Geenivarat ja bioturvallisuus

Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus pyrkii turvaamaan valtioiden suvereenin oikeuden geenivaroihinsa ja helpottamaan perintöainekseen ja sen hyväksikäyttöön liittyvän tiedon ja tekniikan saatavuutta. Tavoitteena on, että maat, joista geeniaines on peräisin saisivat korvauksen geenivarojensa kaupallisen hyväksikäytön tuottamasta hyödystä. Tarkoituksena on turvata ennen kaikkea kehitysmaiden asema perintöainesta hyödynnettäessä.

Biodiversiteettisopimuksessa on varauduttu myös ongelmiin, joita saattaa aiheutua siirrettäessä, käsiteltäessä tai käytettäessä biotekniikan avulla muunnettuja eliöitä. Yleissopimuksen artiklassa 19 todetaan sopimusosapuolten harkitsevan sellaisten menettelytapojen sopimisesta, joiden avulla muuntogeenisiä eläviä eliöitä (GMO) voidaan turvallisesti siirtää, käsitellä ja käyttää valtioiden rajat ylittävissä siirroissa niin, ettei luonnon monimuotoisuudelle ja sen kestävälle käytölle aiheudu haittaa. Kyseisistä menettelytavoista sovittiin toukokuussa vuonna 2000, kun Nairobissa allekirjoitettiin geenitekniikalla muunnettujen eliöiden turvallista vientiä koskeva bioturvallisuuspöytäkirja (Biosafety Protocol).