Vesistöjen kunnostus ja hoito
Lapissa kunnostetaan järviä, valuma-alueita, lintuvesiä sekä jokia ja puroja. Tavoitteena voi olla esimerkiksi vesistökuormituksen vähentäminen, vesistön käyttökelpoisuuden parantaminen virkistäytymiseen tai sen laadun kohentaminen kalaston ja linnuston elinympäristönä. Kussakin kunnostuskohteessa määritellään ensin olemassa olevat ja mahdolliset tulevat käyttötarkoitukset sekä kunnostuksesta saatava hyöty.
Vesistökunnostuksissa yhtenä keskeisenä päämääränä on vesistöjen luontainen tila, johon pyritään EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanossa.
Vuonna 2000 valmistuneen valtakunnallisen kartoituksen mukaan kunnostustarpeessa olevia vesistöjä on huomattavasti enemmän kuin mihin viimeaikaiset resurssit ovat riittäneet (Turunen & Äystö 2000). Selvityksessä nimettiin Lapin läänin alueelta yli 100 järveä, joiden pinta-ala on yhteensä noin 300 km2. Virtavesikohteita nimettiin noin 50 kpl; niiden kunnostustarpeessa olevien osuuksien pituus on yhteensä noin 1500 km.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueella valmistuu vuosittain puolenkymmentä kunnostussuunnitelmaa. Kokonaisvaltaisia järvikunnostushankkeita toteutetaan 0 - 2 kpl/vuosi, pienimuotoista kunnostustoimintaa on useammallakin kohteella.
Valtio edistää vesistön käyttöä, hoitoa ja suojelua
Valtio voi valtioneuvoston vuonna 1990 tehdyn periaatepäätöksen mukaan osallistua vain hankkeisiin, joilla on huomattava yleinen merkitys vesistön käytön, hoidon tai suojelun edistämisessä. Mikäli tämä ehto täyttyy, valtio voi olla vesistön kunnostuksen suunnittelijana ja toteuttajana. Tällöinkään valtion osuus kustannuksista ei yleensä saa olla suurempi kuin puolet.
Kunnostustoimet voivat onnistua vain, jos vesien ja rantojen käyttäjät ja paikalliset asukkaat kokevat ne tarpeellisina ja ovat valmiit myös käyttämään omia voimavarojaan. Myös kunnan ja muiden toimijoiden tulee olla sitoutuneita hankkeeseen jo suunnittelun alkaessa.
Valtion osallistumisen edellytykset
Valtion osallistumisen edellytyksenä on, että hankkeen kustannukset ovat kohtuulliset. Hankkeen mahdollisesti aiheuttamien haittojen tulee olla siitä saataviin hyötyihin nähden vähäisiä. Muiden hankkeeseen osallistuvien on annettava valtiolle sitoumus siitä, että ne joko yhdessä tai erikseen hakevat tarvittaessa vesilain mukaisen luvan, jollei valtio erityisestä syystä sitä tee.
Muiden osallistujien on myös vastattava heille kuuluvista töistä ja ryhdyttävä toimiin, joilla varmistetaan kunnostuksella saavutettavan hyödyn pysyvyys tavoitteiden mukaisena. Niiden on huolehdittava kunnostuksen toimeenpanon edellyttämästä rakenteiden käytöstä ja kunnossapidosta, vesistön hoidosta ja hankkeen seurannasta, ellei valtio erityisestä syystä ota hoitaakseen näitä tehtäviä.
Kaikki kunnostuskohteet eivät välttämättä täytä valtioneuvoston periaatepäätöksen ehtoja. Näissä tapauksissa pyritään antamaan asiantuntijaohjausta ranta-asukkaille ja kunnostuksesta kiinnostuneille omatoimisen kunnostuksen suunnitteluuun, toteutukseeen ja rahoituksen järjestämiseen.
|