Pohjois-Atlantin luonnonlohikantojen suojelemista koskevat suositukset
- Komission kokous 16.-18.9.2009, Svanvik
- Komission kokous 16.-18.9.2008, Luosto
- Komission kokous 14.6.2007, Tana bru
- Komission kokous 13.12.2006, Saariselkä
- Komission kokous 24.8.2005, Kaarasjoki
- Komission kokous 23.-24.8.2004, Muonio
- Komission kokous 2.-3.12.2003, Svanhovd Miljøsenter
- Komission kokous 27.5.2003, Tartto
- Komission kokous 27.-29.8.2002, Saariselkä
- Komission kokous 28.-29.5.2002, Svanhovd Miljøsenter
- Komission kokous 4.-5.9.2001, Tana bru
- Komission kokous 22.-24.8.2000, Kittilä, Levi
- Komission kokous 18.- 20.8.1999, Kaarasjoki
- Komission kokous 4.-6.11.1998, Inari
- Komission kokous 27.-28.8.1997, Neiden
- Komission kokous 10.-11.12.1996, Kilpisjärvi
- Komission kokous 17.-18.1.1996, Oslo
- Komission kokous 1.-2.12.1994, Rovaniemi
- Komission kokous 20.-22.8.1993, Kirkkoniemi ja Svanhovd
- Komission kokous 11.-13.8.1992, Ivalo
Komission kokous 16.-18.9.2009, Svanvik
Norjalais-suomalainen rajavesistökomissio kiinnittää huolestuneena huomiota lohikantojen kehitykseen Tenon ja Näätämöjoen vesistöissä.
Komissio suosittaa, että
- Norjan ja Suomen viranomaiset ottavat neuvotteluissaan huomioon uudet lohikannoista saadut tutkimustulokset
Komission kokous 16.-18.9.2008, Luosto
Gyrodactylus salaris-lohiloisen torjunta
Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueet ovat säilyneet puhtaina Gyrodactylus salaris –loisen tartunnoilta. Loisen leviämisen uhka ei ole kuitenkaan väistynyt, minkä vuoksi loisen torjuntatoimia tulee aktiivisesti jatkaa. Myös NASCO ( Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestö) on ottanut voimakkaasti kantaa lohiloisen torjuntaan. NASCO edellyttää, että NASCOn jäsenmaiden tulee laatia valmiussuunnitelma Gyrodactylus salaris –loisen varalta.
Komissio suosittelee, että
- Suomi ja Norja laativat NASCOn edellyttämän valmiussuunnitelman Gyrodactylus salaris –loisen leviämisen estämiseksi. Lisäksi komissio pitää tärkeänä, että Suomen ja Norjan valmiussuunnitelmat sovitetaan yhteen Tenon ja Näätämöjoen alueilla.
Komissio kutsuu seuraavaan kokoukseensa vastuuviranomaiset tiedottamaan työn edistymistä. Komission kokous 14.6.2007, Tana bru
Suositus yhteistyöstä Gyrodactylus salaris -lohiloisen leviämisen estämiseksi
Komissio on vuosittain keskustellut siitä, miten lohikantoja komission toimialueella voidaan suojella Gyrodactylus salaris -loisen tartunnoilta. Myös pohjoiskalotin viranomaiset ovat tehneet asiassa yhteistyötä. Loisen leviämisen uhka on kuitenkin kasvanut lisääntyneen matkailun myötä ja koska kalastuskortteja voi ostaa internetistä. Pohjoiskalotilla matkustavien on esimerkiksi vaikeaa desinfioida kalastusvälineitään, veneitään tai muita välineitään rajanylityspaikoilla. Tämän vuoksi komissio suosittelee, että
- vastuuviranomaiset tehostavat yhteistyötään ja käytännön toimenpiteitä loisen leviämisen estämiseksi. Viranomaisten tulee huolehtia siitä, että tarvittavat käytännön järjestelyt myös toteutetaan. Työn lähtökohtana tulee olla loisen torjuntatoimien nykytilan kartoitus.
Komissio saattoi tyydytyksellä todeta, että Suurkärajien päätöksellä Tenovuono on liitetty Norjan kansallisiin lohivuonoihin, joissa lohenkasvatusta ei sallita.Tana brun kokouksen tiedote (14.6.2007) Komission kokous 13.12.2006, Saariselkä
Lohikalojen kasvatuksen lopettaminen Tenovuonossa
Norja ja Suomi ovat yhdessä perustaneet työryhmän, joka tehtävänä on toimia Tenon lohen suojelun ja seurannan hyväksi. Komissio on tyydytyksellä pannut merkille Suomen ja Norjan vastuuviranomaisten toimenpiteet, joilla on parannettu Pohjois-Atlantin erittäin arvokkaiden luonnonlohikantojen suojelua. Tenovuonon kassikasvatuslaitokset eivät ole saaneet lupaa siirtää kasvatuspoikasia Etelä-Norjasta, jonka seurauksena kassilaitoksilla ei ole ollut kalaa kahteen vuoteen. Näistä laitoksista aiheutuvien riskien pysyväksi poistamiseksi komissio suosittelee, että
- Norjan vastuuviranomaiset pitävät huolen siitä, ettei lohikalojen kasvatustoimintaa sallita Tenovuonossa, joka on määritelty Norjassa kansalliseksi lohivuonoksi. Norjalainen osapuoli informoi komissiota asiaan liittyvistä aloitteista ja toimista.
Uusin tutkimustieto vahvistaa jo aiemmin tiedossa ollutta tosiasiaa: kassikarkulaiset aiheuttavat luonnonlohikantojen pysyvää heikentymistä. Rajavesistökomissio suosittaa, että
- Skjånesin kylä saisi kompensaatiota menetetyistä työpaikoista.
Sivun alkuun Komission kokous 24.8.2005, Kaarasjoki
Luonnonlohikantojen suojelu komission toimialueella
Komissio on tyydytyksellä pannut merkille Suomen ja Norjan vastuuviranomaisten toimenpiteet, joilla on parannettu Pohjois-Atlantin erittäin arvokkaiden luonnonlohikantojen suojelua. Tenovuonon kassikasvatuslaitokset eivät ole saaneet lupaa siirtää kasvatuspoikasia Etelä-Norjasta, jonka seurauksena kassilaitoksilla ei ole ollut kalaa kahteen vuoteen. Suomen viranomaiset ovat olennaisesti vähentäneet vaarallisen lohiloisen Gyrodactylys salariksen leviämisriskiä tiukentamalla olennaisesti Jäämereen laskeviin vesistöihin ulkopuolelta tuleville kalastajille suunnattuja määräyksiä ja tehostamalla tiedotusta. Riskin minimointi edellyttää kuitenkin vielä lisätoimia:
Lohikalojen kasvatuksen lopettaminen Tenovuonossa
Komissio suosittelee, että
- Norjan vastuuviranomaiset pitävät huolen siitä, että nykyinen tila Tenovuonon kassilaitoksilla jää pysyväksi; lohikalojen kasvatustoimintaa Tenovuonossa ei tule sallia.
Uusin tutkimustieto vahvistaa jo aiemmin tiedossa ollutta tosiasiaa: kassikarkulaiset aiheuttavat luonnonlohikantojen pysyvää heikentymistä.
Todistus kalastusvälineiden puhtaudesta pakolliseksi
Gyrodactylus salaris -lohiloisen leviäminen Jäämereen laskeviin vesistöihin aiheuttaisi näiden lohikantojen tuhon, sillä Pohjois-Atlantin lohella ei ole loista vastaan luontaista vastustuskykyä kuten esimerkiksi Pohjalahteen laskevien vesistöjen lohikannoilla. Erityisen arvokkaat lohikannat ovat Tenon ja Näätämön vesistöalueilla. Loisen leviämisriskin minimoimiseksi komissio pitää välttämättömänä, että
- kaikkien alueen ulkopuolelta tulevien kalastajien tulee esittää luvanmyyjälle todistus käytettävien kalastusvälineiden puhtaudesta (ovat joko kuivat tai desinfioidut).
Komissio on tietoinen siitä, että lyhyen sesongin aikana joudutaan huomattavasti tehostamaan kalastusvälineiden tarkastusta esim. desinfiointiasemilla. Siksi komissio suosittelee, että
- Suomen valtio järjestää vastuutahoille riittävät resurssit kalastusvälineiden tarkastamiseen, tarvittaessa desinfiointiin ja todistusten antamiseen.
Tällainen todistus on pakollinen jo Norjan puolella. Metsähallitus tulee vaatimaan ko. todistuksen Näätämöjoen ulkopuolisille kalastajille suunnatun lupamyynnin ja tarkastuksen yhteydessä.
Yhteiset lohen seurantaohjelmat
Saalistilastojen mukaan Teno- ja Näätämöjokien vesistöjen latvaosissa lohen määrä on vähentynyt. Myös Tenon paikallinen tieto ja tutkimustulokset viittaavat siihen, että aikaisemmat joen latvoilla sijaitsevat kutualueet eivät ole enää käytössä. Komissio on huolestunut tästä kehityksestä. Sen pysäyttämiseksi tarvittavien toimenpiteiden perustaksi tarvitaan tietoa. Komissio suosittelee, että
- kummankin maan viranomaiset huolehtivat Teno- ja Näätämöjoen vesistöjen lohen yhteisten seurantaohjelmien tehostamisesta ja tutkimusyhteistyön vahvistamisesta rajavesistöissä.
Sivun alkuun Komission kokous 23.-24.8.2004, Muonio
Luonnonlohikantojen suojelu komission toimialueella
Kalankasvatus, kalan siirtäminen ja istutukset
Kalankasvatus, kalojen siirto ja istutukset aiheuttavat suuren uhan luonnonlohikannoille, koska ne lisäävät tautien leviämistä ja ekologisia häiriöitä. Sen vuoksi komissio katsoo, että sen toimialueen vesistöissä ja vuonoissa ei tule harjoittaa lohenkasvatusta. Muiden lajien kasvatusta tulee harjoittaa siten, ettei se aiheuta vaaraa luonnonlohikannoille. Komissio korostaa myös kalojen siirron ja istutuksen rajoittamisen ja valvonnan tärkeyttä.
Komissio on vuodesta 1992 alkaen ja viimeksi vuonna 2003 suositellut painokkaasti Tenovuonossa tapahtuvan lohenkasvatuksen lopettamista. Komissio pitää tärkeänä, että tämä suositus toteutetaan.
Komissio katsoo, että Norjan viranomaisten tulisi löytää keino, jonka avulla yritys ja kylä saisivat kohtuullisen korvauksen. Kysymys on ratkaistava viimeistään kansallisia lohivesistöjä ja -vuonoja koskevan järjestelmän valmistuessa.
Gyrodactylus salaris
Gyrodactylus salaris –lohiloinen on hyvin vakava uhka toimialueen lohikannoille. Norjan ja Suomen tulee siksi ryhtyä tehokkaisiin toimiin loisen alueelle leviämisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteisiin kuuluvat mm. sisävesissä tapahtuvan kalankasvatuksen valvonta, vesistössä käytettyjen kalastusvälineiden desinfiointi, seuranta ja tiedotus. Komissio suosittelee, että Norja ja Suomi solmivat konkreettisen ja velvoittavan yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on yhteisten toimenpiteiden koordinoiminen ja toimeenpano. Sopimuksen ja toimenpiteiden tulee olla NASCO:n (North Atlantic Salmon Conservation Organization) kesäkuussa 2004 antamien suositusten mukaisia.
Myös Ruotsin ja Venäjän viranomaisiin tulee ottaa yhteys, jotta saadaan aikaiseksi mahdollisimman hyvä yhteistyö Gyrodactylus salaris –loisen leviämisen ehkäisytoimenpiteistä koko Pohjoiskalotilla.
Sivun alkuun Komission kokous 2.-3.12.2003, Svanhovd Miljøsenter
Kalankasvatuksen siirtäminen pois Tenovuonosta
Komissio pitää tärkeänä, että Tenovuonossa ei enää sallita lohenkasvatusta. Norjalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että lohenkasvatuskasseista karanneilla lohilla on taipumus nousta ainakin kasvatusvuononsa jokiin. Esimerkiksi Varanginvuonossa sijaitsevassa Annijoessa karkulaisten osuus vaihdellut valvontakalastuksen tietojen mukaan noin 19 – 65 % nousulohisaaliista ja muissakin Finnmarkin joissa kassikarkulaisten osuus on huomattava. On myös osoitettu, että karkulaiset kutevat luonnonlohien kanssa sekoittaen luonnonlohikantojen geeniperimän.
Komissio on selvillä siitä, että Skjånesissa sijaitseva kassilaitos on konkurssissa ja vaatii, että Norjan hallitus huolehtii siitä, ettei lohen kassikasvatusta jatketa Tenovuonossa. Tenojoen lohikanta on tärkein jäljellä oleva Atlantin luonnonlohikanta. Tenovuonoa on luonnehdittu lohivuonoksi, jossa lohikantoja on erityisesti suojeltava. Komissio pitää tärkeänä, että Skjånesin kylälle annetaan tukea muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen.
Suositus vieraiden lajien aiheuttamien uhkien kartoittamisesta
Rajavesistökomission saamien tietojen mukaan kyttyrälohien määrä on lisääntynyt huolestuttavasti Näätämöjoessa. Eri puolilla jokea kyttyrälohia tavattiin niin runsaasti, että Norjan viranomaiset antoivat erityisluvan laajamuotoiseen kalastukseen. Komissio on aikaisemmissa suosituksissaan ilmaissut huolensa myös kirjolohen mahdollisesta leviämisestä Tenojoen vesistöön.
Kirjolohi ja kyttyrälohi ovat uhka rajajokien luonnonlohelle ja jokisaamelaiselle kulttuurille. Komissio suosittelee näiden vieraiden lajien aiheuttaman uhan kartoittamista.
Sivun alkuun Komission kokous 27.5.2003, Tartto
Kalankasvatuskassilaitosten karkulaisten seuranta ja haittojen ehkäiseminen
Tenovuonon naapurivuonossa Laksefjordissa sijaitsevista laitoksista on karannut runsaasti kassilohia ja kirjolohia. Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio on tietoinen siitä, että Norjan viranomaiset ovat käynnistäneet tehoseurannan. Komissio painottaa seurannan olennaista merkitystä ja esittää, että seurantaan myönnetään sen tarvitsemat resurssit ja lisäksi ryhdytään toimenpiteisiin, joilla karanneiden kalojen nousu Tenojokeen voidaan estää.
Rajavesistökomission saamien tietojen mukaan Tenojoesta on tullut saaliiksi kirjolohta kalastuksen alkaessa. Lajia ei aikaisemmin ole tavattu joessa. Komissio on huolestunut uudesta tilanteesta ja pelkää vieraan lajin voivan kotiutua vesistöön. Mikäli näin kävisi, aiheuttaisi se katastrofivaaran luonnonlohelle ja vahingoittaisi jokisaamelaista kulttuuria. Komissio pyytää Norjan viranomaisia ryhtymään kaikkiin toimenpiteisiin, joilla kotiutuminen voidaan estää.
Merialueella sijaitsevien kalankasvatuskassien on vakuutettu olevan niin turvallisia ja kestäviä, etteivät nyt tapahtuneen kaltaiset kassien rikkoutumiset ja laitoskalojen joukkokarkaamiset ole mahdollisia. Komissio kuitenkin toteaa, että Jäämeren rannikolla kovia myrskyjä ja kassien rikkoutumisia esiintyy vuosittain ja ilmastomuutosennusteiden mukaan myrskyt lisääntyvät tulevaisuudessa. Tämän vuoksi myös kassikarkulaisten aiheuttama ja Tenojoen lohikantoihin kohdistuva riski kasvaa jatkuvasti.
Kuten suomalais-norjalainen rajavesistökomissio on aikaisemmissa suosituksissaan esittänyt, Tenovuonon kassikasvatuslaitokset tulee siirtää muualle niiden Tenojoen vesistön luonnonlohikannoille aiheuttaman suuren riskin vuoksi. Komissio suosittelee, että muutkin kalanviljelylaitokset, jotka uhkaavat Tenojoen vesistön luonnonlohikantaa, siirretään pois alueelta tai niiltä evätään lupa aloittaa toiminta.
Sivun alkuun Komission kokous 27.-29.8.2002, Saariselkä
Pohjois-Atlantin luonnonlohikantojen suojelua koskevat suositukset
Komissio on antanut vuosien kuluessa useita suosituksia, jotka koskevat Jäämereen laskevien vesistöjen luonnonlohikantojen suojelua. Erityisenä keskustelun ja huolen aiheena on ollut kaksi asiaa: rajavesistöjen suualueilla vuonoissa harjoitettavan teollisen kassikasvatuksen aiheuttamat uhkat ja muilta vesistöaluilta tuotavien kalastusvälineiden aiheuttama Gyrodactylus salaris –loisen leviämisen uhka. On suositeltu, että kalankasvatus kielletään rajavesistöjen laskuvuonoissa ja kalastusvälineiden desinfiointi määrätään pakolliseksi kaikille, jotka siirtävät pyydyksiä, veneitä ym. Tenon ja Näätämön rajavesistöjen valuma-alueille. Komissio totesi, että
- Norjassa Tenovuonossa sijaitsevaa laitosta ei ole ryhdytty siirtämään pois.
- Suomessa ei ole asetettu Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöihin vietävien kalastusvälineiden desinfiointipakkoa.
Siksi komissio päätti, että se lähestyy Norjan hallitusta ja pyytää sitä kiirehtimään Tenovuonossa sijaitsevan laitoksen siirtämistä koskevien sopimusten tekemistä ja viittaa edellisinä vuosina antamiinsa suosituksiin.
Komissio viittaa kartta-aineistoon, josta käy ilmi Gyrodactylus salaris –loisen esiintyminen Pohjoiskalotilla ja pyytää Suomen valtioneuvostoa ryhtymään toimenpiteisiin desinfiointipakon aikaansaamiseksi niissä tapauksissa, joissa on ilmeinen vaara loisen leviämiselle. Riskin pienentämiseksi komissio suosittaa, että Teno- ja Näätämöjoen vesistöalueilla vaaditaan vesistöalueiden ulkopuolisissa vesistöissä käytetyiltä kalastusvälineiltä ja veneiltä ajantasainen desinfiointitodistus kalastusluvan hakemisen yhteydessä. Komissio suosittaa myös, että pikaisesti selvitettäisiin vesitasojen käytöstä aiheutuva riski lohiloisen leviämiselle.
Sivun alkuun Komission kokous 28.-29.5.2002, Svanhovd Miljøsenter
Suomalais-norjalaisen rajavesistökomission suositus/ Parvicapsula sp. -loinen
Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio on erittäin huolestunut siitä, että Skjånes Laks AS:n kalankasvatuslaitokselta Tenon vuonossa on löytynyt lohiloista Parvicapsula sp.
Komissio on kaikissa kokouksissaan viime vuosien aikana käsitellyt yhden Euroopan tärkeimmän lohijoen – Tenojoen - läheisyydessä toimivan laitoksen sijaintia. Uuden, tällä alueella ennen tuntemattoman lohiloisen ilmaantuminen osoittaa, että varovaisuusperiaate on otettava käyttöön luonnonlohen turvaamiseksi.
Komissio on useita kertoja antanut suosituksen laitoksen siirtämisestä pois Tenon vuonon alueelta ilman, että suosituksia on otettu huomioon.
Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio esittää, että Norjassa ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin kalankasvatuslaitoksen siirtämiseksi alueelle, jossa se ei ole uhkana Tenojoen luonnonlohikannalle.
Esitämme, että tämä ja suomalais-norjalaisen rajavesistökomission aikaisemmat suositukset otetaan huomioon pian Norjassa tapahtuvassa Luonnonlohivaliokunnan mietinnön seurannan käsittelyssä.
Sivun alkuun Komission kokous 4.-5.9.2001, Tana bru
Komission lausunto Norjan hallituksen ehdotuksesta kansallisiksi lohivesistöiksi ja lohivuonoiksi
Komissiota on informoitu Norjan hallituksen ehdotuksesta kansallisiksi lohivesistöiksi ja lohivuonoiksi: "Kansallisten lohivesistöjen ja lohivuonojen perustaminen merkitsee erityisen tärkeiden luonnonlohikantojen suojelua vahingollisilta vesistöön kohdistuvilta toimilta ja kalanviljelyn kielteisiltä vaikutuksilta".
Erityistä suojelua vaativille alueille perustetaan kieltovyöhykkeet ja Norjan hallituksen esityksessä sanotaan: "Toimikunnan ehdotus Itä-Finnmarkin kalankasvatuslaitokselta rauhoitetusta alueesta korvataan kahdella suppeammalla kieltovyöhykkeellä Tenon- ja Näätämöjoen edustalla. Hallituksen ehdotuksen mukaan Tenovuonon kalankasvatuslaitoksia ei siirretä tämän järjestelyn johdosta".
Tenojoki on Euroopan tärkein lohijoki. Tenojoen luonnonkalakantojen suojelu on ollut keskeinen tavoite Suomen ja Norjan rajavesistöyhteistyössä. Kalakassilaitokset on todettu rajavesistöjen kalakantoja uhkaavaksi tekijäksi myös rajavesistöissä. Komission tehtävänä on minimoida luonnonkalakantoja uhkaavat tekijät. Komissio on ottanut järjestelmällisesti kantaa toimiin, joilla pyritään edistämään luonnonkalakantojen säilymistä.
Komissio pitää tärkeänä, että Tenojoen luonnonlohikannat suojellaan vesistöön kohdistuvilta vahingollisilta toimilta ja kalanviljelyn kielteisiltä vaikutuksilta. Luonnonlohitoimikunnan päätelmät ja suositukset ovat tärkeitä edellytyksiä luonnonlohikannan tulevalle hoidolle. Tästä syystä komissio pahoittelee sitä, että luonnonlohitoimikunnan työtä ei ole käytetty perustana arvioitaessa Tenovuonon kassikasvatuslaitosta.
Kassikasvatuslaitokset ovat uhka rajavesistöjen luonnonlohikannoille. Komissio suosittelee, että Tenovuonon kassikasvatuslaitos siirretään alueelle, jossa se ei ole uhkana Tenojoen vesistön luonnonlohikannoille. Siirtäminen tulee tehdä siten, että kylän asukkaat voivat edelleen hyödyntää laitoksen yhteydessä olevia työpaikkoja. Skjånesin kärsimät menetykset on korvattava täysimääräisinä.
Lisäksi komissio huomauttaa siitä, että luonnonlohen ja kaikkien sen elinolosuhteisiin vaikuttavien tekijöiden tutkimuksen lisäämisen tarve on suuri. Komissio tukee, että Norjan puolella tehdään selvitys kenttäaseman perustamisesta Tanan kuntaan. Asema voisi täydentää RKTL:n Utsjoen aseman toimintaa.
Gyrodactylus salaris- lohiloisen leviämisen estäminen
Gyrodactylus salaris -lohiloisen leviämisriskin pienentämiseksi komissio suosittaa, että myös Tenojoen pääuoman Suomen puoleisella osalla vaaditaan Tenojoen ulkopuolisilta alueilta tulevilta kalastajilta luvan lunastamisen yhteydessä todistus kalastukseen käytettävien välineiden desinfioinnista. Lisäksi komissio suosittaa, että myös Tenojoen sivuvesistöissä kalastettaessa kalastusvälineen desinfioidaan.
Sivun alkuun Komission kokous 22.-24.8.2000, Kittilä, Levi
Gyrodactylys salaris -loisen leviämisen estäminen Jäämereen laskeviin lohivesistöihin
Komissiota on informoitu Gyrodactylus salaris -loisen seurannasta rajavesistöissä sekä Tromsin ja Finnmarkin norjalaisissa vesistöissä.
Loisen leviämisen jatkumisella olisi katastrofaaliset seuraukset lohikannoille ja niiden mukana paikallisen kulttuurin ja elämäntavan aineelliselle perustalle. Tästä syystä komissio suosittelee, että kummankin maan viranomaiset huolehtivat säännösten antamisesta, joilla voidaan varmistaa ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toimeenpano ja valvoa niiden toteuttamista. Komissio suosittaa, että myös Suomen puolella vaaditaan Tenon ulkopuolisilta alueilta tulleilta kalastajilta luvan lunastamisen yhteydessä todistus kalastukseen käytettävien välineiden desinfioinnista. Komission kokous 18.- 20.8.1999, Kaarasjoki
Suomalais-norjalaisen rajavesistökomission suositukset/ Kala-asiat
Komissio on useissa kokouksissa esittänyt huolensa luonnonlohikantojen ja niiden elinalueiden kehityksestä. Komissio on myös pyytänyt maiden hallituksia noudattamaan varovaisuusperiaatetta lohikantojen hoidossa ja niiden elinalueiden turvaamisessa.
Komissiota on informoitu suomalais-norjalaisen kalankasvatusta pohtivan asiantuntijatyöryhmän työstä. Komissio seuraa myös jatkossa asiantuntijatyöryhmän työskentelyä.
Komissio on tyytyväinen "Til lags åt alle kan ingen gjera?"-raportin laatineen valiokunnan työhön ja pitää siinä esitettyjä toimenpide-ehdotuksia hyvinä. Raportti ja toimenpide-esitykset on julkaistu Norjan julkisissa selonteoissa. Komissio pyytää Norjan hallitusta toteuttamaan rajavesistöille siinä esitetyt toimenpiteet. Erityisen tyytyväinen komissio on siitä, että valiokunnan ehdotus merkitsee lohen kassikasvatuslaitosten siirtämistä pois Tenovuonosta.
Sivun alkuun Komission kokous 4.-6.11.1998, Inari
Luonnonlohen suojelu
Norja ja Suomi ovat ratifioineet biologista monimuotoisuutta koskevan sopimuksen. Se velvoittaa molempia maita ja asettaa molemmille maille erityisen vastuun luonnonvaraisen lohikannan suojelussa. Komissio viittaa myös Agenda 21:n yleisesti ja erityisesti sen lukuun 26, joka käsittelee alkuperäiskansojen oikeutta oman ympäristön suojelemiseen ja heidän vastuutaan siitä.
Ajankohtana, jolloin luonnonlohikantojen tiedetään vähentyneen huomattavasti, rajavesistökomissio kehottaa hallituksiamme noudattamaan varovaisuutta uusien kalankasvatuslaitosten perustamisen ja niiden toiminnalle asetettavien vaatimusten yhteydessä.
Komissio haluaa erityisesti huomauttaa kalojen karkaamisvaarasta. Eräästä Länsi-Finnmarkin kassikasvattamosta pääsi karkaamaan lähes 70.000 lohta, mikä vastaa 180 tonnia.
Lohitäi -niminen loinen on toinen vakava uhka luonnonvaraisille lohikannoille. Lohitäitartunnan saaneet kasvatuslohet saattavat tartuttaa loisen luonnonvaraisiin lohiin. Varsinkin vaelluspoikaset, smoltit, ovat vaarassa vaeltaessaan mereen.
Tenovuonon kassikasvatus
Komissio on tietoinen siitä, että kummankin maan hallitukset ovat sopineet asiantuntijaryhmän perustamisesta. Asiantuntijaryhmän tehtävänä on tutkia Tenovuonoon sijoitettua Skjånesin kassilaitosta ja erityisesti arvioida sen turvallisuustoimenpiteitä, lohien karkaamisen ehkäisemistä sekä laitoksen hoitoa ja teknistä tasoa.
Komissio seuraa asiantuntijatyöryhmän työtä ja suosituksia suurella mielenkiinnolla.
Sivun alkuun Komission kokous 27.-28.8.1997, Neiden
Kassikasvatuslaitokset Norjan ja Suomen rajavesistöissä ja niiden läheisyydessä, jotka ovat tai voivat olla rajavesistöjen luonnonlohikantoja uhkaavan tekijänä
Suomella ja Norjalla on useita yhteisiä rajavesistöjä, joissa on omat luonnonlohikantansa. Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöalueet ovat näistä suurimmat. Lohella on erittäin suuri kansallinen ja paikallinen merkitys molemmissa maissa. Luonnonlohen pyynti liittyy läheisesti paikalliseen kulttuuriin ja on myös tärkeä kulttuuritekijä Tenolaakson saamelaisväestölle. Kulttuuriin sisältyvät taloudelliset arvot ovat mittaamattoman suuret. Alueen elinkeinojen kehittämisessä luonnonlohi on yksi tärkeimmistä taloudellista resursseista mm. siksi, että se on luonto- ja kalastusmatkailun suurin houkutin.
Komissio on tehtävänsä mukaisesti toiminut siten, että se on pyrkinyt minimoimaan luonnonlohikantoja uhkaavat vaaratekijät. Komissio on suositellut Suomen valtiota desinfioimaan ja poistamaan toiminnasta Inarinjärven valuma-alueella toimivan kirjolohien kasvatuslaitoksen, jossa oli havaittu Atlantin lohikannoille tuhoisa Gyrodactylus salaris - loinen. Suomen valtio on, komission suositusten mukaisesti, lunastanut laitoksen, jolla oli voimassa oleva vesioikeudellinen lupa toimintaansa ja joka myös toimi sen mukaisesti. Komissio on ottanut järjestelmällisesti kantaa myös muihin toimenpiteisiin, joilla pyritään edistämään luonnonlohikantojen säilymistä ja hyvinvointia.
Norjan valtio on myöntänyt, vastoin alueellisen ympäristöviranomaisten ja komission suosituksia, Tenovuonoon lupia kasvattaa merkittävässä määrin lohia kassilaitoksissa. Laitoksista karkaavat lohet aiheuttavat suuren uhkan mm. Tenojoen ja Näätämöjoen luonnonlohikantojen geneettiselle puhtaudelle, lisääntymismahdollisuuksille sekä lisäävät erilaisten kalatautien leviämisriskiä.
Viitaten edelliseen suomalais-norjalainen rajavesistökomissio suosittaa, että
- Norjassa ei anneta uusia kassilaitoslupia eikä lupia laitosten laajentamiseen alueilla, joissa kassikasvatus voi olla uhkana rajavesistöjen luonnonlohikannoille.
Komission suomalainen osapuoli suosittaa, että
- Norjan valtio lunastaa Tenovuonossa olevat kalankasvatusluvat itselleen ja lopettaa siten luonnonlohikantojen hyvinvointia ja puhtautta vaarantavan kalankasvatuksen Tenovuonossa.
Sivun alkuun Komission kokous 10.-11.12.1996, Kilpisjärvi
Kalaloisten ja tautien leviämisen ehkäiseminen Jäämereen laskeviin vesistöihin
Komissio on seurannut niiden toimenpiteiden toteuttamista, joilla pyritään estämään Gyrodactylus salaris – lohiloisen ja muiden vaarallisten kalasairauksien leviäminen Suomen, Norjan ja Venäjän pohjoisiin vesistöihin. Kolmen maan yhteistyön tehostamiseksi komissio päätti suositella, että käynnistetään yhteinen tutkimushanke, jonka tarkoituksena on
- tehostaa pohjoisten vesistöjen G.salaris –tilanteen seurantaa,
- kehittää käytännön menetelmiä loistartunnan ehkäisyyn,
- selvittää loistartunnan leviämismekanismeja, ja
- tutkia Murmanskin alueen vesistöjen lohikalojen alttiutta G.s.-tartunnalle
Tenovuonon lohenkasvatustoiminta
Tenovuonossa on kaupallista kalankasvatusta, jonka pelätään olevan uhka Tenon luonnonlohikanoille. Kassilohet ovat riski kalasairauksien leviämiselle, mutta ennenkaikkea karkulohet voivat sekoittua kuteviin luonnonlohikantoihin ja siten luonnonlohen perimä voi muuttua haitallisesti. Komissio on tyytyväinen niistä toimenpiteitä, joilla Suomen viranomaiset ovat estäneet G. salaris –loisen leviämisen Inarijärveen ja lopettaneet tartunnan saaneen laitoksen.
Komissio päätti pyytää Norjan viranomaisia ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla lohenkasvatustoiminta Tenovuonossa pyritään lopettamaan kalatautien ja –loisten leviämisen ehkäisemiseksi ja Tenojoen vesistön luonnonvaraisten lohikatojen puhtaana säilymiseksi.
Sivun alkuun Komission kokous 17.-18.1.1996, Oslo
Gyrodactylus salaris –lohiloisen leviämisen ehkäisy pohjoisiin lohijokiin
Komission tyytyväisyydellä pannut merkille, että Suomen valtio on lunastanut Siskelin laitoksen Inarijärven rannalla ja että laitoksen toiminta lopetetaan vuoden 1996 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.
Komissio on edelleen huolestunut Gyrodactylus salaris –loisen leviämisestä pohjoisiin lohivesistöihin. Tämän vuoksi on tärkeää, että
- maiden kalataudeista ja kalankasvatuksesta vastaavat viranomaiset sopivat pikaisesti niistä konkreettisista toimenpiteistä, joihin eri keinoin on ryhdyttävä kalatautien leviämisen ehkäisemiseksi ja arvokkaan Atlantin lohen geeniperimän turvaamiseksi alan tutkimuslaitosten antamien lausuntojen mukaisesti.
- Venäjän vastaavien viranomaisten osallistuminen tähän työhön on varmistettava.
- Kalatautien ja –loisten leviämisen ehkäiseminen ja luonnon lohen geeniperimän turvaaminen on otettava pohjoisia lohivesistöjä koskevissa kalastussäännöissä.
- Neuvottelut Näätämön ja Paatsjoen vesistöalueiden kalastussäännöistä sopimiseksi tulee käynnistää mahdollisimman pikaisesti.
Keväällä 1996 on suunniteltu pidettäväksi Gyrodactylus salaris –seminaari, jossa on tarpeen keskustella myös muiden loisten ja kalatautien leviämisvaarasta sekä Tenovuonon kassikasvatuksen aiheuttamista riskitekijöistä Atlantin lohen luonnonkantojen geeniperimälle. Komissio huolehtii siitä, että Gyrodactylus salaris – ongelmaa käsitellään asianmukaisella tavalla Paatsjoen monikäyttösuunnitelmassa. Paatsjoen monikäyttösuunnitelman Gyrodactylus salaris –loista koskevat suositukset lähetään kunkin maan ao. viranomaiselle.
Sivun alkuun Komission kokous 1.-2.12.1994, Rovaniemi
Gyrodactylus salaris –lohiloisen leviämisen ehkäisy pohjoisiin lohijokiin
Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio on edelleen erittäin huolestunut Gyrodactylus salaris –loisen leviämisestä pohjoisiin lohijokiin.Komissio on tyytyväisyydellä pannut merkille, että monet aikaisemmista suosituksista on toteutettu. Tällaisia toteutuneista suosituksia ovat tiedotustoimenpiteet, Gyrodactylus salaris – loisen seuranta, sääntöjen tiukentaminen ja Siskelin kalankasvatuslaitoksen saneeraus.
Edellisten suositusten lisäksi komissio suosittaa, että neuvottelut Tenon ja Näätämön jokien uusista sopimuksista ja kalastussäännöistä on aloitettava välittömästi.
Uusissa sopimuksissa tulisi ottaa huomioon seuraavat seikat:
- Venettä ja/ tai perämoottoria ei saa tuoda muilta vesistöalueilta Tenon ja Näätämöjoen vesistöön.
- Muilta vesistöalueilta tuodut, Tenon ja Näätämöjoen vesistöalueilla käytettävät kalastusvälineet on desinfioitava ennen kalastuksen aloittamista.
- Kalastuslupaa ostettaessa ja kalastettaessa on esitettävä virallinen dokumentti siitä, että kalastusvälineet on desinfioitu.
Sivun alkuun Komission kokous 20.-22.8.1993, Kirkkoniemi ja Svanhovd
Toimenpiteitä, joilla voidaan ehkäistä Gyrodactylus salariksen leviäminen pohjoisiin lohivesistöihin
Komissio on keskustellut toimenpiteistä, joilla voidaan ehkäistä Gyrodactyluksen leviäminen pohjoisiin lohivesiin. Komissio on edelleen hyvin huolissaan loisen mahdollisesta leviämisestä kyseisiin vesiin.
Komissio on tyydytyksellä todennut, että molemmissa maissa on jo saatu tiedotusta, loisen esiintymisen kartoitusta, tiukennettua säännöstöä sekä desinfioinnin käyttöön ottoa.
Komissio antoi yksimielisesti seuraavan suosituksen Suomen ja Norjan osapuolien ehdotusten pohjalta:
- Perustetaan molempien maiden tutkijoista koostuva työryhmä, jonka tehtävänä on laatia yhteinen suunnitelma tartunnan ennaltaehkäisemiseen. Suunnitelmassa kuvataan konkreettiset toimenpiteet, joilla Gyrodactylus salariksen leviäminen Jäämereen laskeviin vesistöihin voidaan estää. Suunnitelmaan sisältyy myös tiedotusohjelma. Suunnitelman olisi oltava valmis ennen 1.3.94.
- Komissio suosittelee, että osapuolet tehostavat tiedotusta Gyrodactyluksen leviämisen seurauksista pohjoisissa vesistöissä, sekä tiedotusta ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.
Sivun alkuun Komission kokous 11.-13.8.1992, Ivalo
Toimenpiteet Gyrodactylus salaris – tartunnan leviämisen estämiseksi pohjoisiin lohivesistöihin
Komissio on keskustellut epäillyn Gyrodactylus salaris –tartunnan leviämisen estämisestä pohjoisiin lohijokiin. Aihe on tullut ajankohtaiseksi, koska Ivalon läheisyydessä sijaitsevasta yksityisestä kalankasvatuslaitoksesta kaksi vuotta sitten otetuista näytteistä on löydetty tämä Atlantin lohelle erittäin tuhoisa loinen.
Vaikka laitoksella ei uusissa tutkimuksissa ole havaittu tartuntaa, komissio on hyvin huolissaan mahdollisesta loisen leviämisestä Teno-, Näätämö- ja Uutuanjoen vesistöihin, jotka ovat aivan Inari/ Paatsjoen vesistöalueen läheisyydessä. Komissio on myös todennut, että kalastajille ja muille vesilläliikkujille suunnattu kalasairauksia koskeva tiedotus on erittäin puutteellisesti hoidettu.
Komissio on tyydytyksellä todennut, että Suomen viranomaiset suunnittelevat laitoksen kalojen teurastamista ja laitoksen desinfiointia.
Komissio suosittelee seuraavia pohjoisen vesistöjä koskevia toimenpiteitä:
- Saneeraustoimenpiteet ja riittävä karanteeniaika toteutetaan tartuntalaitoksella.
- Kumpikin valtio vastaa omalta osaltaan riittävästä, kalastajiin ja muihin vesilläliikkujiin kohdistuvasta tiedotuksesta, jossa kerrotaan Gyrodactylus salaris –loisen aiheuttamasta vaarasta lohikannoille ja joka antaa kaikille näissä vesistöissä liikkuville selkeät kalasairauksien leviämisen estämistä koskevat ohjeet.
- Molemmat valtiot varaavat riittävät varat tähän tiedottamiseen.
- Kumpikin valtio toimeenpanee yhtäpitävän kiellon, joka koskee elävän kalan ja perkaamattoman kalan tuontia muilta vesistöalueilta.
- Kaikki käytettyjen kalastus- ja kulkuvälineiden tuonti Tenon, Näätämön ja Uutuan vesistöön G.salariksen saastuttamilta vesistöalueilta on kiellettävä.
- Muualta näihin vesistöihin tuotavat kalastusvälineet on desinfioitava ennen käyttöä.
- Käynnistetään välittömästi tutkimus Gyrodactylus salaris –loisen mahdollisen esiintymisen kartoittamiseksi Tenon, Näätämön, Uutuan ja Paatsjoen vesistöissä.
Sivun alkuun
|