Materiaalitehokkuus

Luonnonvarojen kulutuksen aiheuttamat ympäristöongelmat sekä luonnonvarojen riittävyys ovat nostaneet materiaalitehokkuuden tärkeäksi tavoitteeksi sekä yrityksissä että julkisella sektorilla.

Materiaalitehokkuudella tarkoitetaan sitä, että vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä säästäen. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän materiaaleja, raaka-aineita ja energiaa. Samalla pyritään myös vähentämään tuotteen tai palvelun haitallisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren aikana.

Mitä pienempi tuotteeseen tai palveluun tarvittava materiaalipanos on, sitä tuottavammin luonnonvaroja käytetään. Samalla yleensä säästetään kustannuksia ja edistetään yrityksen kilpailukykyä.

Yritys voi parantaa tuotteensa materiaalitehokkuutta muun muassa:

• valitsemalla raaka-aineita sekä energia- ja kuljetusmuotoja, joiden elinkaaren aikainen energian ja materiaalinkulutus on vähäinen,
• tehostamalla tuotantoprosessien raaka-aineen ja energian käyttöä,
• minimoimalla ja tehostamalla kuljetuksia ja pakkaamista,
• kehittämällä tuotteen palvelevuutta (pitkäikäisyyttä, monikäyttöisyyttä, huollettavuutta) ja
• kehittämällä tuotteen ja sen osien uudelleenkäyttöjärjestelmiä.

Materiaalitehokkuuskatselmukset tuovat säästöjä

Materiaalitehokkuutta yrityksissä, julkisissa organisaatioissa ja kodeissa parantamaan perustettiin materiaalitehokkuusyksikkö Motivan yhteyteen vuonna 2008. Yksikkö on yhteistyössä yritysten kanssa kehittänyt materiaalikatselmustyökalun.

Katselmuksessa käydään läpi yrityksen materiaalien käyttö ja tuotanto systemaattisesti sekä tunnistetaan materiaalitehokkuuden parantamiskohteita yrityksissä.  Katselmuksessa otetaan huomioon elinkaariajattelu, ympäristövaikutukset ja jatkuva parantaminen. Muutamien pilottiyritysten kanssa tehdyt katselmukset osoittavat, että säästömahdollisuudet ovat 20–30 prosentin luokkaa.  

Elinkaariajattelu auttaa välttämään riskejä

Elinkaariajattelussa pyritään keräämään tietoa tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristöasioista riskien välttämiseksi ja parannusten aikaansaamiseksi. Systemaattisemmat elinkaariarvioinnit (Life Cycle Assessment, LCA) kehitettiin selvittämään tuotteiden välisiä ympäristöeroja.

Viralliset ympäristömerkit perustuvat tuotteiden ympäristövaikutusten elinkaaritarkasteluun. Elinkaariarviointia käytetään myös hankintojen apuvälineenä, teollisuuden ja palvelujen kehittämisessä, investointien ympäristöarvioinneissa, tiedottamisessa ja markkinoinnissa.