Vuoksen vesiensuojelu

Vuoksen vesistö on suurin Suomen ja Venäjän yhteisistä rajavesistöistä. Sen koko pinta-ala on 68 500 km². Pääosa vesistön vesistä keskivirtaaman ollessa 600 m³/s laskee Suomen puolelta Saimaasta ja edelleen Vuoksen pääuomaa pitkin Venäjän puolella Burnaja (Taipaleen) –joen kautta Laatokkaan. Suurin osa Karjalan kannaksen järvistä on yhteydessä Vuokseen sivujokiverkoston ja ojien kautta. Vuoksen pääuoma on yli 150 km pitkä joki, jonka oma lähivaluma-alue on 4100 km² ja josta noin kymmenesosa sijaitsee Suomen puolella. Vuoksen yläjuoksulla 25 km:n matkalla vedenpinta laskee yli 60 km ja tällä jokiosuudella sijaitsee neljä vesivoimalaitosta, joista kaksi on Suomen puolella (Imatrankoski ja Tainionkoski) ja kaksi Venäjän puolella (Svetogorsk ja Lesogorsk). Vuoksen virtaamaa säännöstellään Tainionkosken vesivoimalaitoksella, ja muut alajuoksun laitokset toimivat synkronoidusti Tainionkosken laitoksen kanssa.

Lähialuehankkeissa on yhteistyön kohteena ollut Vuoksen vesistön laskujoki eli Vuoksi. Vuoksen valuma-alueella on runsaiden järvien ja jokien lisäksi erittäin kauniita maisemia, kulttuurikohteita ja -maisemia, rantoja, metsiä, joissa kasvaa runsaasti marjoja ja sieniä. Alueella on värikäs historiallinen ja etnografinen menneisyys.

Vuoksen rannoilla ja sen 700 m:n levyisellä rantavyöhykkeellä asuu yhteensä 54 000 asukasta ja heistä noin 80 % suurimmissa kaupungeissa Svetogorskissa ja Käkisalmella sekä Kamennogorskissa ja Lesogorskissa. Virkistyskäyttäjiä alueella on vuosittain arviolta yli 70 000. Rantavyöhykkeen pinta-ala on yhteensä 40 500 ha, josta noin 76 % on metsää, pensaikkoa ja soistuvaa tai vettynyttä maata, 17 % on maatalousmaata ja vain 7 % on rakennettua aluetta. Kerran sadassa vuodessa esiintyvän mahdollisen tulvan vesien alle peittyisi rantavyöhykkeen alueesta noin 10 %. Tulva-alueella on hyvin vähän rakennuksia ja muuta maankäyttöä.

Suurin osa Vuoksesta rantoineen on ollut kuusi vuosikymmentä Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän aluetta, jonka sijainti suurvallan mittakaavassa on ollut syrjäinen ja raja-aluetta. Näin ollen Vuoksen rantojen käytön paineet ovat olleet suhteellisen vähäiset ja maankäyttöaste alhainen. Suurin osa Vuoksen rannoista on asumatonta ja rakentamatonta. Vuoksella on paljon kauniita ja arvokkaita luontoalueita ja se on säilynyt erinomaisena virkistyskäyttöalueena.

Vuoksea kuormittavat ja sen vedenlaatuun vaikuttavat teollisuus- ja yhdyskuntajätevedet sekä hajakuormitus. Voimalaitosten säännöstelykäytännöstä johtuvat vedenpinnan korkeuden vaihteluvat aiheuttavat haittoja Vuoksen ekologialle. Merkittävimmät Vuoksea kuormittavat jätevedet ovat sellu- ja paperitehtaiden jätevedet. Vedenlaatumalli on tärkeä työväline, kun arvioidaan erilaisten kuormitusten vaikutusta Vuoksen vedenlaatuun.

Vuoksen vesiensuojelua edesauttavat hankkeet hyödyttävät sekä suomalaisia että venäläisiä. Venäläisten ja suomalaisten asukkaiden hyötynä ovat Vuoksen arvokkaiden luontoalueiden säilyminen sekä Vuoksen vedenlaadun paraneminen ja näin monipuolisen virkistyskäytön edellytysten turvaaminen. Vuoksen vedenkorkeuden vaihteluiden vaikutusten huomioon ottaminen rantojen käytössä parantaa Vuoksen vesivoimalaitosten juoksutusten hoidon ja yhteiskäytön edellytyksiä sekä vähentää tulvavahinkoja.

Vuoksen vesiensuojeluun liittyviä lähialueyhteistyöhankkeita

• Itämeren itäisten vesistöalueiden verkko, TRABANT ja TacisTRABANT, 2005-2008
• Vuoksen rantojen käytön ohjaus ja vesiensuojelu Venäjällä-VUOKSIAGAIN, 2004-2006
• Vuoksen rantojen ja vesivarojen kestävä käyttö -VIVATVUOKSIA, 2001-2003
• Äyräpääjärvien ekologisen tilan parantaminen, 1999-2001
• Vuoksen vedenlaatumalli Saimaalta Laatokkaan, 1996-1999
• Teknistaloudellinen esisuunnitelma Vuoksen vesiensuojelutoimenpiteistä, 1994-1995 PDF
• Nevan vesistöalueen vesiensuojelun tarpeet Pietarin vedenhankinnan kannalta, 1992-1994
• Svetogorskin sellu- ja paperitehtaan biologisesti käsiteltyjen jätevesien tertiääripuhdistus, 1991-1994