä  käyttää sellaisenaan ilman vedenkäsittelyä.

Vesilaitosten jakamasta talousvedestä noin 65 % on pohjavettä. Osuuteen sisältyy myös tekopohjavesi, jota valmistetaan johtamalla pintavettä pohjavesialueiden maaperään.

Pohjaveden uhkatekijät

Pohjavedet eivät Suomessa yleensä pilaannu laajalta alueelta, koska meillä pohjavesiesiintymät ovat pääosin pieniä. Likaantumisvaara on suurin hiekka- ja soramailla, jotka läpäisevät veden lisäksi hyvin myös lika-aineita.

Laajempaa pilaantumista voivat aiheuttaa mm. liukkauden torjunta, polttonesteiden jakelu, maatalous ja erilaiset kemikaalionnettomuudet. Onnettomuuksien seuraukset voivat tulla näkyviin pohjavedessä vasta vuosikymmenienkin jälkeen.

Pohjavedet voivat myös happamoitua. Tätä tapahtuu samoilla alueilla, joilla järvet ovat happamoituneet. Pohjavesien happamoituminen alkaa yleensä pitkällä viiveellä, sillä kestää aikansa, ennen kuin happamoittavat aineet ehtivät syvällä oleviin pohjavesiin. Happamaan pohjaveteen liukenee maaperästä haitallisia raskasmetalleja.

Pohjaveden huono laatu voi johtua myös maa- ja kallioperän ominaisuuksista. Joillakin alueilla pohjavedessä voi olla haitallisia määriä rautaa ja mangaania. Kallioporakaivoissa saattaa lisäksi esiintyä liian korkeita arseeni-, fluoridi- ja radonpitoisuuksia.

26.6.2012 (Päivitetty)
Suomen ympäristökeskus
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Englanninkielinen versio
Ruotsinkielinen versio
Tulostusversio
Jaa
 
 
Tila
Kuormitus
 
 
Muualla palvelussamme
Ympäristön tila
Vesivarojen käyttö
Ympäristönsuojelu
Lainsäädäntö
Palvelut
Kaivoveden analyysitulkki Kaivoveden analyysitulkki
Julkaisut ja esitteet
Tiedotteet
 
Muualla verkossa
Geologian tutkimuskeskus

 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot