Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö
Ajankohtaista
Osallistu ja vaikuta vesienhoitoon
Kuuleminen vesienhoidosta järjestetään 15.6.-17.12.2012 välisenä aikana. Kuulemisen aikana kansalaisilla, viranomaisilla, järjestöillä ja yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin asioihin vesienhoidossa kaudella 2016-2021 panostetaan. Vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset Pohjois-Savoa koskevien vesienhoitoalueiden osalta ovat nähtävillä 15.6.-17.12.2012 myös verkossa.
Mielipiteet tulee toimittaa kirjallisina Pohjois-Savon ELY-keskukseen, postiosoite PL 1049, 70101 Kuopio (käyntiosoite Asemakatu 7, Kuopio) tai sähköisesti osoitteeseen kirjaamo.pohjois-savo(at)ely-keskus.fi. Palaute toivotaan ensisijaisesti sähköisessä muodossa sen käsittelyn nopeuttamiseksi. Palautteen voi antaa myös Internetissä vastaamalla vesienhoitoaluekohtaiseen kyselyyn. Kysely löytyy vesienhoitoalueiden verkkosivuilta.
Vesien suojelu ja hoito uudistui
Vesien suojelu ja hoito uudistui vuoden 2005 alusta voimaan astuneen vesienhoitolain myötä. Laki liittyy EY:ssä joulukuussa 2000 hyväksytyn vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanoon. Lain tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja että niiden tila olisi vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Vesiensuojelutyö tapahtuu uuden lain myötä perustetuilla seitsemällä vesienhoitoalueella, jotka seuraavat vesistöjen valuma-aluerajoja.
Vesienhoitoalueille on laadittu ensimmäiset hoitosuunnitelmat vuosille 2010-2015. Osaksi hoitosuunnitelmia on laadittu ELY-keskuskohtaisia toimenpideohjelmia, joita toteuttamalla vesien hyvän tilan tavoitteeseen voidaan päästä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi päästöjen vähentäminen tai vesistöjen kunnostus.
Uusissa vesienhoitosuunnitelmissa vesien tilaa arvioidaan entistä monipuolisemmin. Näkökulma pintavesien luokittelussa on muuttunut, sillä uudessa luokittelujärjestelmässä lähtökohtana on eliöstö ja sen elinympäristö (ekologinen luokittelu) eikä ainoastaan veden käyttökelpoisuus ihmisen kannalta kuten aiemmin käytetyssä käyttökelpoisuusluokituksessa. Pohjavesien luokittelussa otetaan huomioon laadullinen ja määrällinen tila. Luokittelun avulla on selvitetty vesienhoidon painopistealueet eli ne kohteet, joissa erityisesti tarvitaan toimenpiteitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi
Vesienhoito Pohjois-Savossa
Pohjois-Savon ympäristökeskus, on toiminut alueellaan vesienhoidon suunnittelun ja toteuttamisen vastuullisena viranomaisena ensimmäistä vesienhoitosuunnitelmaa valmisteltaessa. Aluehallinnon uudistuttua vuoden 2010 alusta sekä ympäristökeskus että TE-keskus ovat osa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (ELY-keskus).
Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousyksikkö on huolehtinut tarvittavista tehtävistä omalla toimialallaan. ELY -keskus on tehnyt vesienhoitoa varten tarvittavat selvitykset vesistöjen ominaispiirteistä, veden käytöstä, suojelualueista ja ihmistoimintojen vaikutuksista pinta- ja pohjavesiin. Lisäksi ELY-keskus on valmistellut ja koordinoinut alueellaan vesien tilan seurantaohjelmat ja valmistellut vesistöjen uuden luokittelun ja toimenpideohjelman. Näitä tehtäviä varten on tarvittu alueen viranomaisilta ja muilta tahoilta tietoa vesien tilaan vaikuttavista toiminnoista. Ohjelmat ja selvitykset on tehty yhteistyönä.
Pohjois-Savo kuuluu kahteen vesienhoitoalueeseen: länsiosa, lähinnä Rautalammin reitti, Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen ja itäpuoli Vuoksen vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitoalueella varmistetaan alueellisten ympäristökeskusten valmistelemien selvitysten, seurantaohjelmien sekä toimenpideohjelmien yhteensopivuus.
Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa
Vesienhoitolaki on parantanut kansalaisten ja sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua alueensa vesienhoidon suunnittelutyöhön. Ympäristökeskuksiin perustettiin yhteistyöryhmiä, joihin kutsuttiin edustajia esimerkiksi kunnista, vesialueiden omistajista ja käyttäjistä, teollisuudesta, elinkeinojärjestöistä ja ympäristöjärjestöistä. Pohjois-Savoon perustettiin yksi yhteistyöryhmä, joka osallistui vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun niiden eri vaiheissa. Konkreettisimmillaan yhteistyö toteutui yhteistyöryhmän perustamissa sektorikohtaisissa alatyöryhmissä. Lisäksi järjestettiin kaikille avoimia tiedotustilaisuuksia. Ensimmäisten yhteistyöryhmien toimikausi päättyi vuoden 2009 lopussa. ELY-keskukset kutsuvat koolle uudet yhteistyöryhmät.
Kuuden vuoden välein tehtäviä vesienhoitohoitosuunnitelmia valmisteltaessa on paitsi viranomaisilla ja muilla sidosryhmillä myös yksityisillä kansalaisilla mahdollisuus ottaa kantaa hoitosuunnitelman laatimisen aikatauluun ja työohjelmaan, vesistöalueen hoitoa koskeviin keskeisiin kysymyksiin, hoitosuunnitelmaehdotukseen sekä näiden tausta-asiakirjoihin. Keskeistä on saavuttaa yhteinen näkemys vesienhoidon ongelmista ja niiden ratkaisemiseen tarvittavista toimenpiteistä. Ensimmäisen hoitosuunnitelmakauden kolmella kuulemiskierroksella Pohjois-Savon ympäristökeskukseen saapui yhteensä 165 lausuntoa ja 44 muuta palautetta.
|