Vuoksen rantojen käytön ohjaus ja vesiensuojelu Venäjällä–VUOKSIAGAIN, 2004-2006
Suositukset
Vesialueiden vesiensuojeluvyöhykkeiden ja niiden rantojen suojakaistojen perustaminen ja vesiensuojeluvyöhykkeiden ja rantojen suojakaistojen alueilla harjoitettavan taloudellisen ja muun toiminnan erityissääntöjen asettaminen on ensisijainen tehtävä pintavesimuodostumien suojelussa sekä niiden hydrologian ja vedenlaadun parantamisessa.
Vesiensuojeluvyöhyke on alue, joka liittyy jokien, järvien ja muiden pintavesikohteiden vesialaan, jolle määritellään taloudellisen ja muun toiminnan erikoisehdot, joiden tarkoituksena on vesialueiden likaantumisen, roskaantumisen, liettymisen ja veden ehtymisen estäminen sekä kohteilla elävän eläin- ja kasvimaailman olojen säilyttäminen. Erityisolojen noudattaminen vesiensuojeluvyöhykkeillä on luonnonsuojelutoimenpiteiden olennainen osa.
Rantojen suojakaista on vesiensuojeluvyöhykkeen osa, jonka alue liittyy välittömästi vesialueeseen.
Vesiensuojeluvyöhykkeiden ja suojakaistojen suositusleveydet Vuoksen varrella Venäjällä. HUOM: Tulvaherkillä rannoilla suojakaistan leveydet suurempia.
|
Jokiosuus, km joen suusta Laatokalta
|
Vesiensuojeluvyöhykkeen leveys, metriä
|
Rannan suojakaistan leveys, metriä
|
|
137-125
|
480-700
|
100
|
|
125-110
|
700
|
100-300
|
|
110-95
|
400-700
|
100-200
|
|
95-75
|
700-1000
|
100-1000
|
|
75-59
|
600-700
|
100-500
|
Vesiensuojeluvyöhykkeellä ja rannan suojakaistalla olisi vältettävä seuraavia toimintoja
Rakentamista ja peruskorjausta
- Vapaa-ajan asuntojen rakentamista
- Lannoitteiden ja kemikaalien käyttöä
- Kyntämistä ja karjan laiduntamista
- Kaatopaikkojen ja varastojen perustamista teollisuuden ja maatalouden jätteille sekä jätevesille
- Päätehakkuita
- Kemikaalien lentoruiskutusta
- Kasvinsuojeluaine-, lannoite ja poltto- sekä voiteluöljyvarastojen rakentamista
- Kasvinsuojeluaineiden levityskaluston tankkauspaikkojen sijoitusta
- Eläintenkasvatustilojen ja maatilojen sijoitusta
- Teollisuus-, talous- ja maatalousjätteiden varastointi- ja hautauspaikkoja
- Hautausmaita ja karjanhautauspaikkoja
- Jätevesisäiliöitä
- Lannan ja roskien varastointia
- Autojen, traktoreiden ja muiden laitteiden tankkausta, pesua ja korjausta
- Mökki- ja puutarhapalstojen sijoittamista
- Parkkipaikkojen sijoittamista
- Avohakkuita
- Mineraalivarojen kaivamista ja muiden maansiirtotöiden tekemistä
Vuoksen alueen virkistyskäytön kehittämiseksi suositellaan, että
Virkistyskäyttöä ei laajenneta ei-talouskäytössä oleviin metsiin
- Uudet virkistyskäyttökeskukset sijoitetaan jo asutuille alueille
- Luonnonsuojelualueita ylläpidetään
- Kulttuurista ja historiallista perintöä suojellaan
- Jo asuttuja alueita kehitetään rakentamalla perheasuntoja
- Uudenlaista turismia, kuten maatalousmatkailua, kehitetään
- Lyhytaikainen massaturismi sijoitetaan lähelle jo asuttuja alueita
VUOKSIAGAIN-hankkeen suunnittelumenetelmää olisi hyvä tulevaisuudessa soveltaa myös muihin venäläisiin vesistöihin.
Tausta ja tavoite
Suurin osa Vuoksesta rantoineen on ollut kuusi vuosikymmentä Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän raja-aluetta, jonka sijainti suurvallan mittakaavassa on syrjäinen. Näin ollen Vuoksen rantojen käytön paineet ovat olleet suhteellisen vähäiset ja maankäyttöaste alhainen. Suurin osa Vuoksen rannoista on asumatonta ja rakentamatonta. Vuoksella on paljon kauniita ja arvokkaita luontoalueita ja se on säilynyt erinomaisena virkistyskäyttöalueena.
Vuoksen vesiensuojelua ja sen kestävää käyttöä ovat edistäneet erilaiset venäläiset suojelumääräykset koskien
- Vesistönsuojeluvyöhykkeitä
- Arvokasta kalastoa suojelevia metsävyöhykkeitä
- Juomavesilähteenä käytettävien jokiosuuksien terveydensuojelullisia vyöhykkeitä
- Asutuskeskuksia ympäröiviä vihreitä vyöhykkeitä
- Luonnonsuojelualueita
Vuoksen Venäjän puoleisten rantojen asutuskeskusten alueiden käyttöä on lisäksi ohjannut erilaiset kaavaluonteiset suunnitelmat, mutta vuonna 1988 voimaan tulleen kaupunkirakentamista koskevan lain mukaisia kaavoja ei ollut vielä Vuoksen rannoille laadittu. Vallinneessa Vuoksen maan- ja vesienkäytön tilanteessa oli erittäin ajankohtaista ja tarkoituksenmukaista käynnistää vesiensuojeluvyöhykkeiden perustamisen suunnitteluasiakirjojen laadintatyö huomioiden arvokkaiden luontokohteiden ja virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden sekä Vuoksen vedenkorkeuden vaihteluista seuraavat käyttörajoitukset.
VUOKSIAGAIN-hankkeen tavoitteena oli edistää Vuoksen vesivarojen ja rantojen kestävää käyttöä toteuttamalla VIVATVUOKSIA-hankkeessa esitettyjä keskeisimpiä suosituksia. Tavoitteena oli Vuoksen arvokkaiden luontoalueiden säilyminen, vedenlaadun paraneminen, virkistyskäytön edellytysten turvaaminen ja tulvavahinkojen vähentäminen.
Tarkoituksena oli
- Venäläisten, silloisten voimassa olleiden, säädösten mukaisten vesistönsuojeluvyöhykkeiden perustamisen suunnitteluasiakirjojen laadinta paikallis- ja piiritason ympäristönsuojelun ja maankäytön ohjauksesta vastaavien viranomaisten käyttöön
- Suunnitteluasiakirjojen täydentäminen Vuoksen arvokkaiden luontoalueiden ja virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden vyöhykkeistämisen ja rajauksen selvityksillä
- Vesistönsuojeluvyöhykkeiden täydentäminen kuormittajakohtaisilla HELCOM-suositusten soveltamisarvioinneilla
- Ottaa suunnittelussa huomioon Vuoksen vedenkorkeuden vaihtelusta aiheutuvat käytön rajoitukset
- Päivittää tulvakartat käyttäen hydraulisella mallilla laskettuja tuloksia Vuoksen vedenkorkeuksista eri virtaamatilanteissa
- Turvata Vuoksen pääuoman ja sen lähivaluma-alueen hydrologisen mallin ylläpito
Tulokset
Suositeltujen vesiensuojeluvyöhykkeiden kokonaispinta-ala Vuoksen varrella on 30 800 hehtaaria, ja rantojen suojakaistojen pinta-ala on 7 700 hehtaaria. Vesiensuojeluvyöhykkeiden maankäyttö jakaantuu seuraavasti: metsät 74 %, maatalous 15 %, muu (kaupungit, kylät, tiet, datshakylät, virkistysalueet, kivilouhimot) 11 %.
Vuoksen alueet jaettiin kolmeen kategoriaan virkistyskäytön kannalta: 1) kaupunkimainen talouskasvun alue, 2) maatalousalue, jolla on datshakyliä ilman kunnon infrastruktuuria ja 3) luonnontilaisena säilyneet alueet.
Hankkeen tuloksena laadittiin venäläisten silloisten säädösten mukaiset vesistönsuojeluvyöhykkeiden ja rantojen suojakaistojen suunnitteluasiakirjat Vuoksen rannoille Viipurin ja Käkisalmen piirien alueella. Lisäksi määriteltiin luonnonsuojelu- ja virkistysaluevyöhykkeet ja laadittiin kehittämissuunnitelma Vuoksen rantojen virkistyskäytölle.
Suunnittelutyössä laaditut asiakirjat eivät ole lainvoimaisia, mutta ne viittaavat monessa kohtaa venäläiseen ympäristölainsäädäntöön. Tämän johdosta monet suunnitelmien suuntaviivat ja säännöt ovat lainvoimaisesti sitovia. Esimerkiksi venäläinen vesilainsäädäntö on muuttunut huomattavasti siitä, kun vesiensuojeluvyöhykkeitä suunniteltiin. Vaikka vesiensuojeluvyöhykkeiden vähimmäisleveyden vaatimukset ovat muuttuneet 700 metristä 200 metriin, ja suojeluvyöhykkeillä kiellettyjen toimintojen määrä on vähentynyt, ympäristönsuojelulaki ja maatalous-, metsä- ja terveydensuojelusäännökset ovat edelleen voimassa. Alue- ja piiriviranomaiset pitävät VUOKSIAGAIN-hankkeen suosituksia arvokkaina ja hyödyllisinä Vuoksen ja sen rantojen kestävän maan- ja vesienkäytön ohjauskeinoina. Hankkeen tulokset ovat hyvää materiaalia ja pohjatietoa myös laadittaessa EU:n Vesipuitedirektiivin vaatimia suunnitelmia rajat ylittäville vesistöille.
Oppaat ja raportit
- Review: The Land and Water Use Planning of the Project "Guidance of the Land Use fir the Shore Areas and the Water Protection of the River Vuoksi –VUOKSIAGAIN" PDF
- The VUOKSIAGAIN Planning Tool PDF
- Vuoksen Viipurin alueen rantojen vesistönsuojeluvyöhykkeiden ja suojakaistojen perustamisasiakirjat. Jokiosuus Svetogorsk-Baryshevo. PDF RUS
- Vuoksen Käkisalmen piirin alueen rantojen vesistönsuojeluvyöhykkeiden ja suojakaistojen perustamisasiakirjat. Jokiosuudet Baryshevo-Laatokka ja Losevo-Balahanovskoje-järvi.PDF RUS
- Vuoksen Viipurin rantojen yhdyskuntarakennevyöhykkeistäminen ja virkistyskäytön kehittämissuunnitelma. Jokiosuus Svetogorsk-Baryshevo. PDF RUS
- Vuoksen Käkisalmen piirin rantojen yhdyskuntarakennevyöhykkeistäminen ja virkistyskäytön kehittämissuunnitelma. Jokiosuudet Baryshevo-Laatokka ja Losevo-Käkisalmi. PDF RUS
- Eeva-Liisa Kauppi, Maankäytön ja rakentamisen ohjaus Vuoksen varrella, 2005. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Opinnaytetyo 2005.pdf.
Osallistujat ja rahoitus
Osallistujat
- Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
- Viipurin piirihallinto
- Käkisalmen piirihallinto
- Suomen ympäristökeskus
- Neva-Laatokan vesivirasto
- Konsulttiyritys LENVODPROEKT
- Venäjän valtion tutkimus- ja suunnitteluinstituutti URBANISTIKI
Rahoitus