RUSBIOHALO - Ekotehokkaat jätehuollon ratkaisut Karjalan kannaksen maaseudulla ja vapaa-ajan toiminnoissa, 2006-2008
Suositukset
Hankkeen aikana saatujen kokemusten ja tulosten sekä niiden pohjalta käytyjen keskustelujen perusteella laadittiin ehdotuksia ja suosituksia ekotehokkaiksi jätehuollon menetelmiksi. Suositukset on tarkoitettu erityisesti Karjalan kannaksen haja-asutusalueen ja kylien vakituisille asukkaille ja lomalaisille, paikallishallinnon viranomaisille, maatalousyritysten työntekijöille, maanviljelijöille, puutarhureille ja datshakylien asukkaille. Suositukset soveltuvat kuitenkin kaikille, jotka haluavat huolehtia ympäristöstä ja pyrkivät suojelemaan sitä.
Rusbiohalo suosittelee seuraavia ekotehokkaita ratkaisuja jätehuollon kehittämiseksi ja tehostamiseksi:
- Ihmisillä tulee olla mahdollisuus toimia oikein
Siksi jätehuollon tekniset ja tiedolliset puitteet tulee saattaa kuntoon koko jätehuoltoketjun osalta. Jätteiden lajittelua voidaan edistää perustamalla jätteenkeräyspisteitä, lisäämällä jäteastioiden määrää sekä tiedottamalla ja opastamalla.
- Jätehuoltoa on jatkuvasti kehitettävä yhdessä
Jätehuollon kehittäminen on yhteinen etu – siksi on tärkeää, että viranomaiset, yrittäjät, asukkaat ja järjestöjen edustajat kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan aiheesta. Erilaisten kehitysryhmien ja opintopiirien ideariihissä saadaan monesti uusia ideoita ja voidaan seurata jätehuollon tilaa muualla ja soveltaa jo hyväksi havaittuja keinoja oman alueen jätehuollon kehittämisessä
- Tärkeä tiedonvälitys – oikeaan aikaan oikeassa paikassa
Jotta ihmiset osaavat toimia oikein, on oikeista jätehuollon toimintatavoista oltava saatavilla tietoa ja neuvoja helposti ja nopeasti kaikkien saatavilla. Erilaiset oppaat, internetsivut, ekskursiot ja neuvontapalvelut ovat avainasemassa.
- Käytännön esimerkit kannustavat toimimaan
Luvattomien kaatopaikkojen siivoaminen ja maisemointi, jäteastioiden lisääminen asianmukaisiin paikkoihin, siivoustempaukset ja esimerkkikohteet, roskapussien jakaminen rajanylityspaikoilla – nämä ovat esimerkkejä onnistuneista käytännön toimista, joilla jätehuollon tilaa voidaan parantaa. Ne innostavat myös muita tahoja toimimaan paremman jätehuollon puolesta! RUSBIOHALO-hanke sai asiasta hyviä kokemuksia, kun hankkeen kustantamat jäteastiat innostivat hankkeen ulkopuolisiakin tahoja kustantamaan alueilleen useita kymmeniä jäteastioita.
- Vähennä syntyvän jätteen määrää
Jokainen voi miettiä, onko omilla valinnoillaan mahdollista vähentää syntyvän jätteen määrää. Jätteen määrän vähentäminen säästää sekä rahaa että ympäristöä. Siitä on myös muuta hyötyä: jäteastiat eivät täyty niin nopeasti, ympäristö pysyy siistimpänä, laittomia kaatopaikkoja ei synny niin paljon, uusiutumattomia luonnonvaroja säästyy, kuljetuksessa syntyvät päästöt ja jätteistä aiheutuvat terveys- ja ympäristöhaitat vähenevät ja ilmastonmuutos hidastuu.
- Ongelmajätteet on erotettava sekajätteestä
Ongelmajätteet ovat uhka ihmisten ja ympäristön terveydelle ja aiheuttavat vaaraa joutuessaan luontoon tai kaatopaikalle! Siksi on erittäin tärkeää, että ongelmajätteet erotetaan sekajätteestä ja viedään niille tarkoitettuun keräyspisteeseen.
- Biojätteiden kompostointi omalla pihalla on kannattavaa
Kompostoimalla saa ilmaista lannoitetta ja maanparannusainetta, pääsee keittiö-, puutarha ja kuivakäymäläjätteestä kätevästi eroon, hillitsee ilmastonmuutosta ja säästää rahaa mm. jätteenkuljetuksissa. Puutarhajätteet ja risut ovat hyvää ainesta kompostiin, niitä ei pidä polttaa. Risujen poltto huonontaa ilmanlaatua ja aiheuttaa tulipalovaaran. Kompostorin voi ostaa valmiina tai rakentaa itse.
- Lajittele lasi, paperi ja metalli erikseen
Lasi, paperi ja metalli ovat erinomaisia raaka-aineita, joita ei kannata heittää hukkaan. Lajitellun jätteen, kuten lasin ja metallin, vastaanotto ja kierrättäminen voi olla myös kannattavaa liiketoimintaa. Jos lähialueellasi ei ole lajitellun jätteen keräyspistettä, ota yhteyttä alueesi viranomaisiin.
- Valitse kompostoiva kuivakäymälä
Kompostoiva kuivakäymälä auttaa säästämään vedenkulutuksessa, pohja- ja pintavesien sekä terveyden suojelussa ja se helpottaa jätevesien käsittelyä. Lisäksi siitä saa ilmaista, turvallista lannoitetta. Markkinoilla on myös sisätiloihin rakennettuja kuivakäymälöitä. Myös tavallinen mökkihuussi on helppo muuttaa hajuttomaksi, kompostoivaksi kuivakäymäläksi.
- Minkä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa sieltä myös pois
Vaikeiden kulkuyhteyksien päässä sijaitsevien loma- ja retkeilykohteiden, kuten saarten, luontopolkujen ja luonnonsuojelualueiden jätehuollon ongelmat helpottuvat, kun muistetaan noudattaa kyseistä periaatetta.
- Vapaaehtoinen toiminta ympäristön hyväksi
Yhteiset talkoot, siivoustempaukset ja roskaantumista ehkäisevien kansalaisliikkeiden tukeminen ovat mainioita tapoja edistää ympäristön siisteyttä ja tehokasta ympäristökasvatusta. Esimerkiksi koululaisten yhteiset siivoustalkoot vaikkapa koulun ympäristössä ja roskapussien jakaminen rekkakuskeille osoittautuivat toimiviksi ympäristökasvatuskeinoiksi RUSBIOHALO-hankkeessa.
- Ympäristövastaavien koulutus
Esim. datshakylien puheenjohtajien neuvonta ja koulutus ympäristö- ja jätehuoltoasioissa auttaa edistämään ekotehokkaiden käytäntöjen yleistymistä, kun puheenjohtajat vievät tietoa eteenpäin. Samoin jätepisteiden huollosta vastaavan henkilön valinta edistää jätepisteen siistinä pysymistä.
- Ekotehokkaiden ajatusten edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa
Ekotehokasta ajattelutapaa voi tuoda esiin kouluissa miltei minkä tahansa oppiaineen yhteydessä. Oppilaiden tutustuminen esim. kompostointiin käytännössä on helppo järjestää – miksei jopa perustamalla koululle oman kompostin ja hoitamalla sitä vuorotellen.
Tausta ja tavoitteet
Kaksivuotinen Rusbiohalo -hanke sai alkunsa venäläisten jätehuollon asiantuntijoiden tuotua esiin huolensa Karjalan kannaksen Viipurin ja Käkisalmen piirien jätehuollon nykytilasta. Alueella on lukuisia luvattomia kaatopaikkoja ja erityisesti kaupunkialueen ulkopuolella jätehuolto on olematonta. Sekä alueiden asukkaat, että viranomaiset kokivat roskat, jätteet ja epäsiisteyden epämiellyttävänä sekä uhkana terveydelle, viihtyvyydelle ja luonnolle. Jätteiden keräys, kierrätys, käsittely ja sijoitus ovat edelleenkin ajankohtaisia ympäristöongelmia alueella.
Hankkeen tarkoitus oli tehostaa jätehuoltoa ja siitä tiedottamista. Tavoitteena oli myötävaikuttaa kattavan ja kestävän jätehuollon käyttöönottoon sekä esittää suosituksia ekotehokkaiksi ratkaisuiksi, jotka soveltuvat käytettäviksi maaseudun kylissä, datshakylissä, lomakohteissa ja virkistys-alueilla, maataloudessa, tienvarsilla ja rajanylityspaikkojen läheisyydessä.
Rusbiohalo-hanke oli luonnollinen jatkumo Selegoro- ja Biohalo-hankkeille ja toteutti myös mm. Rusfinnonpoint-hankkeessa suositeltua jätehuollon ja siitä tiedottamisen tehostamista Karjalan kannaksella.
Hankkeessa toteutettiin useita eri jätehuollon parantamiseen liittyviä tavoitteita:
- Jätehuollon ongelmakohtien paljastamiseksi hanke aloitettiin selvittämällä kannaksen jätehuollon tila perinpohjaisesti kyselyin, haastatteluin ja paikan päällä tehdyin tutkimuksin. Luvattomat kaatopaikat Venäjän puolella ja roskaantuneet tieosuudet sekä Suomen että Venäjän puolella rajan läheisyydessä kartoitettiin. Lisäksi perehdyttiin datshakylien, pienten maaseutukylien ja maatalousyritysten jätehuoltokäytäntöihin.
- Kartoituksissa saatujen tulosten perusteella arvioitiin jätehuollon kehittämistarpeet ja esiin tulleita ongelmia ryhdyttiin oitis ratkomaan konkreettisin menetelmin. Kymmenittäin luvattomia kaatopaikkoja siivottiin sekä Viipurin että Käkisalmen piireissä. Teiden varsille, rajanylityspaikoille ja datshakylien läheisyyteen hankittiin asianmukaisia jäteastioita. Rajanylityspaikoille pystytettiin jäteastioiden lisäksi kylttejä, jotka venäjäksi ja englanniksi kehottavat kuljettajia olemaan roskaamatta.
- Suomen puolella Imatran ja Svetogorskin välisellä tiellä järjestettiin muutamaan otteeseen tempaus, jonka aikana jaettiin rekkojen kuljettajille roskapusseja ja jäteoppaita tienvarsien roskaantumisen ehkäisemiseksi sekä siivottiin tienvarsia.
Tulokset ja tulevaisuuden haasteet
Selvityksissä kävi ilmi, että yhdyskuntajätteitä ei lajitella ja että jätteenkeräyspisteitä ei ole riittävästi. Kaatopaikat puolestaan ovat täynnä, eivätkä vastaa ympäristövaatimuksia, eikä uusille kaatopaikoille tahdo löytyä sijoituspaikkoja. Paikallishallinnon tason jätehuoltoon ei ole olemassa lainsäädäntöä ja asukkaidenkin ympäristötietoisuus on heikkoa. Niinpä jätteistä hankkiudutaan eroon luvattomin keinoin, mikä näkyy luvattomina kaatopaikkoina teiden varsilla ja yleisenä ympäristön roskaantumisena.
Hankkeen keskeisimpiä tuloksia olivat luvattomien kaatopaikkojen ja roskaantuneiden tienvarsien siivoaminen, jäteastioiden ja kompostorien hankinta sekä tiedottaminen ja opastus. Hankkeen myötävaikutuksella onnistuttiin parantamaan haja-asutusalueiden, datshakylien ja tienvarsien ympäristön tilaa. Tiedottamisen avulla lisättiin alueen väestön ja paikallishallinnon ympäristötietoisuutta sekä kannustettiin toimimaan kestävän jätehuollon puolesta. Hyvät ja konkreettiset tulokset innostivat esimerkillään myös hankkeen ulkopuolisia toimijoita mukaan jätehuollon kehittämiseen. Hallinnollisia, taloudellisia ja asenteellisia haasteita löytyy kuitenkin edelleen, ja hyviä edistysaskeleita tuleekin yhä tukea ja edistää toivottua kehitystä tulevaisuudessakin pitkäjänteisesti.
Konkreettiset hankinnat, kuten jäteastiat, kompostorit ja infotaulut ovat pysyviä esimerkkejä hankkeen tuloksista ja paikalliset toimijat huolehtivat niiden tarkoituksenmukaisesta käytöstä jatkossa. Paikoista, joihin hankittiin lisää jäteastioita, on järjestetty jätteenkuljetus. Hankkeen aikana siivotut luvattomat kaatopaikat maisemoitiin ja eräässä kohteessa tilalle perustettiin lasten leikkikenttä. Kompostoinnin ja kuivakäymälöiden käyttöönottoa edistettiin tiedottamalla asiasta ja järjestämällä tutustumiskäyntejä esim. datshakylien puheenjohtajille, jotka puolestaan siirsivät tietoa eteenpäin sekä hankkivat ja hoitivat mallikompostoreita.
Alueen datshakylien ja niiden ympäristön siisteys parantui jonkin verran jäteastioiden lisäämisen ansiosta. Siirrettävän jätteenpolttolaitteistonkin käyttöä datshakylissä kokeiltiin. Koska laitteistossa voidaan luonnollisesti polttaa vain polttokelpoista jätettä, mutta jätteitä ei datshapalstoilla juurikaan lajitella, on polttojätteen lajittelu jälkikäteen liian työlästä ja siksi kallista. Jätteiden lajittelun kehittäminen onkin haaste, jota sietää tulevaisuudessa pohtia.
Ekologisesti kestävästä jätehuollosta, hankkeen tuloksista ja laadituista opasmateriaaleista tiedotettiin laajasti ja aihe sai paljon positiivista julkisuutta sekä Suomen että Venäjän tiedotusvälineissä. Tiedottamisen tueksi hankkeen aikana käännettiin venäjäksi sisarhanke Biohalossa laadittua jätehuollon opasmateriaalia. Hankkeelle laadittiin myös omat internetsivut, joiden kautta venäjänkielinen opasmateriaali on saatavilla hankkeen päättymisen jälkeenkin.
Sekä Karjalan kannaksen asukkaiden, että viranomaisten keskuudessa kiinnostusta jätehuollon kehittämiseen eri keinoin löytyy. Jo saavutetuista edistysaskelista huolimatta asennekasvatusta, tiedotusta ja neuvontaa tarvitaan vielä jatkossakin. Oppaat
- 10 hyvää syytä kompostoida-opaste, venäjänkielinen (pdf, 101 kt)
- Kaksiosaisen kompostorin rakennusohje, venäjänkielinen (pdf, 352 kt)
- Rakenna ekotehokas kompostori -dvd venäjäksi (tilattavissa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta)
- Kuivakäymälä-opaste, venäjänkielinen (pdf, 49 kt)
- Muuta huussisi kompostoivaksi kuivakäymäläksi –ohje, venäjänkielinen (pdf, 558 kt)
- Jätteiden lajittelu Suomessa –opasteet, venäjänkielinen (pdf, 1482 kt)
- Imatran seudun Mitä tehdä vanhalle jätevesijärjestelmälle, venäjänkielinen (pdf, 317 kt)
- Ekotehokkaat ratkaisut – venäjänkielinen loppuesite (pdf, 6 Mt)
Raportit
- Ekotehokkaat ratkaisut – venäjänkielinen loppuesite
- Englanninkielinen loppuraportti
- Yhteenveto hankkeen loppuraportista venäjäksi
- Yhteenveto hankkeen loppuraportista englanniksi
- Tekninen raportti, Viipurin piirin aluehallinto
- Tekninen raportti, Käkisalmen piirin aluehallinto
- Tekninen raportti, Pietarin agroyliopisto
Osallistujat ja rahoitus
- Viipurin piirin aluehallinto
- Käkisalmen piirin aluehallinto
- Viipurin alueen puutarhayhtymien liitto
- Käkisalmen puutarhayhtymien paikallisyhdistys
- Pietarin valtiollinen maatalousyliopisto
- Svetogorskin aluehallinto
- Svetogorskin yhdyskuntahuolto
- Kaakkois-Suomen ympäristökeskus
- Imatran kaupungin ympäristötoimi
- ProAgria Etelä-Karjala ry
Hankkeen kokonaiskustannukset, 203 000 €, katettiin pääosin EU:n Kaakkois-Suomi – Venäjä Naapuruusohjelman Tacis-rahoituksella ja osin partnereiden omarahoitusosuudella.
Lisätietoja
- Riitta-Sisko Wirkkala, Projektikoordinaattori, Vanhempi insinööri
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|