Tulvavesien pidättäminen valuma-alueella
Perinteisesti tulvasuojelua on hoidettu uomia perkaamalla ja pengertämällä, minkä seurauksena vesien luontaiset kulkureitit ovat kaventuneet ja tulva-alueet vähentyneet, ja tämän seurauksena tulvat ovat jopa äärevöityneet. Toteutetut pengerryshankkeet eivät myöskään ole aina taanneet riittävää tulvasuojelua poikkeuksellisissa tilanteissa, vaan tulvavedet ovat paikoin murtaneet penkereet ja aiheuttaneet jopa lisävahinkoja luonnontilaan verrattuna.
Tulvariskiä pyritäänkin pienentämään tai ainakin sen kasvua estämään toimenpiteillä, joilla tulvavedet pysäytetään tai niiden kulkua hidastetaan ennen niiden joutumista uomaverkostoon ja päävesistöihin. Tilapäinen tulvavesien varastointi tai hidastaminen antavat mahdollisuuden edelleen kehittää ja tehostaa tulvasuojelua ja se voi olla joillakin vesistöalueilla jopa merkittävin lisäkeino tulvariskin pienentämiseksi.
Hankkeita
Kirjallisuutta
- Vedenpidättäminen valuma-alueella vesiensuojelun ja tulvanhallinnan menetelmänä. Kettunen, K. 2012.pdf (4,7 Mb)
- Valuma-alueella suoritettujen toimenpiteiden vaikutus Karvianjoen virtaamaan. Nurmi, T. 2011.pdf (415 kb
- Valuma-alueella tehtyjen vesistötoimenpiteiden vaikutus yli- ja alivirtaamiin. Oittinen, T. 2007.pdf (1,9 Mb) Opinnäytetyössä esitetyt tiedot eivät kaikissa kohdin välttämättä pidä paikkaansa.
- Tulvavesien pidättäminen valuma-alueella, esimerkkikohteena Vääräjoen Kortejärvi. Keskisarja, V. ja Nikkarikoski, H. 2006.pdf (525 Kb)
- SY563 Tulvavesien tilapäinen pidättäminen valuma-alueella. Rantakokko, K. 2002.
- Vedenkorkeuden vaikutus rantamaiden puustoon, Tuononen, E., Vähäsöyrinki, E. ja Österlund, P. 1981.pdf (3 Mb)
|