Rantasuojaukset

Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ja sen edeltäjäorganisaatiot ovat suojanneet rantoja 1970-luvun alusta lähtien. Suurimmat kohteet ovat olleet luonnontilaisten vesistöjen varsilla, Tornion-Muonionjoella, Simojoella, Ounasjoella ja Tenojoella. Suojaukset on rahoitettu  pääosin työministeriön työllisyystyöohjelmista. Simo- ja Tornionjoella sekä Kemijokisuussa kohteita on toteutettu myös Euroopan aluekehitysrahaston tuella tavoite 6 ohjelmasta.

Rantojen suojaustarve vaihtelee

Keväällä luonnontilaisilla joilla syntyvät jääpadot ja liikkuvat jäät aiheuttavat vaurioita rantavyöhykkeellä. Rantojen eroosio on joki- ja järvivesistöissä sinänsä luonnollinen ilmiö. Eroosiosuojauksen tarvetta esiintyy jokivesistöissä harvoin, lähinnä rakennusten ja teiden välittömässä läheisyydessä. Säännösteltyjen vesistöjen eroosiosuojauksia tehdään asutuilla ranta-alueilla pääasiassa velvoitetöinä. Esimerkiksi Inarijärvellä ja Ivalojoella tehdyt verhoustyöt ovat Inarijärven säännöstelyä koskevan vesioikeudellisen päätöksen mukaisia velvoitetöitä, jossa säännöstelyluvan haltijana on Suomen valtio.

Paikan soveltuvuus rakentamiseen selvitettävä

Vuoden 2000 alussa voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin on sisällytetty vaatimus rakennuspaikan sopivuuden ja kelvollisuuden selvittämisestä asemakaava-alueella ja asemakaava-alueen ulkopuolella. Tähän kuuluu myös mahdollinen rakennuspaikan tulva-, sortuma- tai vyörymävaaran kartoitus. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on hankittava asiasta tarpeellinen tieto.

Valtio rahoittaa rantasuojauksia

Valtion työnä toteutettaviksi on otettu hankkeita,  joiden tavoitteena on tulvista tai muista luonnonolosuhteista aiheutuvan vaaran, haitan tai vahingon vähentäminen. Valtion hankkeita voivat olla myös valtion aiemmin toteuttaman vesistötyön  täydentämiseksi tai kunnostamiseksi tarpeelliset työt sekä yleisen edun kannalta tärkeät vesivarojen monipuolista käyttöä ja hoitoa edistävät työt.

Vesistötöiden rahoituksesta päätetään talousarvion käsittelyn yhteydessä, merkittävistä hankkeista hankekohtaisesti. Lapin ELY-keskus on suojannut rantoja luonnontilassa olevien jokien varsilla työmäärärahojen puitteissa kuntien aloitteesta. Toimenpiteisiin on ryhdytty silloin, kun rannan syöpymästä on ollut selvästi vaaraa kiinteistöille. Tällöinkin etusijalle on asetettu pysyvät asuinrakennukset.

Muu rahoitus edistää toteutumista

Aiemmin valtio rahoitti rantasuojaushankkeet lähes kokonaan.Tilanne on kuitenkin muuttumassa siten, että nykyisin pyritään saamaan muitakin (maanomistaja tai kunta) rahoittajia. Lisäksi on muistettava, että muun rahoituksen mukana olo nopeuttaa hankkeiden toteuttamista - ellei se ole suoranainen ehto hankkeen toteuttamiselle.

Kiireellisimpiä rantasuojauskohteita voitaneen toteuttaa tulevina vuosina valtion vesistötyönä edellyttäen, että valtion osuus on enintään 50 % kokonaiskustannuksista ja että Lapin ELY-keskukselle myönnetään tarvittava rahoitus valtion budjetissa.