Porvoonjoen Strömsbergin kalatien tutkimus
| |
|
 |
|
Strömsbergin kalatie, voimalaitos ja säännöstelypato.
Kuva: Tero Taponen
|
| |
Strömsbergin kalatie sijaitsee Strömsberginkoskeen rakennetun säännöstelypadon yhteydessä Porvoossa. Vuonna 1919 rakennetulla padolla säännöstellään Porvoonjoen vedenkorkeutta Porvoon Energia Oy:n omistaman Strömsbergin voimalaitoksen (kuvassa) tarpeisiin. Strömsbergin kalatietutkimus toteutettiin vuosina 2001–2005 samoin kuin Mustijoen Brasaksen ja Sipoonjoen Brobölen kalatietutkimukset. Kalojen seurantaan käytettiin avorysää, joka oli asetettu kalatien ylimmän kynnyksen ylävirran puolelle. Syksyllä 2001 kalatiessä oli pyynnissä myös nahkiaismerta.
Porvoonjoen Strömsbergin kalatien rysässä havaitut kalat vuosittaisten pyyntijaksojen aikana
|
lajit
|
2001
|
2002
|
2003
|
2004
|
2005
|
|
ahven
|
0
|
3
|
0
|
1
|
0
|
|
hauki
|
0
|
0
|
0
|
1
|
0
|
|
taimen
|
0
|
0
|
0
|
0
|
3
|
|
lahna
|
0
|
0
|
0
|
0
|
1
|
|
pasuri
|
0
|
0
|
1
|
3
|
0
|
|
salakka
|
1
|
9
|
0
|
0
|
40
|
|
särki
|
14
|
177
|
41
|
14
|
67
|
|
turpa
|
0
|
2
|
3
|
1
|
2
|
|
vimpa
|
2
|
9
|
14
|
0
|
34
|
|
yhteensä (kpl)
|
17
|
200
|
59
|
20
|
147
|
Vuosi 2001
Vuonna 2001 rysää kokeiltiin ensimmäisen kerran 21.–23.5. , jolloin siihen ui 14 särkeä, kaksi vimpaa ja yksi salakka. Uudestaan rysä laitettiin pyyntiin 1.10.2001. Samaan aikaan laitettiin pyyntiin myös nahkiaismerta. Rysän alle ajautui kuitenkin puista pudonneita lehtiä jotka nostivat rysää ylöspäin ja tekivät pyynnin mahdottomaksi. Rysä ja nahkiaismerta nostettiin pois jo 15.10.2001. Lehtien kasaantuminen esti myös luultavasti mahdollisten lohikalojen ja nahkiaisten nousun. Muiden kalatietutkimusten tulosten perusteella muita kaloja tuskin olisi noussutkaan enää lokakuussa. Vuosi 2002
Vuonna 2002 rysä laitettiin pyyntiin 16.5. ja nostettiin pois 3.6. Rysään ui kalatien kautta särkiä, vimpoja, salakoita, turpia ja ahvenia (ks. taulukko). Tutkimusta oli tarkoitus jatkaa vuonna 2002 elokuun alusta lähtien lohikalojen nousun selvittämiseksi, mutta kuivuuden takia joen virtaama oli niin pieni, ettei vettä virrannut kalatien läpi riittävästi kalojen nousua varten, eikä tutkimusta voitu tehdä koko syksynä. Vuosi 2003
Vuonna 2003 keväällä rysä laitettiin pyyntiin 5.5. ja poistettiin 19.5. puhdistuksen ja korjauksen takia. Takaisin pyyntiin rysä laitettiin 27.5. ja poistettiin pyynnistä 18.6.2003. Keväällä rysään ui pääasiassa särkiä ja lisäksi vimpoja, turpia ja yksi pasuri (ks. taulukko). Syksyllä 2003 rysä laitettiin pyyntiin 31.8., mutta nostettiin pois jo 1.9., koska Porvoon Energia käski sulkemaan kalatien yläkynnyksen setit. Ne estävät kalojen nousun. Settien ollessa paikoillaan kalatien virtaama ei muutenkaan riitä kalojen nousuun. Pyynti alkoi uudestaan 14.10. ja päättyi 21.11.2003. Syksyllä ei saatu saalista. Vuosi 2004
Vuonna 2004 pyynti alkoi 7.6., mutta päättyi jo 10.6. Porvoon Energian vaatimuksesta. Pyynti alkoi uudestaan 21.9. ja päättyi 24.11.2004. Kevään lyhyellä seurantajaksolla rysään ui pääasiassa särkiä. Muita lajeja olivat ahven, hauki, pasuri ja turpa (ks. taulukko). Syksyllä ei saatu saalista. Vuosi 2005
Vuonna 2005 rysä laitettiin keväällä pyyntiin 23.5. ja nostettiin 23.6. Pyynti alkoi uudelleen 4.7. ja päättyi 1.10.2005. Särki oli yleisin laji (ks. taulukko). Särkiä saatiin touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Vimpoja nousi touko-kesäkuun vaihteen aikoihin. Salakat uivat rysään heinäkuun puolivälissä. Kolme taimentakin, pituudeltaan 22–27 cm, päätyi rysään noin kuukauden välein kesä-, heinä- ja elokuussa. Suurin taimen saatiin kesäkuussa ja pienin elokuussa. Ne olivat luultavasti keväällä Strömsberginkosken yläpuolelle istutettuja meritaimenen vaelluspoikasia, jotka eivät olleet vaeltaneet merelle. Yhteenveto
Strömsbergin kalatien toimintaa ja sen seurantaa on haitannut voimalaitoksen säännöstely. Strömsbergin voimalaitoksella on oikeus käyttää suuri osa joen virtaamasta. Se tarkoittaa sitä, että kalatiehen ei aina riitä vettä. Tästä huolimatta on saatu selville, että Strömsbergin kalatie soveltuu monenlaisten lajien nousuun, sillä useat kalalajit ovat sitä käyttäneet. Vaikka Strömsbergin kalatietutkimuksessa vuosina 2001–2005 ei havaittu, että syksyllä nousisi meritaimenia, niin luultavasti se soveltuu myös niille. Vuonna 2005 havaitut taimenet olivat luultavasti Strömsberginkosken yläpuolelle keväällä istutettuja poikasia, jotka olivat jääneet joko koskeen tai kalatiehen. Osa on vaeltanut merelle, mistä ne seuraavina vuosina yrittävät palata takaisin jokeen lisääntymään.
Jotta taimenilla ja muilla kaloilla olisi nousumahdollisuus, olisi toivottavaa, että Porvoon Energia luovuttaisi kalatiehen riittävästi vettä kalojen nousuaikoina. Keväällä pääasiallinen nousu ajoittuu kalatieseurantojen perusteella huhtikuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin. Syksyllä nousevien lohikalojen ja nahkiaisen pääasiallinen nousu ajoittuu elokuun puolivälistä marraskuun puoliväliin. Nousuaikoina kalatiehen tulisi juoksuttaa vettä vähintään 0,5 m3/s. Muinakin aikoina kalatiessä tulisi olla läpivirtaus, jotta kalatiessä mahdollisesti pysyttelevät kalat selviävät.
|