Uiminen
TUTUSTU
Uimavesien laatu on Suomessa hyvä
Vuosien 2000-2003 vedenlaatutietojen perusteella jopa 80 prosenttia luokitellusta järvialasta ja 73 prosenttia merialueesta oli laadultaan erinomaista tai hyvää. Jokien laatu oli heikompi kuin järvien. Lisää pintavesien laadusta:
Yleisten uimarantojen veden laatua valvotaan säännöllisesti. Uimarantojen veden laadun valvonnasta vastaavat kunnat. Tietoa uimarantojen veden laadusta saa kuntien terveysviranomaisilta. Yleiset uimarannat on merkitty maantiekarttaan.
Oman rannan veden laadun voi halutessaan tutkituttaa toimittamalla vesinäytteen laboratorioon. Liikkeelle kannattaa lähteä ottamalla yhteyttä mökkikunnan terveysviranomaisiin. He voivat suositella sopivaa laboratoriota. Onko vesi tarpeeksi lämmintä?
Omaan laituriin ripustetun lämpömittarin lukema kertoo veden lämpötilan mökkirannassa. Valtakunnallista tietoa pintavesien lämpötilasta löytyy viikoittain päivittyvästä pintavesien lämpötila -kartasta:
Älä ui sinileväisessä vedessä
Myrkylliset sinilevät tuottavat ihoa ärsyttäviä yhdisteitä ja myrkkyjä. Myös myrkyttömät sinilevät voivat aiheuttaa iho- ja hengitystieoireita. Kaikkiin leväesiintymiin kannattaa siis suhtautua varauksella.
Vähäinen sinilevä näkyy vedessä pieninä kellertävinä tai vihertävinä siitepölymäisinä hippusina. Runsas sinilevä värjää veden vihreäksi. Lisää sinilevän tunnistamisesta ja jokamiehen levätestin ohjeet:
Jos vedessä on sinilevää, älä ui vedessä ja pidä lapset ja kotieläimet pois rannasta. Jos epäilet uineesi sinileväisessä vedessä ja sinulla esiintyy oireita (iho-oireita, silmien kirvelyä, pahoinvointia tms.) suihkuta sinileväinen vesi pois iholta ja silmistä. Tarvittaessa ota yhteyttä Myrkytystietokeskukseen p. (09) 4711 tai lääkäriin. Tarkemmat toimintaohjeet:
Suomen ympäristökeskus sekä alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset seuraavat järvien ja Suomenlahden levätilannetta kesän ajan. Ajankohtaista tietoa sinilevistä ja niiden esiintymisestä löytyy verkosta:
Tulviva joki ei sovi uimiseen
Älä ui tulvivissa joissa. Tulvavedet heikentävät rantapenkkoja kasvattaen rantojen sortumavaaraa. Vesimassat myös huuhtovat jokeen irtonaista ainesta kuten puunkappaleita ja jopa tukkeja. Virta voi myös tempaista mennessään, joten uiminen virtaavassa vedessä on vaarallista. Tulvavesi saattaa olla hygieenisesti heikkolaatuista. Siitepöly, järvisyyhy ja muut ilmiöt vesissä
Siitepöly saattaa keväällä ja alkukesällä värjätä veden keltaiseksi tai vaalean ruskeaksi. Siitepölyn värjäämä vesi ei ole myrkyllistä, mutta hajoava siitepölymassa haisee pahalle. Lämpiminä kesinä voi törmätä myös vaarattomaan järvisyyhyyn. Lisää siitepölystä, järvisyyhystä ja muista vesi-ilmiöistä:
|