Valtakunnallisen jätesuunnitelman (vuoteen 2005) tavoitteiden toteutuminen

Valtakunnallisen jätesuunnitelman toteutumista arvioitiin vuonna 2006. Tavoitteiden toteutumisesta kerrotaan tarkemmin julkaisussa "Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 – Taustaraportti".

Jätesuunnitelma tuli voimaan vuonna 1998, ja se tarkistettiin vuonna 2002. Suunnitelmassa annettiin tavoitteet jätteiden määrän ja haittojen vähentämiselle, ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiselle, jätehuollon infrastruktuurin kehittämiselle ja jätteiden siirtojen valvonnalle.

Näillä sivuilla tarkastellaan erityisesti sitä, miten suunnitelman tavoitteet toteutuivat yhdyskuntajätteiden ja teollisuusjätteiden suhteen (kts. linkit oikealla). Jätesuunnitelmassa asetettujen laadullisten tavoitteiden toteutumista ei arvioitu. Lisäksi jätehuollon infrastruktuuria koskevien tavoitteiden toteutumisesta tehtiin oma arvio.

Jätteitä syntyi Suomessa yhteensä 119 miljoonaa tonnia vuonna 2003. Jätteitä syntyi eniten rakentamisessa jätemaasta (27 %), mineraalien kaivussa sivukivestä ja rikastushiekasta (21 %), metsätaloudessa hakkuutähteistä sekä kotieläinten lannasta (18 %).

Jätteiden muodostuminen Suomessa vuonna 2003.
Lähde: Tilastokeskus

Useissa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteissa onnistuttiin hyvin, mutta monista tavoitteista jäätiin. Esimerkiksi yhdyskuntajätteen määrän kasvu  pysähtyi ja jätemäärä jopa laski 2000-luvulla. Sen sijaan hyödyntämistä koskevasta tavoitteesta jäätiin kauas.

Teollisuuden jätemäärät kehittyivät eri tavoilla eri toimialoilla. Rakennustuoteteollisuuden, perusmetalliteollisuuden sekä öljy- ja kemianteollisuuden jätemäärät laskivat. Sen sijaan massa- ja paperiteollisuuden jätemäärä kasvoi.