Velvoitetarkkailu

Velvoite tarkkailla toiminnanharjoittajan vesistöön päästämän kuormituksen määrää ja laatua sekä kuormituksen aiheuttamia vaikutuksia vesistöissä sisältyy toiminnanharjoittajan saamaan ympäristölupapäätökseen (aik. vesioikeuden lupapäätös). Tällaisia velvoitteita on usein esimerkiksi jätevedenpuhdistamojen, voimalaitosten, turvetuotantoalueiden ja kaatopaikkojen lupapäätöksissä.

Käyttö- ja kuormitustarkkailulla tarkoitetaan laitoksen toiminnan tarkkailua mutta myös toiminnasta aiheutuvan vesistöön päätyvien jätevesien määrän ja laadun tarkkailua. Tarkkailuilla seurataan lupaehdoissa annettujen päästörajojen toteutumista.

Vesistötarkkailu on seurantaa joka tapahtuu kuormitusta vastaanottavassa tai esimerkiksi säännösteltävässä vesistössä. Tavoitteena on selvittää kuormituksen vaikutusten laajuus ja vesistön tilan mahdolliset muutokset. Siihen voi sisältyä veden kemiallisen laadun tutkimuksia tai biologisten tekijöiden seurantaa (kasvillisuus, pohjaeläimistö), joiden avulla muodostetaan kokonaiskuva vesistön tilasta. Vesistö- sekä käyttö- ja kuormitustarkkailujen toteuttamista valvoo Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kalataloustarkkailu sisältää kalaston seurannan. Pohjois-Pohjanmaalla kalataloustarkkailujen valvonta kuuluu Kainuun  elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Tarkkailuvelvolliset tilaavat työn julkisen valvonnan alaisilta vesitutkimuslaitoksilta eli konsulttitoimistoilta. Ensin toiminnanharjoittaja tai konsultti laatii tarkkailun suorittamisesta tarkkailuohjelman, joka esitetään yleensä lupahakemuksen yhteydessä.  Tarkkailuohjelma hyväksytään ympäristölupapäätöksessä  tai sen hyväksyminen siirretään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus). Yleensä vesistötarkkailut tarkastaa ja hyväksyy ELY-keskus. Tarkkailun raportoinnissa hyödynnetään myös ELY-keskuksen suorittaman seurannan tuloksia.

Yleensä ELY-keskus edellyttää, että vesistöalueen tarkkailuvelvolliset laativat yhteisen ohjelman, jonka avulla pystytään seuraamaan kokonaisvaltaisesti koko vesistöalueella tapahtuvaa toimintaa ja sen aiheuttamia muutoksia. Tätä kutsutaan yhteistarkkailuksi.

Yhteistarkkailuohjelmat laaditaan yleensä kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Uusia ohjelmia on tehty lyhyemmällekin aikajaksolle.  Yhteistarkkailuohjelmat sisältävät sekä vesistö- että käyttö- ja kuormitustarkkailun. Nykyisin myös kalaston ja kalastuksen seuranta on liitetty yhteistarkkailuohjelmaan.

Vesistötarkkailuissa näytepisteiden verkosto jaetaan intensiiviseen ja alueelliseen tarkkailuun. Intensiivisellä tarkkailulla pyritään selvittämään vesistöalueen muutamien ydinpisteiden vedenlaadun vaihtelua mahdollisimman tarkasti sekä hankkimaan tietoa pääuomasta ja merkittävimmistä sivu-uomista purkautuvista ainemääristä.

Alueellisessa tarkkailussa suoritetaan laaja-alaista vedenlaadun seurantaa vesistöalueen eri osissa vähäisemmällä näytemäärällä. Alueellisen tarkkailun tavoitteena on saada yleiskuva vesistöjen tilasta ja tietoa tarkkailuvelvollisen toiminnan vaikutuksista vesistössä.

Intensiiviseen tarkkailuun kuuluu kultakin vesistöalueelta 1 – 5 pistettä, joiden vedenlaatua seurataan vuosittain 9 – 22 näytekerralla. Tarkkailu sovitetaan yhteen ELY-keskuksen suorittamien seurantojen kanssa. Alueellinen tarkkailu suoritetaan pääsääntöisesti joka kolmas vuosi.

Näytteitä otetaan yleensä kolmesti vuodessa, mutta määrä voi olla myös suurempi vesistöaluekohtaisen ohjelman mukaan. Tarkkailujakson muina vuosina suoritetaan pääsääntöisesti vain intensiivistä tarkkailua. Alueellisen tarkkailun yhteydessä toteutetaan vesistöaluekohtaisesti räätälöity biologinen seuranta.

Vesistötarkkailujen raportointi

Tarkkailujen tulokset toimitetaan tarkkailuvelvollisille, kuntiin ja ELY-keskukselle heti niiden valmistuttua viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Tulokset toimitetaan säännöllisesti ELY-keskukseen  suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa.

Vesistötarkkailujen raportointi suoritetaan siten, että tarkkailujakson aikana toteutettavasta laajasta tarkkailusta laaditaan laaja yhteenvetoraportti, jossa vedetään yhteen jakson tulokset ja pohditaan vesistöjen tilan kehitystä. Tällöin voidaan suorittaa myös mallitarkasteluja. Välivuosien tarkkailuista laaditaan vuosittain suppea raportti, jossa luodaan katsaus vuoden säätilaan ja hydrologiaan sekä todetaan vedenlaadussa havaittu vaihtelu ja ainevirtaamat. Laajan tarkkailun vuotena ennen varsinaisen raportin julkaisemista tarkkailua toteuttava konsultti esittelee raporttiluonnoksen palautepalavereissa. Tarkkailuvelvolliset ja ELY-keskus voivat kommentoida luonnosta. Käyttö- ja kuormitustarkkailuista sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailuista raportoidaan vuosittain joko yhteisesti vesistötarkkailun kanssa tai erikseen.

Lisätietoa:

Limnologi Marjaana Eerola, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 020 63 60020 (vaihde) ja 040 510 7176 (suora).