Vesistöjen säännöstely
Vesistön säännöstelyllä tarkoitetaan vesistön tai sen osan vedenkorkeuksien ja virtaamien muuttamista erilaisten käyttömuotojen kannalta luonnontilaista edullisemmaksi. Lapissa säännöstelyt palvelevat lähinnä vesivoiman tuotantoa ja tulvasuojelua.
Säännösteltyjen järvien yhteispinta-ala Lapissa on lähes 2000 neliökilometriä, mikä kattaa hiukan yli 30 % sisävesien kokonaispinta-alasta (5 880 km2). Suurimmat säännöstellyt järvet Kemijoen vesistössä ovat Kemijärvi, Suolijärvet ja Olkkajärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Kemijoen pääuoma Kitisestä Perämereen on porrastettu voimalaitoksilla. Paatsjoen vesistön keskeistä järveä Inarijärveä säännöstellään Venäjän puolella sijaitsevalla Kaitakosken padolla. Paatsjoki on porrastettu venäläisin ja norjalaisin voimalaitoksin. Pienempiä vesivoiman vuoksi säännöstelyjä vesistönosia on Tornion-Muonionjoen vesistöalueella Tengeliöjoen valuma-alueella.
Säännöstely kuluttaa rantavyöhykettä
Säännöstelyn vaikutukset kohdistuvat erityisesti rantavyöhykkeeseen, sen eliöyhteisöihin eli ranta- ja vesikasvillisuuteen, rantaeläinplanktoniin, pohjaeläimiin sekä kalakantoihin. Vaikutukset ovat seurausta virtaamien ja vedenkorkeuksien vaihtelusta, joka saattaa aiheuttaa haittoja myös rantojen virkistyskäytölle. Kalojen vaellusmahdollisuus patojen ohi ylävirtaan heikkenee tai estyy kokonaan. Veden väliaikainen sameneminen rakennusvaiheessa voidaan myös lukea säännöstelyn haitallisiin ympäristövaikutuksiin.
Säännöstely helpottaa kevättulvia
Lapissa kevättulvat saattavat olla hyvinkin rajuja, vesistöjen säännöstelyllä voidaan helpottaa tulvatilannetta ja vähentää tulvien sekä jääpatojen aiheuttamia vahinkoja. Koska säännöstely on kestänyt Lapin vesistöissä jo noin 30 – 50 vuotta, vesiluonto on ainakin osittain sopeutunut uuteen tilanteeseen. Vesi- ja rantaluonnon tilan kannalta ennen säännöstelyä vallinneisiin vedenkorkeuksiin palaamista ei siis välttämättä pidetä edes toivottavana. Vesivoimalaitokset eivät myöskään kuormita ympäristöä ja selvästi luonnonmukaisemmasta vedenkorkeuden rytmistä seuraisi suuria voimataloudellisia menetyksiä.
|