Rakennuksen energia- ja ekotehokkuus

Rakentamismääräysten vaatimukset uudisrakentamiselle

Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso määritellään ympäristöministeriön antamissa rakentamismääräyksissä. Rakennuslupaa haettaessa on osoitettava, että suunniteltu rakennus täyttää rakentamismääräysten vaatimukset.

Rakentamismääräyskokoelman osat C3, D3 ja D2 on annettu 22.12.2008 ja ne tulivat voimaan 1.1.2010.  Uusien määräysten tiukentava vaikutus on noin 30 % aikaisempaan määräystasoon verrattuna. 

Rakentamismääräyskokoelman osassa C3 asetetaan rakennuksen lämmöneristystä koskevat määräykset ja osassa D3 rakennuksen energiatehokkuusvaatimukset. Rakennusten sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskeva D2 asettaa vaatimuksen ilmanvaihdon poistoilmasta talteenotettavalle lämpömäärällä.

Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskentaa koskevat ohjeet sisältyvät osaan D5.

Rakentamismääräyskokoelman osien C3, D2 ja D3 lämpöhäviön vaatimustenmukaisuuden osoittamista käsitellään tasauslaskentaoppaassa. Opas sekä siihen liittyvä tasauslaskin ovat saatavilla Suomen rakentamismääräyskokoelma -sivulla (ks. Muualla palvelussamme).

Myös muissa rakentamismääräyskokoelman osissa on säädöksiä, jotka liittyvät uudisrakennuksen energiatehokkuuteen (ks. julkaisut)

Ympäristöministeriö on 30. maaliskuuta 2011 antanut uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräyskokoelman osat D2 ja D3. Uudet määräykset tulevat voimaan 1.7.2012. Määräykset koskevat vain uudisrakentamista ja niiden tuoma keskeinen muutos on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla. E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Rakennuksen lämpöhäviön tasauslaskelma siihen liittyvine vertailuarvoineen säilytetään lähes ennallaan.

Korjausrakentamisen energiamääräykset valmisteilla

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan korjausrakentamista koskevia energiamääräyksiä. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä määräyksiä sovellettaisiin sellaiseen korjausrakentamiseen, jonka yhteydessä voidaan parantaa energiatehokkuutta osana muusta syystä johtuvaa korjaus- tai uusimistyötä.

Energiatodistus ja ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden tarkastaminen

Laki energiatodistuksesta ja laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta tulivat voimaan vuoden 2008 alussa. Laeilla saatettiin voimaan direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta (2002/91/EY).

Lisäksi vuoden 2008 alussa tulivat voimaan ympäristöministeriön asetukset rakennuksen energiatodistuksesta ja energiatehokkuuden laskentamenetelmästä. Vuoden 2009 alussa tuli voimaan energiatodistusasetuksen muutos.

Energiatodistusta koskeva lainsäädäntö muuttuu 1.6.2013 alkaen. Uudet energiatodistukset tulevat käyttöön vaiheittain myös vanhoille pientaloille, kun niitä myydään tai vuokrataan. Rakennusten energialuokka tulee jatkossa ilmoittaa myös myynti- ja vuokrausilmoituksissa.

Energia-avustukset

Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta edistetään korjaus- ja energia-avustuksilla, jotka on tarkoitettu pien-, kerros- ja rivitaloille.

Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset

Vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla toteutetaan osaltaan kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Sopimuksilla varmistetaan myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ja energiapalveludirektiivin mukaisten tavoitteiden saavuttamista.

Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry solmivat joulukuussa 2009 uuden Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuosille 2010-2016. Puitesopimuksen tarkoituksena on vähentää rakennusten energian kulutusta ja päästöjä. Vuoden 2010 alusta astui voimaan myös puitesopimukseen liittyvä vuokra-asunto-yhteisöjen toimenpideohjelma. Energiatehokkuussopimus jatkaa aiemmissa Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksessa ja Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksessa aloitettua työtä.

Öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöä tehostetaan osana vuosille 2008-2016 solmittua Lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelutoiminnan energiatehokkuussopimusta (Höylä III) . Sopimus on jatkoa vuoden 2007 lopussa päättyneelle HÖYLÄ II energiansäästösopimukselle. Sopimusosapuolia ovat TEM, ympäristöministeriö sekä öljy- ja kaasualan toimijat. 

Energiansäästön edistämishankkeet

Ympäristöministeriö on osarahoittajana useissa kehityshankkeissa, joilla rakennusten energiatehokkuutta pyritään edistämään.

Energiatehokkuus sisältyy keskeisenä osana myös rakennus- ja kiinteistöalan yhdessä kehittämään rakennusten ympäristöluokitukseen (PromisE), jonka tarkoituksena on tarjota käyttäjälähtöinen väline rakennusten ympäristötavoitteiden asettamiseen ja ympäristöominaisuuksien arviointiin. Ympäristöluokitus on laadittu sekä olemassa oleville kiinteistöille että uudisrakennuksille.

Lisätietoja

Uudisrakentamisen energiamääräykset ja Höylä III- sopimus

• Yli-insinööri Pekka Kalliomäki, ympäristöministeriö,
  puh. 050 572 6359, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Korjausrakentamisen energiamääräykset

• Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö,
  puh. 050 364 7356, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Rakennuksen energiatodistus ja kiinteistöalan energiatehokkuussopimus

• Yli-insinööri Maarit Haakana, ympäristöministeriö,
  puh. 050 594 0167, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Energia-avustukset

• Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari, ympäristöministeriö,
  p. 0400 143 866, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
• Yli-insinööri Katja Outinen, ympäristöministeriö, 
  puh.0400 297 138, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Sivun alkuun