Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 
ymparisto.fi

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
Ympäristön tila
Pintavedet
Kallio- ja maaperä
Levätilanne
Vesistöt ja hydrologia
Ympäristön tila 2008
Lounais-Suomen ympäristöstrategia ja -ohjelma
Ympäristönsuojelu
Luonnonsuojelu
Maankäyttö ja rakentaminen
Vesivarojen käyttö
Ympäristön seuranta
Lupa-asiat
Palvelut ja tuotteet
Rahoitus ja avustukset
www.ymparisto.fi > Lounais-Suomi > Ympäristön tila > Pohjavesi
Sivun lyhytosoite: www.ymparisto.fi/los/pohjavesi
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Pohjavesi

Pohjavesien tila Lounais-Suomen alueella on yleisesti säilynyt hyvänä, mutta yhdeksän aluetta on luokiteltu kemialliselta tilaltaan huonoksi. 
Pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton. Riskien kartoittaminen ja pienentäminen on edennyt alueellamme hyvin.
Pilaantuneiden maiden kunnostaminen turvaa osaltaan pohjavesien tilaa ja siihen tulee edelleen panostaa.

Pohjavesi on maaperän huokoset ja kallioperän halkeamat yhtenäisesti täyttävää vettä, joka liikkuu painovoiman vaikutuksesta. Pohjavettä on maanpinnan topografiasta ja geologisista tekijöistä riippuen vaihtelevalla syvyydellä lähes kaikkialla. 

Pohjavettä muodostuu sade- ja sulamisvesien imeytyessä maaperään ja varastoituessa maaperän huokostiloihin. Pohjavedeksi imeytyvän veden määrä vaihtelee sadannan, haihdunnan, maaperän raekoostumuksen, pinnanmuotojen ja kasvillisuuden mukaan.

Pohjavettä muodostuu eniten karkearakeisilla, aukeilla ja tasaisilla alueilla
keväisin ja vähiten hienorakeisilla, tiheäkasvuisilla kalliorinteillä ja
suoalueilla kesäisin.

Pohjavesien yleistila säilynyt hyvänä

Pohjavesien tila Lounais-Suomen alueella on säilynyt hyvänä, mutta pohjavesialueista yhdeksän on kuitenkin luokiteltu kemialliselta tilaltaan huonoksi. Syynä ovat pohjaveden kohonneet liuotin-, torjunta-aine- ja raskasmetallipitoisuudet sekä pohjavedessä esiintyvät polttonesteiden lisäaineet.  

Ihmisen toiminnot ovat jatkuva uhka pohjavedelle. Koska pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton, pohjavesien suojelua toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevin keinoin. Riskien kartoittamiseen ja pienentämiseen liittyvät toimenpiteet ovat edenneet Lounais-Suomessa hyvin. Pilaantuneiden maiden kunnostaminen turvaa osaltaan pohjavesien tilaa ja siihen tulee edelleen panostaa.

Sähkönjohtavuus kuvaa pohjaveden tilaa

Kohonnut sähkönjohtavuus johtuu yleensä kloridipitoisuuden noususta, joka on aiheutunut maanteiden suolauksesta tai jätevesipäästöistä. Joskus harvemmin saattaa kyse olla myös meriveden tunkeutumisesta pohjavesialueelle liiallisen vedenoton seurauksena.

Sähkönjohtavuus

Sähkönjohtavuus Oripään ja Jämijärven pohjavesiasemilla. 
Hyvän  juomaveden sähkönjohtavuus on alle 250 mS/m.
Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lounais-Suomen alueella pohjavesien tilaa on seurattu pisimpään Oripään ja Jämijärven pohjavesiasemilla. Jämijärvellä mitatut sähkönjohtavuuden arvot ovat pohjavedelle normaaleja. Oripään arvoissa on tapahtunut nousua, mutta pitoisuudet eivät ole kuitenkaan vielä terveydelle haitallisia.

Mikäli pohjaveden laatu on päässyt huonoksi, sen korjaaminen on hidasta, koska maaperästä liukenevaa, pilaavaa ainetta ei useinkaan saada poistettua muutoin kuin vettä pumppaamalla. Pohjavesialueet tulee suojata vettä pilaavalta toiminnalta ja estää siellä olevien toimintojen saastuttava vaikutus esimerkiksi viemäröimällä asutuksen jätevedet ja suojaamalla maantiet pohjavesisuojauksella.

23.10.2012 (Päivitetty)
Varsinais-Suomen ELY
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Ruotsinkielinen versio
Tulostusversio
Jaa
 
 
 
 
Muualla palvelussamme
Vesivarojen käyttö
Ympäristönsuojelu
Valtakunnallista tietoa
© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot