Pintavedet Uudellamaalla

		Järvet, joet ja saaristo ovat keskeinen osa Uudenmaan luontoa. Uudenmaan ELY-keskus seuraa vesistöjen ja rannikkovesien vedenlaatua säännöllisesti useilla havaintopaikoilla.
Kuva: Leena Eerola

Suurimpien jokien ja järvien vedenkorkeuksia ja jokien virtaamia seurataan antureilla. Näitä ympäristöhallinnon tietojärjestelmään tallentuvia tietoja eri asemilla voi tarkastella tämän sivun oikeassa reunassa olevan linkin kautta (ks. hydrologiset havainnot  > Virtaamat ja vedenkorkeudet) 

ELY-keskuksen ajankohtainen vesitilanne Uudellamaalla -sivulla julkaistaan katsauksia vesien tilasta. Järviwiki -palvelusta löytyy kesäkuukausina tietoa Uudenmaan vesistöjen levätilanteesta. Linkit näihin palveluihin löytyvät tämän sivun oikeasta reunasta.

Uudenmaan vesistöt

Suurimmat joet ovat Mustionjoki, Vantaanjoki ja Porvoonjoki. Yli hehtaarin kokoisia järviä on noin 1000 kappaletta ja järvipinta-alaa on kaiken kaikkiaan noin 470 km². Eniten järviä on Karjaanjoen vesistöalueella, missä sijaitsevat myös alueen suurimmat järvet Lohjanjärvi (89 km²) ja Hiidenvesi (30 km²). Rannikko on rikkonainen ja sisämaata kohti työntyy useita, syviä lahtia. Rantaviivaa on hieman alle 2000 km. 

Uudenmaan päävesistöalueet ovat Vantaanjoen, Siuntionjoen ja Karjaanjoen vesistöalueet. Rannikolla on lisäksi 20 pientä vesistöaluetta. Itäisellä Uudellamaalla päävesistöalueet ovat Taasianjoen, Koskenkylänjoen, Ilolanjoen, Porvoonjoen, Mustijoen ja Sipoonjoen vesistöalueet. Suomenlahden rannikkoalueeseen kuuluu kahdeksan pientä vesistöaluetta. Vesistöalueet ovat melko vähäjärvisiä varsinkin itäisellä Uudellamaalla. Jokien virtaamavaihtelut ovat suuria juuri järvien vähäisyyden vuoksi. Joet tulvivat herkästi ja kärsivät vastaavasti veden vähyydestä kuivina kausina.

• Kartta Uudenmaan sisävesistä (32 kt)
• Kartta Uudenmaan rannikkovesistä (35 kt)

Muuhun Suomeen verrattuna ja asukasmäärään suhteutettuna vesistöjä on melko vähän. Siksi virkistyskäyttö ja muu käyttöpaine on vesistöille suurta. Useimmat järvet ovat jo maaperän vuoksi runsasravinteisia, ja ihmisen toiminta on voimistanut vesistöjen rehevyyttä. Vedenlaatua ovat heikentäneet koko alueella maatalouden aiheuttama hajakuormitus sekä paikoin taajamien, haja-asutuksen ja teollisuuden jätevesikuormitus. Uudenmaan eräitä pieniä järviä vaivaa myös rikki- ja typpilaskeuman aiheuttama happamoituminen.

Rannikolla ja sisäsaaristossa veden laatuun vaikuttavat ratkaisevasti alueelle laskevien jokien tuoma kuormitus sekä suoraan mereen tulevat ravinnepäästöt. Saaristoalueiden suojaisuus ja siitä johtuva heikko veden vaihtuminen lisäävät rannikkovesien herkkyyttä. Myös Suomenlahden tila vaikuttaa rannikkovesien vedenlaatuun.

Sivun alkuun