Ilmastonmuutos Uudellamaalla

	kuva: Jouko Lehmuskallio

Suomen vuosikeskilämpötila on järjestelmällisten säähavaintojen perusteella kohonnut runsaan asteen 150 vuoden aikana. Ilmastonmuutoksen seurauksena lämpötilan arvellaan Suomessa ja Uudellamaalla nousevan selvästi voimakkaammin kuin koko maapallolla keskimäärin. Vuoden keskilämpötila Helsingissä on 2000-luvun puolella ollut noin 6 astetta, kun se 20 vuotta aikaisemmin oli alle 5 astetta.

Lämpötilamuutosten arvioidaan muuttavan erityisesti Suomen talvea – talvilämpötilat kohoavat ja pakkasjaksot harvinaistuvat.  Lumen määrä on vähentynyt koko maassa, mutta Etelä-Suomessa suhteellisesti ottaen enemmän kuin pohjoisessa.  Kesäisten hellejaksojen arvioidaan yleistyvän, ja kaikkein korkeimmat lämpötilat tulevat kohoamaan. Ns. talvipäiviä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on nollan alapuolella, oli Etelä-Suomessa joulu – helmikuun 2007-2008 aikana 20-30. Tyypillisesti talvipäivien määrä on vaihdellut maan etelä- ja keskiosassa 60 ja 80 välillä.

Lämpenemisen ohella sademäärien arvioidaan Uudellamaalla kasvavan. Etenkin talvisateet lisääntyvät, ja sateet tulevat talvisaikaan aikaisempaa enemmän vetenä. Rankkasateet tulevat arvioiden mukaan yleistymään, ja perinteiset lumen sulamisesta aiheutuvat kevättulvat pienenevät. Viime vuosien sademäärät ovat Uudenmaan eri osissa olleet noin 650-800 mm, mikä on paikoin jopa neljänneksen enemmän kuin vuosien 1971-2000 keskiarvo. Sadetulvia on vaikea ennustaa ja rankkasateet saattavat nopeasti ja yllättäen nostaa jokien ja järvien pintaa. Rankat sateet saattavat aiheuttaa ongelmia taajaan rakennetuilla alueilla, kun katujen viemärit eivät  kykene vetämään kaikkea kaduilta, pihoilta ja katoilta valuvaa  sade- ja sulamisvettä.

Matalapaineiden reittien mahdollisella muuttumisella saattaa olla vaikutusta myös tuulisuuteen ja myrskyisyyteen. Merijään väheneminen voi osaltaan lisätä talvisin tuulisuutta rannikolla. Lisäksi merenpinnan on ennustettu nousevan, jolloin meritulvien mahdollisuus kasvaa.

Ilmaston muutos näkyy Uudellamaalla myös luonnossa. Keskimääräinen keväinen lehtien puhkeaminen on vuosina 1846-2005 varhentunut Suomessa noin 12 vuorokaudella. Suurin osa muuttolinnuista on aikaistanut kevätmuuttoaan viimeisen 30 vuoden aikana. Aikaisilla lajeilla, kuten kiurulla ja peipposella muutto on aikaistunut pari viikkoa. Pitkän matkan muuttolinnuilla, kuten kirjosiepolla ja pääskysellä muutto aikaistunut puolestaan vajaan viikon. Erityisesti Etelä-Suomessa uusien eteläisten kasvi- ja eläinlajien määrä kasvaa. Kasvien lisäksi myös erilaiset perhoslajit lisääntyvät.

Ympäristöohjelmalla ilmastonmuutosta vastaan

Ilmastonmuutoksen täydellinen pysäyttäminen on todettu mahdottomaksi. Monet ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä satoja vuosia. Ne lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi. Tavoitteena Uudellamaallakin on hidastaa ilmastonmuutosta ja pyrkiä vaikuttamaan siihen, etteivät ilmastonmuutoksesta ympäristölle ja ihmisille aiheutuvat haitat ole ylitsepääsemättömiä. Samanaikaisesti yritetään sopeutua muihin ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin muutoksiin.

Ilmastonmuutos on Uudellemaalle laaditun ympäristöohjelman keskeisin haaste. Ympäristöohjelmassa etsitään ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja muutokseen sopeutumiseen kolmen osatavoitteen kautta. Nämä ovat yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön kehittäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ympäristön laadun parantaminen sekä ympäristökuormituksen vähentäminen.