Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 
ymparisto.fi

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
Minä ja ympäristö
Ympäristön tila
Ympäristöohjelma
Maakunnallinen ympäristöanalyysi
Pintavedet
Pohjavedet
Vesitilanne
Luonnon monimuotoisuus
Jätteet
Ilma
Melu
Rakennettu ympäristö
Ympäristötietoisuus
Ympäristön tila 2008
Ympäristönsuojelu
Luonnonsuojelu
Maankäyttö ja rakentaminen
Vesivarojen käyttö
Vesihuolto
Ympäristön hoito ja kunnostus
Kansainväliset asiat
Lupa-asiat
Palvelut ja tuotteet
Rahoitus ja avustukset
Sähköinen asiointi
www.ymparisto.fi > Keski-Suomi > Ympäristön tila > Kallio- ja maaperä
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Kallio- ja maaperä

Keski-Suomen korkokuva on yleisesti ottaen pienimuotoista ja vaihtelevaa. Suhteelliset korkeuserot ovat paikoin huomattavan suuria, suurimmillaan Jyväskylän eteläpuolella. Laakeinta aluetta on luoteisessa Keski-Suomessa Suomenselän alueella. Päijänteen ympäristössä on voimakas korkokuva, ja seudulla esiintyy myös korkeita kalliohuippuja.

 

Näkymä Vaarunvuorelta (Korpilahti).
Kuva: Mikael Hintze

 

Etenkin Pohjois-Päijänteen alueen korkeusvaihtelut ovat koko Suomeakin ajatellen merkittäviä. Tämä alue lukeutuu vuorimaahan. Muu Keski-Suomi on pääasiassa mäkimaata. Keski-Suomea halkovat lukuisat kallioperän murroslinjat. Tämä tekee maisemasta mosaiikkimaisen ja lohkoutuneen. Etenkin Pohjois-Päijänteen alueella risteävät murroslinjat ja lohkojen siirrokset ovat muokanneet korkokuvasta hyvin vaihtelevan.

Kalliomaata, eli paljasta kalliota tai korkeintaan metrin syvyydessä maaperäkerroksen alla olevaa kalliota, on noin 10 % Keski-Suomen maa-alasta. Eniten kalliomaata on maakunnan eteläosissa, ja erityisesti Päijänteen rantavyöhykkeellä.

Keski-Suomen kallioperä koostuu pääosin happamista magmakivilajeista graniitista ja granodioriitista. Paikoin esiintyy emäksisiä syväkivilajeja, kuten peridotiittia, gabroa ja dioriittia. Keski-Suomen eteläosassa sekä Pihtiputaalla ja Viitasaarella on liuskevyöhykkeitä.

Jääkauden muovaama maisema

Mannerjäätikkö vetäytyi Keski-Suomen alueelta noin 10 000 - 9 400 vuotta sitten. Jäätikön jälki näkyy maiseman juovikkuudessa. Vesistöt, laaksot, maanpinnan muodot sekä kangas- ja turvemaat ovat tavallisesti luode-kaakko-suuntaisia. Itäisessä ja koillisessa Keski-Suomessa on poikkeuksellinen paljon jään kulun suuntaisia moreeniharjanteita eli drumliineja, ja tämä tekee maisemasta juovikkaan.

Jäätikön alkaessa sulaa virtasi sulamisveden mukana lajittunutta moreenia jäätikön reunaan. Sulamisvaiheen aikana oli kylmempiä kausia, jolloin jään reuna pysyi pitkiä aikoja samalla alueella. Tällöin kehittyivät reunamuodostumat, joista huomattavimmat ovat Salpausselät Etelä-Suomessa. Reunamuodostumat halkovat myös Keski-Suomea. Esimerkiksi Jyväskylän Harju ja Muuramen Muuratharju kuuluvat samaan Sisä-Suomen reunamuodostumaan, joka kulkee Kankaanpäästä Näsijärven, Jämsän ja Jyväskylän kautta Laukaaseen.

Savikkoalueet

Keski-Suomen laajimmat savikkoalueet sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa. Savikkoalueita on myös muun muassa Päijänteen ympäristössä. Savikkoalueet ovat hyvin reheviä, ja siksi niitä on raivattu pelloiksi.

12.8.2011 (Päivitetty)
Keski-Suomen ELY
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Tulostusversio
Jaa
 
 
 
 
MUUALLA PALVELUSSAMME
Ympäristönsuojelu
Valtakunnallista tietoa

 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot