Ympäristön seuranta
Pintavesien seuranta
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue seuraa pintavesien tilaa ja määrää toimialueellaan Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Vesien tilan seurannoilla tuotetaan tietoa jokien, järvien ja rannikkovesien ekologisesta ja kemiallisesta tilasta ja niiden muutoksista, ja tuloksia käytetään mm. vesien tilan luokitteluun. EU:n vesipuitedirektiivin myötä perinteinen veden laadun fysikaalis-kemiallinen seuranta on saanut nykyisissä seurantaohjelmissa rinnalleen aiempaa enemmän biologista seurantaa. Pintavesien hydrologiseen seurantaan kuuluu etenkin vesistöjen vedenkorkeuden ja virtaamien seurantajärjestelmän ylläpito. Vesistöjen kalastoseurannat kuuluvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle.
Veden laadusta on olemassa seurantatietoja jo 1960-luvulta lähtien, mutta nykyisen kaltainen veden laadun seuranta ja tarkkailu on laajentunut merkittävästi 1970- ja 1980-luvuilla. Myös vesistöjen vedenkorkeuksista ja virtaamista on pitkiä aikasarjoja. ELY-keskuksen nykyiset seurantapaikat kuuluvat ympäristöhallinnon seurantaohjelmaan vuosille 2009-2012.
Pintavesien tilasta ja kuormituksen vaikutuksista saadaan runsaasti tietoa velvoitetarkkailuilla. Monet vesistöjä kuormittavat laitokset ja toiminnot, kuten jätevedenpuhdistamot, teollisuuslaitokset, kalankasvatuslaitokset ja turvetuotantoalueet, tarvitsevat toiminnalleen ympäristöluvan, jossa toiminnanharjoittaja yleensä velvoitetaan omalla kustannuksellaan tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia purkuvesistöön. Myös vesitaloushankkeilla, kuten ruoppauksilla ja muilla vesirakennustöillä, voi olla tarkkailuvelvoitteita. Vesilain mukaisiin lupiin sisältyy usein hydrologista tarkkailua. Vesistötarkkailuohjelmat hyväksyy ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue ja kalataloudelliset tarkkailuohjelmat elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalouspalvelut. ELY-keskus myös valvoo tarkkailujen toteutumista.
Ympäristöhallinnon seurantaohjelmat ja velvoitetarkkailuohjelmat on sovitettu yhteen siten, että vesien tilasta saadaan kokonaiskuva. Ohjelmien sisällössä on otettu huomioon vesienhoidon säädökset mm. seurattavien laatutekijöiden ja näytteenoton tiheyden suhteen. Vesien tilaa selvitetään myös erilaisissa hankkeissa ja projekteissa. Lisäksi eri tahoilla, kuten kunnilla, on vapaaehtoisia vesien tilan seurantaohjelmia. Rannikkovesien tilan seuranta
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueeseen kuuluvat Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa Merikarvialle asti. Ympäristöhallinnon seurantapaikkojen lisäksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan rannikolla on yhteensä noin 300 velvoitetarkkailuun kuuluvaa vedenlaadun havaintopaikkaa.
ELY-keskuksella on Saaristomerellä 45 veden laadun seurantapaikkaa. Niistä kolme on intensiiviasemia: Nauvon Seilin, Korppoon Utön ja Ahvenanmaan Brändön havaintopaikka Kihdin pohjoispäässä. Intensiiviasemilta vesinäytteet haetaan 15-20 kertaa vuodessa ja muilta havaintopaikoilta 1-5 kertaa vuodessa ohjelman mukaisesti. Pääsääntöisesti vesinäytteet otetaan ainakin keskikesällä, minkä lisäksi osalta asemista otetaan useampia avovesikauden näytteitä ja talvinäyte.
Selkämerellä ELY-keskuksella on 13 veden laadun havaintopaikkaa, jotka kuuluvat yhtä lukuun ottamatta myös velvoitetarkkailuohjelmiin. Vesinäytteet haetaan näistä paikoista 2-7 kertaa vuodessa paikasta riippuen. Rauman edustalla on Kylmäpihlajan lähellä osittainen intensiiviasema, jonka näytteenottotiheys on edellisistä poiketen 10 kertaa vuodessa.
Merialueella analysoidaan kaikilta asemilta kokonaisfosforin ja -typen pitoisuudet sekä määritetään näkösyvyys. Ravinteista tutkitaan useimmiten myös ammonium- ja nitraatti- nitriittitypen sekä fosfaattifosforin pitoisuudet vähintään pintavedestä ja pohjan läheltä. Monelta asemalta määritetään eri syvyyksiltä veden happitilanne ja sähkönjohtavuus sekä joissakin tapauksissa suolaisuus, jolloin ilmenee myös veden kerrostuminen. Lisäksi analyysivalikoimaan kuuluvat veden sameus, pH ja väriluku. Intensiiviasemilla analyysivalikoima on edellä mainittua laajempi.
ELY-keskuksen oma biologinen seuranta keskittyy rannikkovesissä Saaristomerelle. Avovesikaudella seurataan kaikissa veden laadun havaintopaikoissa a-klorofyllin pitoisuutta, joka kertoo planktonlevien määrästä. Kasviplanktonia seurataan lähes 20 havaintopaikassa ja pohjaeläimiä lähes 70 paikassa. Kasviplankton ja pohjaeläimet kuuluvat seurattaviin muuttujiin myös monissa velvoitetarkkailuohjelmissa. Lisäksi ympäristöhallinnon seurantaohjelmaan kuuluvat makrolevien seuranta kolmella alueella ja rakkolevän kasvusyvyyden mittaus 25 paikassa. Selkämerellä biologinen seuranta toteutuu lähes kokonaan velvoitetarkkailujen yhteydessä. ELY-keskus seuraa makroleviä yhdellä alueella ja rakkolevän kasvusyvyyttä viidessä paikassa. Sisävesien tilan seuranta
Järvet
Varsinais-Suomen ELY-keskus seuraa säännöllisesti noin 90 järven tilaa. Yli 100 hehtaarin järvistä haetaan vesinäytteet pääsääntöisesti joka kolmas vuosi ja sitä pienemmistä seurantaohjelmaan kuuluvista järvistä useimmiten kuuden vuoden välein. Vuosittaiseen seurantaan kuuluvat vuosina 2009-2012 Varsinais-Suomessa Iso-Kisko, Painio, Turun Kakskerranjärvi, Rymättylän Kirkkojärvi, Naantalin Kuralanjärvi ja Muurlan Ylisjärvi sekä Satakunnassa Säkylän Pyhäjärvi, Karhijärvi, Sääksjärvi, Isojärvi, Köyliönjärvi, Pomarkun ja Siikaisten Valkjärvi, Jämijärvi ja Karvianjärvi.
Järvien näytteenottotiheys on 2-5 kertaa tutkimusvuodessa, useimmissa järvissä neljä kertaa vuodessa. Alueen suurin järvi, Säkylän Pyhäjärvi on intensiiviseurantakohde, jonka veden laatu tutkitaan 12 kertaa vuodessa. Näytteistä analysoidaan veden rehevyystasoon liittyvät ravinnepitoisuudet eli kokonais- ja fosfaattifosfori sekä kokonais-, ammonium- ja nitraatti- nitriittityppi. Lisäksi määritetään näkösyvyys, veden happitilanne, pH, sähkönjohtavuus, sameus, kemiallinen hapenkulutus ja väriluku. Myös bakteeripitoisuuksia määritetään. Joiltakin järviltä tehdään myös muita määrityksiä.
Järvien biologista seurantaa on tehostettu nykyisellä seurantaohjelmakaudella. Vesinäytteistä analysoidaan kesäkaudella planktonlevien määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus. Kasviplanktonia seurataan noin 60 järvessä ja pohjaeläimiä 27 järvessä. Vesikasvillisuutta seurataan ohjelman mukaan 15 järvellä.
Joet
Varsinais-Suomen ELY-keskus seuraa säännöllisesti noin 60 joen vedenlaatua. Valtaosasta vesinäytteitä otetaan joka vuosi, mutta osasta vain joka kolmas vuosi. Tavallisimmin näytteenottotiheys on neljä kertaa vuodessa, mutta suurimmat joet ovat tihennetyssä seurannassa 12-22 kertaa vuodessa. Tiheää näytteenottoa on seurantaohjelmissa jokien mereen kuljettaman ravinnekuormituksen arvioimiseksi, haitallisten aineiden määrittämiseksi ja hajakuormituksen vaikutusten arvioimiseksi. Tihennetyssä seurannassa ovat Varsinais-Suomessa Aurajoki, Uskelanjoki, Paimionjoki, Kiskonjoki ja Yläneenjoki sekä Satakunnassa Pyhäjoki, Eurajoki, Kokemäenjoki, Loimijoki, Eteläjoki ja Merikarvianjoki. Jokivesistöjen lisäksi erityisessä pienten valuma-alueiden seurannassa ovat Tarvasjoen Savijoki ja Kokemäen Löytäneenoja.
Jokivesistä analysoidaan kokonais- ja fosfaattifosfori sekä kokonais-, ammonium- ja nitraatti- nitriittityppi. Lisäksi määritetään veden happitilanne, pH, sähkönjohtavuus, sameus, kemiallinen hapenkulutus ja väriluku. Osasta tihennetyn seurannan havaintopaikoista tehdään huomattavasti laajempi analyysivalikoima.
Biologista seurantaa on tehostettu etenkin jokivesistöissä tällä seurantaohjelmakaudella. ELY-keskus ottaa jokien koskipaikoista pohjaeläinnäytteitä lähes 30 jokipisteessä ja samoin koskien piilevänäytteitä noin 30 havaintopaikassa.
Lounais-Suomen jokivesistöissä on velvoitetarkkailuohjelmia, joiden avulla saadaan valtaosa teollisuuden, yhdyskuntien ja turvetuotannon vaikutuksessa olevien jokien vedenlaatutiedoista. Useassa merkittävässä mereen laskevassa joessa on yhteistarkkailuohjelma, joihin sisältyy veden laadun tarkkailun lisäksi biologisia tarkkailuja. Haitallisten aineiden seuranta
Haitallisten aineiden pitoisuuksia on seurattu pitkään muutamissa havaintopaikoissa kaloissa ja sedimenteissä. Määritettäviä haitta-aineita ovat mm. raskasmetallit, orgaaniset klooriyhdisteet ja PCB-yhdisteet. Säkylän Pyhäjärvellä seurataan sedimentin sekä muikun ja hauen haitta-ainepitoisuuksia. Kokemäenjoesta tutkitaan ahvenen ja hauen ainepitoisuuksia ja Pihlavanlahdella sedimenttien ainepitoisuuksia. Airistolla Seilin tutkimusasemalla seurataan ahvenen ja sedimenttien ainepitoisuuksia.
Vedessä olevien haitallisten aineiden määrää on alettu seurata aikaisempaa enemmän ja eri analyyseillä vesienhoitoon liittyvän lainsäädännön muutosten myötä. Aluksi haitallisten aineiden pitoisuuksia selvitettiin projekteina, mutta nykyisin erilaiset haitta-ainemääritykset ovat yleistymässä vesianalyysien joukossa. Leväseuranta
Valtakunnallisessa levähaittaseurannassa havainnoidaan levätilannetta viikoittain kesäkaudella. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella on vajaa 50 vakiohavaintopaikkaa, joista puolet on rannikkovesissä ja puolet sisävesissä. Levähavainnoinnin hoitavat koulutetut havainnoitsijat ja tiedot levätilanteesta (levätilanne ja leväkatsaus) julkaistaan viikoittain ELY-keskuksen www-sivuilla. Vakioseurannan lisäksi ELY-keskus kerää yleisön havaintoja leväkukinnoista ja tiedottaa tarpeen mukaan oman toimialueensa levätilanteesta. Hydrologinen seuranta
Hydrologiset havaintotiedot ovat perusta kaikelle vesivarojen käytölle ja hoidolle; vesiensuojelulle, vesistöjen kunnostukselle, vesistöjen säännöstelyille, tulvasuojelulle ja tulvantorjunnalle, sekä vesitilannearvioille. Hydrologisia havaintoja käytetään myös lähtötietoina vesistömalleissa, joiden avulla voidaan tehdä kohtuullisen tarkkoja vesitilanne- ja tulvatilanne-ennusteita sekä mallintaa vedenlaatua ja arvioida esim. ravinnekuormitusten kokonaismäärää.
Hydrologisesta seurannasta on kerrottu enemmän Ympäristön tila –osiossa (vesistöt ja hydrologia / hydrologia).
|