Kallio- ja maaperä
AJANKOHTAISTA
Kiinteällä kallioperällä ja sitä peittävällä maaperällä on monia ekologisia tehtäviä. Niiden ominaisuudet määräävät kasvillisuuden ja eliöstön muodostumisen ja menestymisen. Maaperä toimii myös pohjavesivarastona ja suojaa sitä likaantumiselta. Lisäksi kallio- ja maaperä on monien ihmistoimintojen perusta ja raaka-ainevarasto, mistä syystä sitä kuormittavat monet tekijät.
Kallioperä
| |
  |
| |
Kallioperän jyrkkäpiirteinen korkokuva
ja maaperän tasaiset muodot
kohtaavat viljelysmaisemassa.
© Jukka Husa, SYKE
|
Suomen kallioperä on maapallon vanhimpia. Se on muodostunut hyvin vaihtelevissa geologisissa olosuhteissa pääosin 1 500 – 3 000 miljoonaa vuotta sitten. Suomi sijaitsee prekambrisen kilven alueella, jossa vanha kallioperä on paljastunut nuorempien kerrostumien alta. Kallioperämme koostuu pääosin happamista syväkivilajeista kuten graniitista ja se on varsin tiivistä ja ehjää, lukuun ottamatta murroslinjoja ja ruhjevyöhykkeitä.
Maaperä
| |
 |
| |
Merenrantasomerikkoa, Mustasaari.
© Pekka Sipilä, GTK
|
Maaperällä tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta. Suomen maaperä koostuu kallioperän kiviaineksesta peräisin olevista kivennäismaalajeista sekä kasvien ja muiden eliöiden jäänteistä syntyneistä eloperäisistä maalajeista.
Kivennäismaalajeista yleisin on moreeni, joka peittää lähes puolet maa-alastamme. Lisäksi meillä esiintyy jäätikköjokitoiminnan ja rantavoimien lajittelun seurauksena syntyneitä karkeita maalajeja soraa, hiekkaa ja hietaa sekä kauemmas jäätikön reunasta meriin tai järviin kerrostuneita hiesua ja savea. Eloperäisiä maalajeja ovat turve ja lieju.
Suomen maaperälle tyypillistä on varsin pitkä routakausi, 4-8 kuukautta. Tällöin maan huokosissa oleva vesi on jäässä , jonka seurauksena maaperän kemialliset ja biologiset reaktiot tapahtuvat hyvin hitaasti tai niitä ei tapahdu lainkaan.
Monenlaista kuormitusta
Maaperää kuormittavat sekä pistemäisistä lähteistä suoraan maahan pääsevät aineet että ilmasta laajoille alueille tuleva laskeuma. Pistemäistä kuormitusta voivat aiheuttaa kaikki toiminnot, joissa käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita.
Keski-Eurooppaan verrattuna Suomen maaperä on erityisen altis happamoitumiselle ja lisäksi olosuhteet kemikaalien hajoamiselle maaperässä ovat epäedulliset.
Yhdyskuntarakentaminen, kallio- ja maaperän luonnonvarojen hyödyntäminen sekä maa-, metsä- ja porotalous aiheuttavat muutoksia maan vesitaloudessa sekä maaperän fysikaalisissa, kemiallisissa ja mikrobiologisissa ominaisuuksissa.
|