Tietolähteitä

Kirjallisuutta aihepiireittäin

• Kirjallisuutta aihepiireittäin
• Yleistä
• Alkuperäiskansat - Saamelaiset
• Biodiversiteetin seuranta, tila ja indikaattorit
• Biodiversiteettisopimus
• Biotoopit
• Ekonomia, taloudellinen arvottaminen, ohjaus ja rahoitus
• Elinympäristöjen pirstoutuminen
• Eläimet
• Geenivarat ja bioturvallisuus
• Geologinen monimuotoisuus, geodiversiteetti
• GIS - Geographical Information Systems
• Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti
• Kasvit
• Kaupunki- ja taajamaluonto
• Kehitysyhteistyö
• Lainsäädäntö
• Lajiluetteloita
• Lintualueet
• Liikenneväylät ja energianjakelu
• Luonnon arvottaminen, ihmisen luontosuhde
• Luonnonsuojelualueet
• Luonnonsuojelurikokset ja -rangaistukset sekä korvauskäytäntö
• Luontokasvatus
• Luontomatkailu
• Luontoyrittäminen
• Maankäyttö
• Maatalous ja biodiversiteetti
• Meret ja rannikot
• Metsien biodiversiteetti
• Metsäluonnon hoito
• Metsäsertifiointi
• Metsästys, riistanhoito
• Metsätalouden vesiensuojelu
• Metsätalous, metsäpolitiikka
• Metsäteollisuuden elinkaaritarkastelu
• Natura 2000
• Opetus ja kasvatus
• Perinnebiotoopit
• Politiikka
• Sienet
• Sisävedet
• Suot, kosteikot
• Tiedonkeruu, tiedon järjestäminen ja tiedonvälitys
• Tulevaisuuden näkymiä
• Tulokaslajit, vieraat lajit
• Tutkimus ja kehittäminen
• Uhanalaiset lajit
• Vihreä vyöhyke (Fennoskandian)
• Ympäristövaikutusten arviointi
• Ympäristöviestintä

Yleistä

Bernes, C. 1996: Valoa ja kaamosta - arktinen ympäristö Pohjoismaissa. Nord 1996:24. Pohjoismaiden ministerineuvosto. Kööpenhamina. 240 s. 16 liitesivua.

Haila, Y. 1995: Kestävän kehityksen luontoperusta. Mitä päättäjien tulee tietää ekologiasta? Suomen Kuntaliitto. 89 s. Helsinki.

Hakala, Harri & Välimäki, Jari. 2003. Ympäristön tila ja suojelu Suomessa Gaudeamus, Helsinki. 446 s.

Hallanaro, E-L., Lindholm, M., Paija, V., Putkuri, E. & Välimäki, J. (toim.) 2000: Suomen Luonto CD-Facta. Multimedia Suomen ympäristön tilasta. Suomen ympäristökeskus. Helsinki.

Hallanaro, E-L., Pylvänäinen, M. & From, S. 2002: Pohjois-Euroopan luonto - Löytöretki monimuotoisuuteen. Nord 2001:14. Pohjoismaiden Ministerineuvosto. Kööpenhamina. 350 s. >lisää

Hanski, I., Lindström, J., Niemelä, J., Pietiäinen, H. & Ranta, E. 1998: Ekologia. WSOY. 580 s. Porvoo-Helsinki-Juva.

Hiedanpää, J. (toim.) 1994: Biodiversiteetti ja tuotantoelämä. Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus & Porin koulutus- ja tutkimuskeskus. SYKE ja PKTK -julkaisu. 144 s. Pori.

Hiedanpää, J. & Haila, Y. (toim.) 1995: Biodiversiteetin arvo päätöksenteon ongelmana. Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus. SYKESARJA C 2. 150 s. Pori.

Järvinen, O. & Miettinen, K. 1987: Sammuuko suuri suku? Luonnon puolustamisen biologiaa. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. 256 s. Helsinki.

Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. WSOY. 308 s. Porvoo-Helsinki.

Lappalainen, I. (toim.) 1998: Suomen luonnon monimuotoisuus. Suomen ympäristökeskus & Edita. 304 s. Helsinki.

Mackenzie, A., Ball, A.S. & Virdee, S.R. 1998: Instant Notes in Ecology. Bios Scientific Publishers. 321 pp. Oxford.

Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P. 1993: Biologian sanakirja. Otava. 607 s. Helsinki.

Turunen, S., Uotila, P., Syrjämäki, J., Koponen, T. & Walls, M. (toim.) 1997: Suomen luonnon sata vuotta. Suomen Biologian Seura Vanamon juhlakirja. Luonnon Tutkija 100(5). 256 s. Helsinki.

Westerholm, J. & Raento, P. (toim.) 1999: Suomen kartasto 1999. 6. laitos. WSOY. 207 s. Porvoo-Helsinki-Juva. (100-vuotisjuhlakartasto).

Wilson, E.O. 1995: Elämän monimuotoisuus. Art House. 463 s. Helsinki.

WRI, IUCN & UNEP 1995: Maapallon biodiversiteetti. Toimintaohjelma luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi. Vesi- ja ympäristöhallitus & Gaudeamus Kirja. 223 s. Helsinki.

Alkuperäiskansat - Saamelaiset

Laird, S. (toim.) 2002: Biodiversity and Traditional Knowledge: Equitable Partnerships in Practice. Earthscan Publishing. London, UK & Sterling, Virginia, USA.

Vetenskapliga Rådet för Biologisk Mångfald & Sametinget 1998: Árbevirolas sámi diehtu - Traditionell samisk kunskap. Föredrag vid seminariet Traditionell samisk kunskap 9-10 december 1997 i Kiruna. 58 s.

Biodiversiteetin seuranta, tila ja indikaattorit

Seuranta

Bäck, S., Kangas, P., Mäkinen, A. & Myllyniemi, M. 2000: Rannikon vedenalaisen kasvillisuusvyöhykkeen seurantaohjelma. Suomen ympäristökeskuksen moniste 176. 43 s. Helsinki.

Huntington, Henry P. (ed.). 2001. Arctic Flora and Fauna: Status and Conservation. CAFF. Edita Plc. 272 pp. Helsinki.

Kuussaari, M., Heliölä, J., Salminen, J. & Niininen, I. 2001: Maatalousympäristön päiväperhosseurannan vuoden 2000 tulokset. Baptria 26(2): 69-80.

Lawesson, J.E. (ed.) 2000: A concept for vegetation studies and monitoring in the Nordic countries. TemaNord 2000:517. Nordic Council of Ministers. 125 pp. Copenhagen.

Liukko, U-M. (toim.) 1999: Saukkokannan tila ja seuranta Suomessa. Suomen ympäristö 353. 123 s. Helsinki.

Niemi, J. & Heinonen, P. (toim.) 2000: Ympäristön seuranta Suomessa. Suomen ympäristö 405. 102 s. Helsinki.

Söderman, G. 1999: Diversity of pollinator communities in Easter-Fennoscandia and Eastern Baltics. Results from pilot monitoring with Yellow traps in 1997-1998. The Finnish Environment 355. 74 pp. Helsinki.

Söderman, G., Leinonen, R., Lundsten, K.E. & Tuominen-Roto, L. 1999: Yöperhosseuranta 1993-1997. Suomen ympäristö 303. 59 s. Helsinki.

Tilastokeskus 2003: Luonnonvarat ja ympäristö 2003 -katsaus.

Ympäristöministeriö 2001: Ehdotus biodiversiteetin tilan valtakunnallisen seurannan järjestämisestä Tutkimus-, seuranta- ja tietojärjestelmät -asiantuntijaryhmän mietintö. Suomen ympäristö 532. 76 s. Helsinki.

Tila

Delbaere, B.C.W. (ed.) 2000: Facts & Figures on Europe''s Biodiversity. State and Trends 1998-1999. European Centre for Nature Conservation. 115 pp. Tillburg.

European Environment Agency: State of Environment - State and outlook 2005. State of the Environment Report No 1/2005

Euroopan ympäristökeskus 2000: Environmental signals 2000. European Environment Agency regular indicator report. Environmental assessment report 6. 108 pp. Luxemburg.

Euroopan ympäristökeskus 1999: Environment in the European Union at the turn of the century. Appendix to the summary Facts and findings per environmental issue. 44 pp. Luxembourg.

Euroopan ympäristökeskus 1998: Euroopan ympäristö: Toinen arviointi. Yleiskatsaus. Euroopan ympäristökeskus, 43 s. Kööpenhamina.

Groombridge, B. (ed.) 1992: Global Biodiversity. Status of the Earth''s Living Resources. A report compiled by the World Conservation Monitoring Centre (WCMC). Chapman & Hall. 585 pp. Lontoo.

Groombridge, B. & Jenkins, M. (eds.) 1994: Biodiversity Data Sourcebook. WCMC Biodiversity Series No 1. 155 pp. Cambridge.

Heywood, V.H. (ed.) 1995: Global Biodiversity Assessment. Cambridge University Press. 1140 pp. Cambridge.

Heywood, V.H. (ed.) 1995: Global Biodiversity Assessment: Summary for Policy Makers. Cambridge University Press. 46 pp. Cambridge.

UNEP 2002: Global Environment Outlook 3: Past, Present and Future Perspectives. Earthscan Publishing and UNEP. London, UK & Sterling, Virginia, USA.

Wahlström, E., Hallanaro, E-L. & Manninen, S. 1996: The Future of the Finnish Environment. Edita & Suomen ympäristökeskus. 272 pp. Helsinki.

Ympäristöhallinto: Suomen ympäristön tila valtakunnallisesti ja ympäristökeskusten alueilla.

Indikaattorit

Eeronheimo, O., Ahti, A. & Sahlberg, S. (toim.) 1997: Suomen kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaattorit metsätalouden tilan kuvaajina. Maa- ja metsätalousministeriö. 72 s. Helsinki.

Euroopan ympäristökeskus 2001: Environmental signals 2001. European Environment Agency regular indicator report. Environmental assessment report 8.

Lindenmayer, D.B., Margules, C.R. & Botkin, D.B. 2000: Indicators of Biodiversity for Ecologically Sustainable Forest Management. Conservation Biology 14(4): 941-950.

Maa- ja metsätalousministeriö 2000: Suomen metsätalouden tila 2000. Kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaattorit. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/2000. 104 s. Helsinki.

Rosenström, U. & Palosaari, M. (toim.) 2000: Kestävyyden mitta. Suomen kestävän kehityksen indikaattorit 2000. Suomen ympäristö 404. 122 s. Helsinki.

Teeriaho, J. 1998: Ehdotus luonnon monimuotoisuuden indikaattoreiksi kunnille. Suomen ympäristö 221. 95 s. Helsinki.

Timonen, R. & Nikkola, E. (toim.) 1999: Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön yleismittarit. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/99. 168 s. Helsinki.

Biodiversiteettisopimus

Jäppinen, J-P. 1999: Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus on kansainvälinen haaste. Ulkopolitiikka 36(1): 30-39.

Korhonen, I.M. 1994: Luonnon monimuotoisuus, in-situ -suojelu ja kansainvälinen oikeus - aluesuojelun kansainväliset ulottuvuudet. Vesi- ja ympäristöhallituksen julkaisuja - sarja A, No. 197. 67 s. Helsinki.

Sanchez, V. & Juma, C. 1994: Biodiplomacy. Genetic Resources and International Relations. African Centre of Technological Studies. 370 pp. Nairobi.

Secretariat of the Convention on Biological Diversity 2001: Handbook of the Convention on Biological Diversity. Earthscan Publications Ltd. 690 pp. London. (kirja CD-Rom).

Secretariat of the Convention on Biological Diversity 1998: Convention on Biological Diversity. Text and annexes. UN/CBD/94/1. 34 pp. Montreal.

Secretariat of the Convention on Biological Diversity 1998: A Programme for Change. Decisions from the Fourth Meeting of the Conference of the Parties to the Convention on Biological Diversity. Bratislava, Slovakia 4-15 May 1998. United Nations. 179 pp. New York & Geneva.

Secretariat of the Convention on Biological Diversity 1997: The Biodiversity Agenda. Decisions from the Third Meeting of the Conference of the Parties to the Convention on Biological Diversity. Buenos Aires, Argentina 4-15 November 1996. United Nations (UNEP/CBD/97/1). 116 pp. New York & Geneva.

Secretariat of the Convention on Biological Diversity 1996: A Call to Action. Decisions and Ministerial Statement from the Second Meeting of the Conference of the Parties to the Convention on Biological Diversity. Jakarta, Indonesia 6-17 November 1995. UNEP/CBD/91/1. 68 pp. Montreal.

Biotoopit

Tuominen, S., Eeronheimo, H. & Toivonen, H. (toim.) 2001: Yleispiirteinen biotooppiluokitus. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja B No. 57. 60 s. Vantaa.

Ekonomia, taloudellinen arvottaminen, ohjaus ja rahoitus

Downes, D.R. 1999: Integrating Implementation of the Convention on Biological Diversity and the Rules of the World Trade Organization. IUCN - The World Conservation Union. 89 pp. Gland.

Hawken, P., Lovins, A. & Lovins, L.H. 2000: Natural Capitalism. Creating the Next Industrial Revolution. Earthscan Publications Ltd. 400 pp. London.

Joensuu, S., Vanamo, A. & Viirret, T. (toim.) 1997: Metsätalouden ympäristöfoorumi. Metsäympäristön hoidon ja suojelun taloudellinen arvottaminen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 82 s. Helsinki.

Miettinen, V. 2002. Monetary compensation in crimes against protected species. In: Anton, Monika, Dragffy, Nicholas, Pendry, Stephanie, Young, Tomme Rozanne (eds.), Proceedings of the International Workshop on the Enforcement of Wildlife Trade Controls in the EU. 5-6 November 2001. pp. 54-55. Frankfurt, Germany.

Miettinen, V., Nissinen, M. 2002. Statistical information and factual summaries on the enforcement of wildlife trade controls in Finland. In: Anton, Monika, Dragffy, Nicholas, Pendry, Stephanie, Young, Tomme Rozanne (eds.), Proceedings of the International Workshop on the Enforcement of Wildlife Trade Controls in the EU. 5-6 November 2001. p. 274. Frankfurt, Germany.

OECD 1999: OECD Handbook of Incentive Measures for Biodiversity. Design and Implementation. OECD. 171 pp. Paris. (ISBN 92-64-17059-6).

Pearce, D. & Moran, D. 1998: The Economics of Biological Diversity Conservation. - In: Fiedler, P.L. & Kareiva, P.M. (eds.), Conservation Biology for the Coming Decade, p. 385-409. 2nd edition. Chapman & Hall. 533 pp. New York-Washington.

Rubec, C. 1999: Using the Income Tax Act of Canada to Promote Biodiversity and Sensitive Lands Conservation. Working Party on Economic and Environmental Policy Integration. Working Group on Economic Aspects of Biodiversity. ENV/EPOC/GEEI/BIO(97)19/FINAL. OECD Environment Directorate, Environment Policy Committee. 24 pp. Paris.

Tilastokeskus 25.5.2000: Ympäristöverojen osuus Suomessa alle EU:n keskitason.

Vehkala, M.-M. & Vainio, A. 2000: Luonnonsuojelun yhteiskunnallinen ulottuvuus. Luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisen sosio-ekonomiset vaikutukset Väli-Suomessa 1990-luvulla. Vaasan yliopiston tutkimuslaitos. Julkaisuja No. 83. 130 s. Vaasa.

The World Bank 2000: Supporting the Web of Life. The World Bank and Biodiversity - A Portfolio Update (1988-1999). April 2000. 32 pp. Washington, DC.

Väisänen, R.A. 1998: Monetary Compensation in Crimes Against Protected Species. In: Proceedings of the EU Wildlife Law Enforcement Workshop, London, 1-2 March 1998, p. 71-73. UK Presidency of the European Union & Department of the Environment, Transport and the Regions. October 1998. 118 pp.

Elinympäristöjen pirstoutuminen

Hildén, M., Kuuluvainen, J., Ollikainen, M., Pelkonen, P. & Primmer, E. 1999: Kansallisen metsäohjelman ympäristövaikutusten arviointi. Asiantuntijaryhmän loppuraportti. 17.9.1999.

Moilanen, A. 2001: Suojelualueverkoston suunnittelu matemaattisena ongelmana. Tieteessä tapahtuu 1/2001.

Nieminen, M. 2001: Täpläverkkoperhosen metapopulaatio Ahvenanmaalla - populaatiobiologian hiukkaskiihdytin. Tieteessä tapahtuu 1/2001.

Ovaskainen, O. 2001: Mitä teoria sanoo lajien mahdollisuudesta säilyä pirstoutuvissa elinympäristöissä? Tieteessä tapahtuu 1/2001.

Taiga Resque Network 2000: The Last of The Last - The Old-growth Forests Of Boreal Europe.

Eläimet

Arnold, E.N., Burton, J.A. & Ovenden, D.W. 1981: Euroopan matelijat ja sammakkoeläimet. Tammi. 320 s. Helsinki.

Chinery, M. 1994: Euroopan hyönteisopas. Yli 2000 lajia värikuvina. Otava. 320 s. Helsinki.

Forsman, D. (toim.) 1993: Suomen haukat ja kotkat. Kirjayhtymä. 239 s. Helsinki.

Gasc, J-P. (ed.) 1997: Atlas of Amphibians and Reptiles in Europe. Societas Europaea Herpetologica & Museum National D''Histoire Naturelle. 494 pp. Paris.

Halkka, A., Karttunen, K., Kokko, U., Koskimies, P., Lokki, J., Nummi, P., Parkkinen, S., Suominen, T. & Taipale, K. 1997: Kotimaan luonto-opas. WSOY. 549 s. Porvoo-Helsinki-Juva.

Heliövaara, K. 2001: Metsiemme kovakuoriaisia. UPM-Kymmene Metsä. 31 s. Valkeakoski.

Higgins, L.G. & Riley, N.D. 1980: Euroopan päiväperhoset. Tammi. 386 s. Helsinki.

Huldén, L. (toim.) 2000: Suomen suurperhosatlas. Suomen Perhostutkijain Seura & Luonnontieteellinen keskusmuseo. 328 s. Helsinki.

Hutri, K. & Mattila, T. 1991: Kotilo- ja simpukkaharrastajan opas. Tammi. 155 s. Helsinki.

Karjalainen, S. 2002: Suomen sudenkorennot. Tammi. 222 s. Helsinki.

Koli, L. 1990: Suomen kalat. WSOY. 357 s. Helsinki-Porvoo.

Liukko, U-M. 1990: Pikkunisäkäsharrastajan opas. Tammi. 111 s. Helsinki.

Marttila, O., Haahtela, T., Aarnio, H. & Ojalainen, P. (toim.) 1990: Päiväperhoset. Kirjayhtymä. 362 s. Helsinki.

Marttila, O., Saarinen, K., Haahtela, T. & Pajari, M. 1996: Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Nirkot, villakkaat, siilikkäät. Kirjayhtymä. 384 s. Helsinki.

Mitchell-Jones, A.J., Amori, G., Bogdanowicz, W., Krystufek, B., Reijnders, P.J.H., Spitzenberg, F., Stubbe, M., Thissen, J.B.M., Vohralik, V. & Zima, J. 1999: The Atlas of European Mammals. T. & A.D. Poyser Natural History. 484 pp. London.

Roine, A. Euroopan päiväperhoset, Lepibase 2.0 CD-ROM.

Rougeot, P-C. & Viette, P. 1983: Euroopan ja Pohjois-Afrikan kiitäjät ja kehrääjät. Tammi. 254 s. Helsinki.

Siivonen, L. & Sulkava, S. 1994: Pohjolan nisäkkäät. Otava. 224 s. Helsinki.

Solonen, T. & Lammi, E. (toim.) 2000: Linnut vuosikirja 1999. BirdLife Suomi, Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseo & Suomen ympäristökeskus. 159 s. Helsinki.

Solonen, T., Lammi, E. & Walsh, M. (toim.) 2001: Linnut vuosikirja 2000. BirdLife Suomi, Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseo & Suomen ympäristökeskus. 158 s. Helsinki.

Söderman, Guy & Leinonen, Reima. 2003. Suomen mesipistiäiset ja niiden uhanalaisuus. Tremex Press Oy, Helsinki. 420 s.

Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998: Muuttuva pesimälinnusto. Otava. 567 s. Helsinki.

Geenivarat ja bioturvallisuus

Bail, C., Falkner, R & Marquard, H. (toim.) 2002: The Cartagena Protocol on Biosafety: Reconciling Trade in Biotechnology with Environment & Development? Earthscan Publishing & Royal Institute of International Affairs. London, UK.

National Research Council 2002: Environmental Effects of Transgenic Plants: The Scope and Adequacy of Regulations. National Academy Press. Washington, D.C.

Pitkäjärvi, J. & Ruohonen-Lehto, M. 1998: Geenitekniikalla muunnettujen organismien ympäristövaikutusten arviointi. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 44. 46 s. Helsinki.

Geologinen monimuotoisuus, geodiversiteetti

Hellemaa, P. 1998: The development of coastal dunes and their vegetation in Finland. Fennia 176. Helsinki.

Hytönen, K. 1999: Suomen mineraalit. Gummerus. 399 s. 214 kuvaa 1 taulukko. Jyväskylä.

Johansson, P., Sahala, L. & Virtanen, K. 2000: Rantamerkit, tuulikerrostumat ja moreenimuodostumat geologisina luontokohteina. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 151. 76 s. Espoo.

Karhunen, P. Malminetsijän kiviopas. Geologian tutkimuskeskus. Espoo.

Lehtinen, M., Nurmi, P. & Rämö, T. (toim.) 1998: 3000 vuosimiljoonaa. Suomen kallioperä. Suomen Geologinen Seura. 375 s. Helsinki.

Nordiska Ministerrådet 2000: Geodiversitet i Nordisk naturvård. Nord 2000:8. Kööpenhamina.

Suomen geologinen bibliografia 1971- GTK FINGEO. Geologian tutkimuskeskus. Espoo.

Taipale, K. & Saarnisto, M. 1991: Tulivuorista jääkausiin. Suomen maankamaran kehitys. WSOY. 416 s. Porvoo-Helsinki-Juva.

GIS - Geographical Information Systems

Lampinen, R.: Cartographic links for botanists. Helsingin yliopisto.

Vajavaara, R. 1999: Paikkatietostrategia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Maankäyttö 1/1999.

Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti

Malcolm, J.R. & Markham, A. 2000: Global Warming and Terrestrial Biodiversity Decline. World Wildlife Fund. 34 s. Gland.

Peters, R. L. & Lovejoy, T.E. (toim.) 1992: Global Warming and Biological Diversity. Yale University Press. 386 s. New Haven & Lontoo.

Virtanen, T. & Neuvonen, S. 1999: Climate change and macrolepidopteran biodiversity in Finland. Chemosphere: Global Change Science 1: 439-448.

Kasvit

Holmåsen, I. 1991: Pohjolan puut ja pensaat. Pohjolan luonnonvaraiset lajit. WSOY. 177 s. Helsinki.

Hämet-Ahti, L., Palmén, A., Alanko, P. Tigerstedt, P. 1992: Suomen puu- ja pensaskasvio. Dendrologinen Seura. 373 s. Helsinki.

Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. 4. uudistettu painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. 656 s. Helsinki.

Phillips, R. 1981: Grasses, Ferns, Mosses & Lichens of Great Britain and Ireland. Pan Books. 191 s. Lontoo.

Reinikainen, A., Mäkipää, R., Vanha-Majamaa, I. & Hotanen, J-P. (toim.) 2000: Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa. Tammi. 384 s. Helsinki.

Tikkanen, T. 1986: Kasviplanktonopas. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. 278 s. Helsinki.

Ulvinen, T., Syrjänen, K. & Anttila, S. 2002: Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristö 560. 354 s. Helsinki.

Vuokko, S. (toim.) 1995: Suomen luonto. Kasvit 1. Sanikkaisia, havupuita, kukkakasveja. Weilin Göös. 256 s. Espoo.

Vuokko, S. (toim.) 1995: Suomen luonto. Kasvit 2. Kaksisirkkaisia, yksisirkkaiset. Weilin Göös. 271 s. Espoo.

Vuokko, S. (toim.) 1994: Suomen luonto. Kasvit 3. Bakteereja, sieniä, itiökasveja. Weilin Göös. 256 s. Espoo.

Kaupunki- ja taajamaluonto

Aaltonen, Gabrielsson, Inkinen, Majurinen, Pennanen & Wartiainen 1997: Rakentamisen ekologiset kriteerit. Viikki 25.5.1997. Helsinki.

Komulainen, M. 1995: Taajamametsien hoito. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 180 s. Helsinki.

Maula, J. 1999: Kaupunkimetsä ja puisto. Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK).

Vuorisalo, T. 2000: Woody Allen ja kaupunkiluonto. Aurora 2/2000. Turun yliopisto.

Kehitysyhteistyö

Heino, P. 2001: From Figlimundia to the Amazon. Aurora 3/2001. University of Turku.

Hildén, M., Primmer, E. & Varjopuro, R. 1999a: Thematic Evaluation on Environment and Development in Finnish Development Co-operation – Policy Issues and General Management. Report of Evaluation Study 1999:1. The Ministry of Foreign Affairs, Department of International Development Cooperation. 204 s. Helsinki.

Isomäki, R. 1995: Suomalaista metsäosaamista. Ovatko suomalaiset todella maailman parhaita trooppisen metsätalouden asiantuntijoita?. Kumppani, Globaali kuvalehti 4/1995.

Salvi, L. (toim.) 1997: Taistelu paratiisista. Luonnon suojelu ja hyväksikäyttö kolmannessa maailmassa. Maailmankauppojen liitto ry. 187 s. Tampere.

Ulkoasiainministeriö 1998: Suomen kehitysmaapolitiikan linjaus. Valtioneuvosto 15.10.1998. UM/KYO. 42 s. Helsinki.

Vasko, V., Kjisik, H. & Salo-Lee, L. 1998: Culture in Finnish Development Co-operation. Report of Evaluation Study 1998:1. The Ministry of Foreign Affairs, Department of International Development Cooperation. 190 pp. Helsinki.

Lainsäädäntö

Lakitekstit, käsikirjat

Brax, A. (toim.) 1998: Uudet metsälait ja luonnonsuojelu. Suomen luonnonsuojeluliitto. 83 s. Helsinki.

Kuusiniemi, K., Majamaa, V. & Vihervuori, P. 2000: Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden käsikirja. Tietosanoma Oy. 777 s. Helsinki.

Niskala, M-L. (toim.) 2000: Metsätalouden säädökset 2000. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 221 s. Helsinki.

Savolainen, J. (toim.) 1997: Metsälaki perusteluineen. Edita. Lakikokoelma. (ISBN 951-37-2246-5).

Savolainen, J. (toim.) 1997: Luonnonsuojelulaki perusteluineen. Edita. Lakikokoelma. (ISBN 951-37-2238-4).

Similä, J. 1997: Luonnonsuojelulaki. Kauppakaari Oy. Lakimiesliiton Kustannus. 289 s. Helsinki.

Tolvanen, J-P. 1998: Maankäytön luonnonsuojelullinen sääntely. Kauppakaari Oy. Lakimiesliiton Kustannus. 461 s. Helsinki.

EU:n luonnonsuojelusäädökset

Hollo, E. 2002: Kohti eurooppalaista luonnonsuojeluaikaa. Ympäristöjuridiikka 1: 3-7.

Kallio, P. 2001: Suotuisa suojelutaso luonnonsuojeluoikeudessa. Edita. 190 s. Helsinki.

Kallio, P. 1998: Suotuisan suojelutason käsite ja sen merkitys luonnonsuojelulain soveltamisessa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Oikeustieteellinen tdk. 91 s. 12 liites. Turku.

Sorto, A. 2002: Oikeusturvan saatavuus Euroopan yhteisön oikeusjärjestelmässä Natura 2000 -verkostoa muodostettaessa. Ympäristöjuridiikka 1: 8-41.

Suvantola, L. 2001: Päänvaivaa lajisuojelussa. Ympäristöjuridiikka 1: 35-50. (Referee-artikkeli)

Lajiluetteloita

Kotiranta H. 2001: The Corticiaceae of Finland. Helsingin yliopiston kasvitieteen julkaisuja 32: 1-29. Helsinki.

Nielsen, R., Kristensen, A. Mathiesen, L. & Mathiesen H. 1995: Distributional index of the benthic macroalgae of the Baltic Sea. Acta Bot. Fennica 155: 1-51.

Varis, V. (toim.), Ahola, M., Albrecht, A., Jalava, J., Kaila, L., Kerppola, S & Kullberg, J. 1995: Checklist of Finnish Lepidoptera - Suomen perhosten luettelo. Sahlbergia 2(1): 1-80.

Vitikainen, O., Ahti, T., Kuusinen, M., Lommi, S. & Ulvinen, T. 1997: Checklist of lichens and allied fungi of Finland. Norlinia 6: 1-123. Helsinki.

Lintualueet

Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. & Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet. FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja 4. 142 s. Helsinki.

Liikenneväylät ja energianjakelu

Mahosenaho, T. & Pirinen, T. 1999: Niittykasvillisuuden perustaminen tieluiskiin: koetuloksia ja kirjallisuusselvitys. Tielaitoksen selvityksiä Nro 12. 100 s. Helsinki.

Monni, S. & Lankinen, A. 1995: Sähkön tuotannon ja siirron biodiversiteettivaikutusten arviointimahdollisuudet. Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksen julkaisuja N:o 21. 158 s. 23 liitettä.

Niemelä, H. 1995: Metsätiet ja metsäluonto. Metsäkeskus Tapion julkaisu 9/95. 37 s. liite. Helsinki.

Tielaitos 1999: Luonnon monimuotoisuus ja tienpito. Tieluonnon hoito-ohjelma. Tiehallinto. Tie- ja liikennetekniikka. 23 s. Helsinki.

Vuorinen, S. 2001: Voimajohtoalueiden aluskasvillisuuden raivaus- ja hoito-opas. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 1/2001. 46 s. Lohja. (ISSN 0787-0817, ISBN 952-9518-26-9).

Luonnon arvottaminen, ihmisen luontosuhde

Ahonen, S. 1997: Mitä on suojeltu, kun on suojeltu luontoa? Käsitehistoriallinen tarkastelu suomalaisesta luonnonsuojelusta välillä 1880-1983. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, limnologian ja ympäristönsuojelun laitos, ympäristönsuojelutiede, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Elokuu 1997.

Cooper, N.S. & Samways, M.J. (toim.) 2000: Special Issue: Concepts of Nature: The Social Context and Ethical Implications of Ecology. Biodiversity and Conservation 9(8): 1007-1217.

Haapala, A. & Oksanen, M. (toim.) 2000: Arvot ja luonnon arvottaminen. Gaudeamus. 231 s. Helsinki.

Haila, Y. 1990: Luonnon itseisarvo. Ympäristö ja Terveys Nro. 3/90.

Heinonen, J. & Kuusi, O. (toim.) 1997: Ekologinen humanismi. Otava. 271 s. Helsinki.

Kangas, J., Lepistö, J., Tasanen, T. & Heino, E. (toim.) 1999: Kristinusko ja metsät. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 744. 70 s.

Lindegren, Y. 1995: Eläinsuojelijat ja luonnonsuojelijat. Vegaia - vegetaristinen aikakauslehti, kevät 1995.

Lähde, V. 1997: Menneisyyden varjo. Radikaalin ekologian filosofian kiistoista. Filosofinen n & n aikakauslehti 1/97.

Posey, D.A. (toim.) 1999: Cultural and Spiritual Values of Biodiversity. A Complementary Contribution to the Global Biodiversity Assessment. United Nations Environment Programme. 731 s. Nairobi.

Sillanpää, P. 2000: Ihminen ja luonto - ympäristöeettisiä pohdintoja. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Sosiaalipolitiikan yksikkö.

Vilkka, L. 1994: Eläimet itseisarvoisina olentoina. Lyhennelmä Hollannnin vegetaristikongressissa pidetystä esitelmästä. Vegaaniliitto ry.

Vilkka, L. 1996: Ihmisen luontosuhteesta. Puheenvuoro "Maan Sukua - Terra Familia" -ympäristötapahtumassa 31.8.1996. Kansallinen Sivistysliitto & Vihreä Sivistysliitto.

Vilkka, L. 1998: Oikeutta luonnolle. Ympäristöfilosofia, eläin ja yhteiskunta. Yliopistopaino-Helsinki University Press. 219 s. Helsinki.

Vilkka, L. 1995: The Varieties of Intrinsic Value in Nature. A Naturistic Approach to Environmental Philosophy. A dissertation for the Degree of Ph.D. October 1995. University of Helsinki, Department of Philosophy. 203 pp. Helsinki.

Välimäki, J. Miten ekologit ja sosiologit hahmottavat luonnon, ympäristön ja mihin kuuluu ihminen? Helsingin yliopisto. 7 s.

Luonnonsuojelualueet

Aapala, K. (toim.) 2001: Soidensuojelualueverkon arviointi. Suomen ympäristö 490. 285 s. Helsinki.

Below, A. (toim.) 2000: Suojelualueverkoston merkitys eräille nisäkäs- ja lintulajeille. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja A, No. 121. 109 s. Vantaa.

Eidsvik, H.K. & Bibelriether, H.B. 1994: Finland''s Protected Areas. A Technical Assessment. Nature Protection Publications of the Finnish Forest and Park Service Series A No 33. 37 pp. Vantaa.

Heikkinen, R., Punttila, P. Virkkala, R. & Rajasärkkä, A. 2000: Suojelualueverkoston merkitys metsälajistolle: lehtojen putkilokasvit, metsien lahopuukovakuoriaiset, havu- ja sekametsien linnut. Suomen ympäristö 440. 128 s. Helsinki.

Kallio, M. 2001: Luonnonsuojelualueiden ja niiden ulkopuolisten maa-alueiden vertailu maankäyttö- ja puustotulkinnan perusteella. Suomen ympäristö 494. 50 s. Helsinki.

Kilpi, M. & Asanti, T. (toim.) 1997: Saaristolinnuston suojelun nykytila Suomen rannikolla. Suomen ympäristö 103. 37 s. Helsinki.

Luonnonvarainneuvosto 1995: Vedenalaisen ympäristön suojelun nykytila ja suojeluun tähtäävät suunnitelmat Suomen alueella. MMM:n julkaisuja 2/95. 35 s. 2 liitettä. Helsinki.

Maa- ja metsätalousministeriö 2002: Metsien suojelun luokittelun ja tilastoinnin yhtenäistämistyöryhmän mietintö. Työryhmämuistio 2002:15. 71 s. Helsinki.

Metsähallitus 2002: Luonnonsuojelualueiden hoidon periaatteet. Metsähallituksen luonnonsuojelualueiden tavoitteet, tehtävät ja hoidon yleislinjat. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja B No 63. 47 s. Vantaa.

Moilanen, A. 2001: Suojelualueverkoston suunnittelu matemaattisena ongelmana. Tieteessä tapahtuu 1/2001.

Raivio, S. & Susi, A. (toim.) 1999: Metsien suojelupinta-alat. Suojelupinta-alaprojektin raportti. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 300. 44 s. Helsinki.

Syrjänen, K. 2001: Uhanalaisten ja luontodirektiivin kasvilajien suotuisa suojelutaso suojelualueverkon kattavuuden arvioinnissa. Suomen ympäristö 501. 49 s. Helsinki.

Virkkala, R., Korhonen, K.T., Haapanen, R. & Aapala, K. 2000: Metsien ja soiden suojelutilanne metsä- ja suokasvillisuusvyöhykkeittäin valtakunnan metsien 8. inventoinnin perusteella. Suomen ympäristö 395. 52 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö 2000: Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmän mietintö. Suomen ympäristö 437. 284 s. Helsinki.

Luonnonsuojelurikokset ja -rangaistukset sekä korvauskäytäntö

Aakkula, I. 2001: Ympäristörikokset alueellisten ympäristökeskusten käsittelyssä. Suomen ympäristökeskuksen moniste 222. 85 s. Helsinki.

Luntinen, M. 1999: Ympäristövahinkoon liittyvä korvausvastuu viranomaisten torjunta- ja ennallistamiskustannuksista. Suomen ympäristökeskuksen moniste 169. 66 s. Helsinki.

Luontokasvatus

Nykänen, R. 1996: Oppimaan luonnonsuojelualueille. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja Sarja B No 30. 76 s. Vantaa.

Kuosmanen, M. & Töytäri, P. 1994: Luonto- ja ympäristökasvatus varhaislapsuudessa. Luontokerhokokeilu päiväkodissa. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Syventäviin opintoihin kuuluva tutkielma. 91 s. Kajaani.

Rauha, P. 1994: Kuinka voikukka kasvattaa lasta. Ympäristökasvatusta päiväkodissa. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Syventäviin opintoihin kuuluva tutkielma. 164 s. Kajaani.

Väisänen, T. 1996: Mennäänkö metsään? Retkelle 7-10 -vuotiaiden lasten kanssa. Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. 82 s. 3 liitettä. Kajaani.

Luontomatkailu

Condit, S. 1997: Luontomatkailu ja luonnon ontologia. Teoksessa: Borg, P. & Condit, S. (eds.), Kestävä matkailu. Joensuun yliopisto, Kansainvälisen viestinnän laitos. Savonlinna.

Tuomivuo, J. 2000: Ekoturismin mahdollisuudet - kohti kestävämpää turismia. Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos.

Luontoyrittäminen

Maa- ja metsätalousministeriö 1998: Luontoyrittämisen toimintaohjelma. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän raportti. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 1/1998. 49 s. 2 liitettä. Helsinki.

Rutanen, J. & Luostarinen, M. 2000: Luontoyrittäjyys Suomessa. Alueelliset verkostot: luontoyrittäminen, matkailu- ja maaseutuklusteri -hankkeen loppuraportti. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja B 23. 65 s. 4 liitettä. Jokioinen.

Maankäyttö

Ympäristöministeriö 2002: Finland''s National Land Use Guidelines Issued by the Council of State on November 30, 2000. Ympäristöopas 93/2002. 38 pp. Helsinki.

Maatalous ja biodiversiteetti

Heikkilä, M. 2001: Maatalouden ympäristötuki ja luonnon monimuotoisuus. BirdLife Suomen julkaisuja Nro 2. 41 s. Helsinki.

Maa- ja metsätalousministeriö 1995: Maatalous maaseudun monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Työryhmämuistio 4/95. 48 s. Helsinki.

Luonnonvarainneuvosto 1995: Kestävän kehityksen mukainen maataloustuotanto Suomessa. MMM:n julkaisuja 3/95. 43 s. Helsinki.

Luostarinen, M. & Yli-Viikari, A. (toim.) 1997: Maaseudun kulttuurimaisemat. Suomen ympäristö, Alueiden käyttö 87. 151 s. Helsinki.

Pitkänen, M. & Tiainen, J. 2000: Maatalous ja luonnon monimuotoisuus. BirdLife Suomen julkaisuja Nro 1. 101 s. Helsinki.

Onnela, J. 1996: Selvitys maatiaisten ja vanhojen viljelykasvilajikkeiden esiintymisestä. Kasvintuotannon tarkastuskeskus. 125 s. liite. Helsinki.

Rousi, A. 1998: Pelastuuko viljelykasviemme monimuotoisuus? Tieteessä tapahtuu 3/1998.

Tiainen, J. ym. (toim.) 2004. Elämää pellossa - Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. - Edita Publishing oy. Helsinki. 366 s.

Meret ja rannikot

Furman, E. & Niemi, Å.: Itämeren suojelutarve kasvaa. Wakkanet/Loisto.

Furman, E., Dahlström, H. & Hamari, R. 1998: Itämeri - luonto ja ihminen. Otava. 159 s. Helsinki.

Norse, E.A. (toim.) 1993: Global Marine Biological Diversity. A Strategy for Building Conservation into Decision Making. Island Press. 383 s. Washington, DC.

Secretariat of the Convention on Biological Diversity 2000: Convention on Biological Diversity: The Jakarta Mandate - from global consensus to global action. Conservation and sustainable use of marine and coastal biological diversity. 16 s. Montreal.

Walls, M. & Rönkä, M. (toim.) 2004. Veden varassa - Suomen vesiluonnon monimuotoisuus.  - Edita Publishing Oy. Helsinki. 294 s.

Metsien biodiversiteetti

Annila, E. (toim.) 1998. Monimuotoinen metsä. Metsäluonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelman väliraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 705. 335 s. Vantaa.

Kuuluvainen, T. ym. (toim.) 2004. Metsän kätköissä - Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. - Edita Publishing Oy. Helsinki. 381 s.

Kuusipalo, J. 1996. Suomen metsätyypit. Kirjayhtymä. 144 s. Helsinki.

Ruuhijärvi, R., Kuusinen, M., Raunio, A. & Eisto, K. (toim.) 2000. Metsien suojelun tarve Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla. Etelä-Suomen ja Pohjanmaan metsien suojelun tarve -työryhmän mietintö. Suomen ympäristö 437. 284 s. Helsinki.

Siitonen, J. (toim.). 2001. Monimuotoinen metsä. Metsäluonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 812. 226 s. Vantaa.

Storrank, B. (ed.) 1998. Natural Woodlands in the Nordic Countries. Nordic Council of Ministers. 101 pp. Copenhagen.

Virkkala, R. & Toivonen, H. 1999. Maintaining biological diversity in Finnish forests. The Finnish Environment 278. 56 pp. Helsinki.

Virkkala, R. 1996: Metsien suojelualueverkon rakenne ja kehittämistarpeet - ekologinen lähestymistapa. Suomen ympäristö 16. 53 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö 1994. Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Muistio 3/1994. YM/ALO. 83 s. Helsinki

Metsäluonnon hoito

Cederberg, B. 2001: Skogsbrukets effekter på rödlistade arter. Redovisning av underlagsmaterial inom projektet SMILE, delprojektet: Arter, artgrupper och genetisk variation. Sveriges Landtbruksuniversitet. ArtDatabanken Rapporterar 2. 52 s. Uppsala.

Hannelius, S. & Niemelä, P. (toim.) 1995: Monimuotoisuus metsien hoidossa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 564. 142 s. Vantaa.

Hanski, I. 2000: Extinction debt and species credit in boreal forests: modelling the consequenses of different approaches to biodiversity conservation. Annales Zoologici Fennici 37: 271-280. Helsinki.

Helle, P., Lindén, H., Aarnio, M. & Timonen, K. 1999: Metso ja metsien käsittely. Tietoa käytännön metsätaloudelle. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 20. 25 s. Vantaa.

Hynynen, J. & Viherä-Aarnio, A. (toim.) 1999: Haapa - monimuotoisuutta metsään ja metsätalouteen. Vantaan tutkimuskeskuksen tutkimuspäivä Tammisaaressa 12.11.1998. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 725. 157 s. Vantaa.

Häggman, B. (toim.) 2000: Metsäluonnonhoidon perusteet. 2. uudistettu painos. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 115 s. Helsinki.

Kajava, S., Silver, T., Saarinen, M. & Heikkilä, H. 2002: Purot ja norot metsälain kohteina Lounais-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja 2: 179-189. Helsinki.

Karjalainen, H. 1991: Elävä metsä. Uhanalainen luonto ja metsänhoito. Suomen Metsänhoitajaliitto & Maailman Luonnon Säätiön WWF Suomen Rahasto. 176 s. Forssa.

Karjalainen, L. & Kuuluvainen, T. (eds.) 2000: Disturbance dynamics in boreal forests. With the main theme: Restoration and management of biodiversity. Kuhmo, Finland, August 21-25, 2000. Yliopistopaino. Helsinki. (ISBN 951-45-9506-8) 

Kolström, M. 1999: Effect of forest management on biodiversity in boreal forests: a model approach. Dissertation. 29 pp. University of Joensuu. Metsätieteellisen tiedekunnan tiedonantoja 86. Joensuu.

Korpilahti, E. & Kuuluvainen, T. (eds.) 2002: Disturbance Dynamics in Boreal Forests: Defining the Ecological Basis of Restoration and Management of Biodiversity. Silva Fennica 36(1): 1-447. The Finnish Society of Forest Science & The Finnish Forest Research Institute. Helsinki.

Kotiharju, S. & Niemelä, H. 2000: Talousmetsien luonnonhoidon laadun arviointi. Seurantaraportti. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 19 s. 2 liitettä 7 taulukkoa. Helsinki.

Kouki, J. (ed.) 1994: Biodiversity in the Fennoscandian boreal forests: natural variation and its management. Annales Zoologici Fennici 31(1). 217 pp. Helsinki. 

Martikainen, P. 2000: Effects of forest management on beetle diversity, with implications for species conservation and forest protection. Academic dissertation. University of Joensuu, Faculty of Forestry. 301 pp. Joensuu.

Martikainen, P., Siitonen, J., Punttila, P., Kaila, L. & Rauh, J. 2000: Species richness of Coleoptera in mature managed and old-growth boreal forests in southern Finland. Biological Conservation 94(2): 199-209.

Metsähallitus 1997: Metsätalouden ympäristöopas. 130 s. Vantaa.

Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 192 s. Helsinki.

Niemelä, J. 1999: Management in relation to disturbance in the boreal forest. Forest Ecology and Management 115(2-3): 127-134.

Parviainen, J. & Seppänen, P. 1994: Metsien ekologinen kestävyys ja metsänkasvatusvaihtoehdot. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 511. 110 s. liitteet. Vantaa.

Rissanen, K. 1999: Luonnonhoidon seuranta Metsähallituksessa 1994-1998. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 23. 43 s. Vantaa.

Tenhola, T. & Yrjönen, K. 2000: Biological Diversity in the Finnish Private Forests. Survey of Valuable Habitats. Interim report 2000. Ministry of Agriculture and Forestry, Forestry Development Centre Tapio & Regional Forestry Centres. 34 s. Helsinki.

Tenhola, T. & Yrjönen, K. 1999: Metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt. Kartoitus yksityismetsissä. Väliraportti 1999. Maa- ja metsätalousministeriö, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio & Alueelliset metsäkeskukset. 40 s. Helsinki.

Tukia, H. 2000: Metsien ennallistamisen ekologiaa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A, No. 124. 66 s. Vantaa.

Tukia, H., Hokkanen, M., Jaakkola, S., Kallonen, S., Kurikka, T., Leivo, A., Lindholm, T., Suikki, A. & Virolainen, E. 2001: Metsien ennallistamisopas. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja B, No. 58. 87 s. Vantaa.

Metsäsertifiointi

Hornborg, C. 1999: Suomen, Ruotsin ja Norjan metsäsertifiointijärjestelmien ja -standardien vertailu. Metsänhoitotieteen pro gradu -työ. Joulukuu 1999. Helsingin yliopisto, metsäekologian laitos.

Maa- ja metsätalousministeriö 1997: Metsäsertifioinnin toteutusjärjestelmän kehittäminen Suomessa. Metsien sertifiointitoimikunta. MMM:n julkaisuja 6/1997. 101 s. Helsinki.

Meriö, H. 2000: Metsäsertifiointiin liittyvät asiantuntijapalveluiden tulevaisuuskuvat. Työministeriö. ESR-julkaisut 76/00. 112 s. Helsinki.

Metsäsertifioinnin standardityöryhmä 1997: Ehdotus metsien kestävän hoidon ja käytön sertifiointijärjestelmäksi Suomessa. Hyväksytty työryhmän kokouksessa 16.4.1997. Moniste. 19 s. 9 liitettä. Helsinki.

Metsästys, riistanhoito

Nummi, P. (toim.) 1995: Metsästys - luonto - yhteiskunta. Otava. 152 s. Helsinki.

Nummi, P. & Väänänen, V-M. 2000: Riistanhoito. Metsälehti Kustannus. 201 s. Helsinki.

Ympäristö- ja luonnonvarainneuvosto 1996: Suomen maasuurpetokannat ja niiden hoito. Suurpetotyöryhmän raportti. Marraskuu 1996. MMM:n julkaisuja 6/96. 41 s. 5 liitettä. Helsinki.

Metsätalouden vesiensuojelu

Joensuu, S. (toim.) 1999: Ojitettujen soiden puuntuotanto ja ympäristönhoito. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 48 s. Helsinki.

Kenttämies, K. & Saukkonen, S. (toim.) 1995: Metsätalouden vesistövaikutukset ja niiden torjunta. METVE-projektin loppuraportti. Suomen ympäristö 2. 420 s. Helsinki.

Kenttämies, K. & Saukkonen, S. 1996: Metsätalous ja vesistöt. Yhteistutkimusprojektin "Metsätalouden vesistöhaitat ja niiden torjunta" (METVE) yhteenveto. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 4/1996. Helsinki.

Silvo, K. ym. 2002: Päästöt vesiin 1990-2000. Vesiensuojelun tavoitteiden väliarviointi. Suomen ympäristökeskuksen moniste 242. 68 s. Helsinki.

Metsätalous, metsäpolitiikka

Hellström, E. 2001: Conflict Cultures - Qualitative Comparative Analysis of Environmental Conflicts in Forestry. Silva Fennica Monographs 2. 2001. 109 pp. Helsinki.

Hildén, M., Kuuluvainen, J., Ollikainen, M., Pelkonen, P. & Primmer, E. 1999: Kansallisen metsäohjelman ympäristövaikutusten arviointi. Loppuraportti. 17.9.1999. Maa- ja metsätalousministeriö. 76 s. 8 liitettä 5 karttaa. Helsinki.

Maa- ja metsätalousministeriö 1999: Kansallinen metsäohjelma 2010. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2/1999. 38 s. Helsinki.

Maa- ja metsätalousministeriö 2000: Suomen metsätalouden tila 2000. Kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaattorit. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/2000. 104 s. Helsinki.

Maa- ja metsätalousministeriö 1998: Metsätalouden ympäristöohjelma metsäpolitiikan linjanluojana. Seurantaryhmän loppuraportti tammikuu 1998. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 1/1998. 46 s. Helsinki.

Maa- ja metsätalousministeriö & ympäristöministeriö 1994: Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön vahvistama Metsätalouden ympäristöohjelma 1994. 30 s. Helsinki.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. 2000: Sitä kuusta kuuleminen... Suomessa metsä on lähellä. Ja sen monimuotoisuus lähellä sydäntämme. MTK - metsien monimuotoisuusohjelma. 12 s. Helsinki.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. 1995: Luonnon monimuotoisuus yksityismetsissä. MTK:n ohjelma ja suositukset. 15 s. Helsinki.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2001: Hyvän metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisusarja 13/2001. 95 s. Helsinki.

Paloniemi, J., Jäppinen, J-P. & Kostamo, J. (toim.) 1999: Kansallisen metsäohjelman ympäristövaikutukset. Metsäohjelman YVA-työryhmän lausunto. Maa- ja metsätalousministeriö. 16 s. 4 liitettä. Helsinki.

Pohjoismaiden ministerineuvosto 2002: Metsäluonnon hoito. Metsä- ja ympäristöosapuolien yhteistyön haasteet Pohjoismaissa. Pohjoismaiden ministerineuvosto, Ympäristö / Maa- ja metsätalous. Temanord 2002:533. 62 s. Kööpenhamina.

Reunala, A., Halko, L. & Marila, M. (toim.) 1999: Kansallinen metsäohjelma 2010. Taustaraportti. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 6/1999. 118 s. Helsinki.

Toivonen, H. 2000: Integrating forestry and conservation in boreal forests: ecological, legal and socio-economic aspects. Forestry 73(2): 129-135. Helsinki.

Metsäteollisuuden elinkaaritarkastelu

Seppälä, J. & Jouttijärvi, T. (toim.) 1997: Metsäteollisuus ja ympäristö. Suomen ympäristö 89. 128 s. Helsinki.

Natura 2000

Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 46. 2., korjattu painos. 194 s. Helsinki.

Euroopan komissio 2000: Natura 2000 -alueiden suojelu ja käyttö - Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 -artiklan säännökset. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. 69 s. Luxemburg. (ISBN 92-828-9141-0)

Karttunen, K. 1998: Naturan luontotyyppejä suomalaistettiin. Ympäristö 12(8): 12-13.

Korkein hallinto-oikeus 2000: Ratkaisut Natura 2000 -valituksiin. Tiedote 14.6.2000. 18 s. liitteet. Helsinki.

Savola K., Hölttä, H. & Veistola, T. 1999: Evaluation of the Finnish Natura 2000 Proposal. Part 1. General Assessment. BirdLife Finland, Finnish Association for Nature Conservation, Finnish Nature League, Finnish Society for Nature and Environment & WWF Finland. 76 s. 3 karttaa. Helsinki.

Ympäristöministeriö 1999: Natura 2000 –verkoston Suomen ehdotus. Suomen ympäristö 299. 111 s. Helsinki.

Opetus ja kasvatus

Alanen, A., Tarmo, H. & Wasenius, M. 2000: Ympäristöhallinnon luonnonsuojelukoulutuksen kehittäminen v. 2000-2005. Suomen ympäristökeskuksen moniste 194. 36 s. Helsinki.

Hakola, T., Mikala, A. & Wolff, L-A. 1998: Lumoaako Lumo? Espoon päiväkotien ja koulujen ympäristökasvatusprojekti – teemana luonnon monimuotoisuus. Loppuraportti. Espoon kaupunki, Villa Elfvikin luontotalo. 76 s. Espoo.

Kurttio, T. & Kurki, O. 1999: Varhaiskasvattajan ympäristöopas. 2., uudistettu painos. Työväen Sivistysliitto. 87 s. Helsinki.

Perinnebiotoopit

Grönlund, A., Lehtelä, M., Luotonen, H. & Hakalisto, S. 1998: Pohjois-Karjalan perinnemaisemat. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 61. 167 s. Joensuu.

Hänninen-Valjakka, K. 1998: Etelä-Savon perinnemaisemat. Etelä-Savon ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 87. 147 s. Mikkeli.

Jantunen, J., Saarinen, K., Marttila, O. & Hering, F. 1999: Kaakkois-Suomen perinnemaisemat. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 124. 179 s. Kouvola.

Jutila, H. & Pykälä, J. & Lehtomaa, L. 1996: Satakunnan perinnemaisemat. Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 14. 202 s. Helsinki.

Ilaskari, H. 2000: Pohjois-Savon perinnemaisemat. Pohjois-Savon ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 141. 191 s. Kuopio.

Kalpio, S. & Bergman, T. 1999: Lapin perinnemaisemat. Lapin ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 116. 236 s. Rovaniemi.

Kivelä, R. 2000: Keski-Suomen perinnemaisemat. Keski-Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 175. 226 s. Jyväskylä.

Lehtomaa, L. 2000: Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 160. 429 s. Turku.

Luostarinen, M. & Yli-Viikari, A. (toim.) 1997: Maaseudun kulttuurimaisemat. Suomen ympäristö, Alueiden käyttö 87. 151 s. Helsinki.

Pykälä, J. 2000: Mitigating Human Effects on European Biodiversity through Traditional Animal Husbandry. Conservation Biology 14(3): 705-712.

Pykälä, J. & Bonn, T. 2000: Uudenmaan perinnemaisemat. Suomen ympäristökeskus & Uudenmaan ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 178. Helsinki. 352 s.

Rauramo, T. & Kekäläinen, H. 2000: Maatalouden erityisympäristötuen kohdentuminen ja hoitomuodot perinnebiotoopeilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Suomen ympäristökeskuksen moniste 174. Helsinki. 26 s.

Salminen, P. & Kekäläinen, H. (toim.) 2000: Perinnebiotooppien hoito Suomessa. Perinnemaisemien hoitotyöryhmän mietintö. Suomen ympäristö 443. Helsinki. 162 s.

Talvia, O. 2000: Kanta-Hämeen perinnemaisemat. Hämeen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 157. Hämeenlinna. 135 s.

Tiainen, J. ym. (toim.) 2004. Elämää pellossa - Suomen maatalousympäristön monimuotoisuus. - Edita Publishing oy. Helsinki. 366 s.

Tikkanen, H., Hongell, H. & Polso, A. 1999: Keski-Pohjanmaan perinnebiotoopit. Länsi-Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 112. 141 s. Kokkola.

Vainio, M., Autio, S. & Leinonen, R. 2000: Kainuun perinnemaisemat. Kainuun ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 147. Kajaani. 211 s.

Vainio, M. & Kekäläinen, H. (toim.) 1997: Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 44. Oulu. 245 s.

Politiikka

Suomi

Maa- ja metsätalousministeriö 1997: Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategia. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön toimintalinjat. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2/97. 44 s. Helsinki.

Maa- ja metsätalousministeriö 1996: Uusiutuvat luonnonvarat ja biologinen monimuotoisuus. MMM:n biodiversiteettityöryhmän ehdotus biologisen monimuotoisuuden kestävästä käytöstä. Työryhmämuistio 1996:1. 79 s. 5 liitettä toimenpideosa 16 s. Helsinki.

Maa- ja metsätalousministeriö 1995: Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö. Katsaus maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarapolitiikkaan. MMM:n julkaisuja 4/95. 132 s. Helsinki.

Ministry of the Environment 2000: OECD Environmental Performance Review: Finlands Progress Report. Suomen ympäristö 376. 36 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö 1998: Hallituksen kestävän kehityksen ohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden edistämisestä. Suomen ympäristö 254. 51 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö 2001: Ehdotus biodiversiteetin tilan valtakunnallisen seurannan järjestämisestä Tutkimus-, seuranta- ja tietojärjestelmät -asiantuntijaryhmän mietintö. Suomen ympäristö 532. 76 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö 2002: Lausunnot biodiversiteetin tilan valtakunnallisen seurannan järjestämistä koskevasta ehdotuksesta. Ympäristöministeriön moniste 95. 46 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö 1997: Suomen biologista monimuotoisuutta koskeva kansallinen toimintaohjelma 1997-2005. Suomen ympäristö 137. 189 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö 1998: Lausunnot Suomen biologista monimuotoisuutta koskevasta kansallisesta toimintaohjelmasta 1997-2005. Yhteenvedot ministeriöiden, elinkeinoelämän, asiantuntijatahojen sekä etu- ja kansalaisjärjestöjen lausunnoista. Ympäristöministeriön moniste 39. 72 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö 2000: Suomen biologista monimuotoisuutta koskevan kansallisen toimintaohjelman toteutuminen vuosina 1997-1999. Ensimmäinen seurantaraportti. Suomen ympäristö 407. 154 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö 2002: Suomen biologista monimuotoisuutta koskevan kansallisen toimintaohjelman toteutuminen vuosina 2000-2001. Toinen seurantaraportti. Suomen ympäristö 558. 62 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö: Suomea sitovat kansainväliset ympäristösopimukset. Suomen ympäristö, Kansainvälinen yhteistyö 177. 32 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö 1998: Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2005. Suomen ympäristö 226. 82 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö 2000: Vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen 2005. Suomen ympäristö 402. 98 s. Helsinki.

Eurooppa

Council of Europe 1996: The Pan-European Biological and Landscape Diversity Strategy. Council of Europe, UNEP & European Centre for Nature Conservation. 50 s. Strasbourg.

Euroopan yhteisöjen komissio 1998: Biologisen monimuotoisuuden suojelun sisällyttäminen yhteisön politiikkaan. Euroopan yhteisön strategia. 20 s. Luxemburg. (ISBN 92-828-3061-6)

Euroopan yhteisöjen komissio 1998: Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Biologista monimuotoisuutta koskevasta Euroopan yhteisön strategiasta. KOM(98) 42 lopullinen. Asiakirjat, luettelonumero: CB-CO-98-066-FI-C. 26 s. Luxemburg.

Euroopan yhteisöjen komissio 2000: Valkoinen kirja ympäristövahinkovastuusta. KOM(2000) 66 lopullinen, 9. helmikuuta 2000 (komission esittämä). Ympäristöasioiden pääosasto. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. 55 s. Luxemburg. (ISBN 92-828-9184-4)

Itämeren alue

Vähänen, T., Halko, L. & Lazdinis, M. (toim.) 1998: Agenda 21 for the Baltic Sea Region. Baltic 21 Action Programme for Sustainable Development of the Baltic Sea Region. Sector Report on Forests. March 1998. Baltic 21 Series No. 5/98. 83 s. Helsinki.

Ympäristöministeriö 1999: Itämeren alueen kestävän kehityksen ohjelma – Baltic 21. Hyväksytty Itämeren valtioiden neuvoston ulkoministerikokouksessa 22.-23.6.1998. Suomen ympäristö 279. 51 s. Helsinki.

Maailma

Calestous, J. 2002: The Global Sustainability Challenge: From Agreement to Action. International Journal of Global Environmental Issues 2(1/2): 1-14.

Hellström, E. 2001: Conflict Cultures - Qualitative Comparative Analysis of Environmental Conflicts in Forestry. Silva Fennica Monographs 2. 2001. 109 pp. Helsinki.

Sienet

Hansen, L. & Knudsen, H. (toim.) 1992: Nordic Macromycetes Vol. 2. Polyporales, Boletales, Agaricales, Russulales. Nordsvamp. 474 s. Kööpenhamina.

Moore, D., Nauta, M.M., Evans, S.E. & Rotheroe, M. (eds.) 2001: Fungal Conservation. Issues and Solutions. A Special Volume of The British Mycological Society. Cambridge University Press. 262 pp. Cambridge.

Mossberg, B., Nilsson, S. & Persson, O. 1977: Sienet luonnossa 1. Kotelosienet, hyytelösienet, kupusienet, kääväkkäät, tatit. Tammi. 128 s. Helsinki.

Mossberg, B., Nilsson, S. & Persson, O. 1977: Sienet luonnossa 2. Helttasienet. Tammi. 131 s. Helsinki.

Niemelä, T. 2001: Polypores of Finland and adjacent Russia (in Russian). Norlinia 8: 1-120.

Niemelä, T. & Meike, J. 1999: CD Guide to the Polypores of Finland (englanniksi ja suomeksi). Windows 95/98/NT/"2000-06-27. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo.

Phillips, R. 1992: WSOY Suuri sienikirja. WSOY. 288 s. Porvoo-Helsinki-Juva.

Ryman, S. & Holmåsen, I. 1987: Suomen ja Pohjolan sienet. WSOY. 718 s. Porvoo-Helsinki-Juva.

Salo, P., Niemelä, T., Nummela-Salo, U. ja Ohenoja, E. (toim.). 2005. Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö SY769.
SY769 Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus

Ulvinen, T., Kotiranta, H., Härkönen, M., Korhonen, M. & Järvinen, I. 1989: Suomen suursienten nimet. Karstenia 29 (suppl.). 110 s. Helsinki.

Sisävedet

Viljanen, M. 1986: Saimaan bibliografia vuoteen 1985. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja No. 77. 81 s. Joensuu.

Kuusisto, E. (toim.) 2000: Elävä Saimaa. Tammi. 205 s. Helsinki.

Walls, M. & Rönkä, M. (toim.) 2004. Veden varassa - Suomen vesiluonnon monimuotoisuus.  - Edita Publishing Oy. Helsinki. 294 s.

Suot, kosteikot

Aapala, K. & Lindholm, T. 1999: Suojelusoiden ekologinen rajaaminen. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A, Nro 95. 114 s. 25 liitettä. Vantaa.

Hökkä, H., Kaunisto, S., Korhonen, K.T., Päivänen, J., Reinikainen, A. & Tomppo, E. 2002: Suomen suometsät 1951-1994. Metsätieteen aikakauskirja 2A/2002: 201-357. Helsinki.

Laine, J. & Vasander, H. 1990: Suotyypit. Kirjayhtymä. 80 s. Helsinki.

Laine, J., Minkkinen, K., Laiho, R., Tuittila, E-L. & Vasander, H. 2000: Suokasvit - turpeen tekijät. Helsingin yliopiston Metsäekologian laitoksen julkaisuja 24. 55 s. Helsinki.

Ramsar Convention on Wetlands 2000: Ramsar handbooks for the wise use of wetlands. The Convention Work Plan 2000-2002. January 2000. Gland.

Vasander, H. (toim.) 1998: Suomen suot. Suoseura ry. 168 s. Helsinki.

Tiedonkeruu, tiedon järjestäminen ja tiedonvälitys

Kahilainen, J. 2000: Kohti kestävää verkkoyhteiskuntaa: kestävä kehitys ja tietoyhteiskunta. Suomen ympäristö 409. 66 s. Helsinki.

CBD CHM

Convention on Biological Diversity 1999: Scientific and Technical Cooperation and the Clearing-House Mechanism (Article 18). Report of the independent review of the pilot phase of the clearing-house mechanism. UNEP/CBD/COP/5/INF/2. 15 December 1999.

Convention on Biological Diversity 1999: Scientific and Technical Cooperation and the Clearing-House Mechanism (Article 18). Strategic plan of the clearing-house mechanism. UNEP/CBD/COP/5/INF/3. 15 December 1999.

Convention on Biological Diversity 1999: Scientific and Technical Cooperation and the Clearing-House Mechanism (Article 18). Longer term plan of the clearing-house mechanism for the period 1999-2004. UNEP/CBD/COP/5/INF/3. 15 December 1999.

Convention on Biological Diversity 2000: Scientific and Technical Cooperation and the Clearing-House Mechanism. The experience of the Global Environment Facility in support of the clearing-house mechanism of the Convention on Biological Diversity. UNEP/CBD/COP/5/INF/24. 26 April 2000.

Jäppinen, J-P. 1998: Biodiversiteettisopimus tarvitsee tuekseen tehokkaan tiedonvälitysjärjestelmän. Ympäristö ja Terveys 29(7): 14-19. Pori.

Ristori, Paola & Saarenmaa, Hannu 2000: EC CHM Project Backround Document to the Global Implementation Plan. Integrating Public Access and European Reporting on Adjacent Networks: Clearing-House Mechanism under the Convention on Biological Diversity 2001-2003. 13. September 2000. European Environment Agency. 42 s. Copenhagen.

GBIF

Convention on Biological Diversity 2000: Scientific and Technical Cooperation and the Clearing-House Mechanism. The experience of the Global Environment Facility in support of the clearing-house mechanism of the Convention on Biological Diversity. UNEP/CBD/COP/5/INF/24. 26 April 2000.

Simons, M. 1999: Team of Scientists to Prepare a Rodolex of Life on Earth. New York Times, July 27. New York.

BIN 21

Saarenmaa, H. ym. 1994: Suomalainen biodiversiteetti-informaatiokanta: FINBIN-yhteenliittymä osana kansainvälistä BIN21-verkkoa. Toteutussuunnitelma 3.10.1994. Helsinki.

Journalismi ja biodiversiteetti

Lappalainen, I. (toim.) 1991: Toimittajan toinen luonto. Näkökulmia ympäristöjournalismiin. Gaudeamus. 142 s. Helsinki.

Niskasaari, M. 1997: Luonnonsuojelusta puhutaan potaskaa. Journalisti 12/97 (12.6.1997).

Wahlström, E. 1997: Voiko ympäristöjournalismi hylätä hyvät vihollisensa?. Journalisti 12/97 (12.6.1997).

Väliverronen, E. & Hellsten, I. 2000: Biodiversiteetti mediassa: sukupuuton uhkasta kestävään kehitykseen. Tiedotustutkimus 2: 4-19.

Tulevaisuuden näkymiä

Hanski, I. 1996: Suomi, ekologia, ja uusi vuosituhat. Teoksessa: Neittaanmäki, P. (toim.), Muutos tieteen maailmassa. Tutkimus, tiede ja yliopistot 2010, s. 161-169. Atena Kustannus Oy. 330 s. Jyväskylä.

Jäppinen, J-P. 2000: Luonnonsuojelu ja ekologinen kestävyys Suomessa vuonna 2010 – lähtökohtia ja tavoitteita. Julkaisussa: Saarinen, J., Jortikka, S. & Virtanen, E. (toim.), Luonto, matkailu ja luonnonsuojelu, s. 71-96. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 760. 130 s. Rovaniemi.

McNeely, J.A. 1997: Conservation and the Future: Trends and Options toward the Year 2025. IUCN. 119 s. Gland.

Sairinen, R., Viinikainen, T., Kanninen, V. & Lindholm, A. 1999: Suomen ympäristöpolitiikan tulevaisuuskuvat. Gaudeamus. 294 s. Helsinki.

Toivonen, H. 1998: Nykyaika haastaa luonnon nopeisiin muutoksiin. Teoksessa: Lappalainen, I. (toim.), Suomen luonnon monimuotoisuus, s. 280-289. Suomen ympäristökeskus & Edita. 304 s. Helsinki.

Wahlström, E., Hallanaro, E-L. & Manninen, S. 1996: Suomen ympäristön tulevaisuus. Edita & Suomen ympäristökeskus. 272 s. Helsinki.

Tulokaslajit, vieraat lajit

Antikainen, H. 2000: Itämeren tulokaslajit. Helsingin yliopisto, maantieteen laitos.

Genovesi, P. 2000: Guidelines for Eradication of Terrestrial Vertebrates: a European Contribution to the Invasive Aliens Species Issue. Convention on the Conservation of European Wildlife and Natural Habitats. Standing Committee. Council of Europe. Strasbourg 9.11.2000.

Gollasch, S. & Leppäkoski, E. 1999: Initial Risk Assessment of Alien Species in Nordic Coastal Waters. Nordic Council of Ministers. Nord 1999:8. 244 s.

Karhunen, J. & Nummi, P. 1999: Muukalaisia Maa-planeetalta Tieteessä tapahtuu 4/1999. Helsinki.

Nummi, P. 2001: Alien species in Finland. The Finnish Environment 466. 40 s. Ministry of the Environment. Helsinki.

Nummi, P. 2001: Vaikuttavatko tulokaslajit Suomen luontoon? Luonnonvara 2/2001. Maa- ja metsätalousministeriö. Helsinki.

Weidema, I.R. (toim.) 2000: Introduced Species in The Nordic Countries. Pohjoismaiden ministerineuvosto. TemaNORD-sarja.

Tutkimus ja kehittäminen

Annila, E. (toim.) 1998: Monimuotoinen metsä. Metsäluonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelman väliraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 705. 335 s. Vantaa.

Hytönen, M. (toim.) 1992: Metsien monikäytön tutkimus Suomessa 1970-1990: tiivistelmäbibliografia. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 430. 395 s. Helsinki.

Opetusministeriö 2000: Näkökulmia ympäristötietoon -teemanumero. Yliopistotieto 27(2). 74 s. Helsinki.

Ranta, E., Rita, H. & Kouki, J. 1992: Biometria. Tilastotiedettä ekologeille. 4. painos. Yliopistopaino. 569 s. Helsinki.

Suomen akatemia 1999: The Finnish Biodiversity Research Programme FIBRE Mid-Term Evaluation Panel Report. Publications of the Academy of Finland 4. 24 s. Helsinki.

Walls, M., Vieno, M., Peltola, E. (toim.) 1999: Biodiversiteettitutkimusohjelma FIBRE. Monimuotoinen luonto – monitieteellinen näkökulma. Kooste tuloksista 1997-99. Suomen Akatemian julkaisuja 5/99. 94 s. liite. Helsinki.

Viinikainen, T. 1997: Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus Suomessa. Katsaus tutkimusaloihin ja kirjallisuuteen. Suomen ympäristö 99. 121 s. Helsinki.

Väisänen, R. & Jäppinen, J-P. 1994: A research agenda for global change in Finland: research priorities for the conservation and sustainable use of biodiversity. In: Boyle, T.J.B. & Boyle, C.E.B. (eds.), Biodiversity, Temperate Ecosystems and Global Change, p. 371-387. NATO ASI Series, Series I: Global Environmental Change, Vol. 20. Springer-Verlag. 456 pp. Berlin-Heidelberg.

Ympäristöministeriö 1993: Luonnonsuojeluselvitysten laatimisopas. YM/YSO. Opas 5/1993. 137 s. Helsinki.

Uhanalaiset lajit

Alanen, A. & Mannerkoski, I. 2000: Suomen lajeista joka kymmenes uhanalainen. Ympäristö 14(4): 8-10.

Cederberg, B. 2001: Skogsbrukets effekter på rödlistade arter. Redovisning av underlagsmaterial inom projektet SMILE, delprojektet: Arter, artgrupper och genetisk variation. Sveriges Landtbruksuniversitet. ArtDatabanken Rapporterar 2. 52 s. Uppsala.

Hanski, I.K., Henttonen, H., Liukko, U-M., Meriluoto, M. & Mäkelä, A. 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Suomen ympäristö 459. 130 s. Helsinki.

Kaipiainen, H., Kemppainen, E., Peltonen, S-L. & Alanen, A. (toim.) 1997: Uhanalaisuuden arviointiperusteet. Suomen ympäristökeskuksen moniste 68. 79 s. Helsinki.

Kanerva, T., Mannerkoski, I. & Alanen, A. 1998: Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusarvioinnin soveltaminen Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen moniste 112. 52 s. Helsinki.

Kotiranta, H., Uotila, P., Sulkava, S. & Peltonen, S-L. (toim.) 1998: Red Data Book of East Fennoscandia. Ministry of the Environment, Finnish Environment Institute & Botanical Museum, Finnish Museum of Natural History. 351 s. Helsinki.

Kotiranta, H. & Niemelä, T. 1996: Uhanalaiset käävät Suomessa. Toinen, uudistettu painos. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 10. 184 s. Helsinki.

Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 432 s. Helsinki.

Rassi, P., Kaipiainen, H., Mannerkoski, I. & Ståhls, G. (toim.) 1992: Uhanalaisten eläinten ja kasvien seurantatoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1991:30. Ympäristöministeriö. 328 s. Helsinki.

Ryttäri, T. & Kettunen, T. (toim.) 1997: Uhanalaiset kasvimme. Kirjayhtymä. 335 s. Helsinki.

Syrjänen, K. & Ryttäri, T. 1998: Uhanalaisten kasvien seuranta. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 45. 240 s. Helsinki.

Somerma, P. 1997: Suomen uhanalaiset perhoset. Suomen ympäristökeskus & Suomen Perhostutkijain seura. Ympäristöopas 22. 336 s. Helsinki.

Ulvinen, T., Syrjänen, K. & Anttila, S. 2002: Suomen sammalet - levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus. Suomen ympäristö 560. 354 s. Helsinki.

Vihreä vyöhyke (Fennoskandian)

Berglund, E. 1997: Clear-cut madness in Russian Karelia. The Ecologist 27(6): 237-241.

Erola, J. 1998: Vihreän vyön metsästäjät. Ylioppilaslehti 27.7.1998, vol. 84, nro 4. Helsinki.

Heikkilä, R. (toim.) 2000: Biodiversity and Conservation of Boreal Nature. Nature Reserve Friendship 10 years anniversary symposium. Kuhmo, Finland 16.-19.10.2000. Abstracts. 57 s. Kuhmo.

Heikkilä, R., Heikkilä, H., Polevoi, A. & Yakovlev, E. (eds.) 2000: Biodiversity of old-growth forests and its conservation in Northwestern Russia. North Ostrobothnia Regional Environment Centre, Regional Environmental Publications 158. 206 pp. Oulu.

Juntunen, K. & Isokääntä, O. (toim.) 2000: Elimyssalolta Vienansalolle. Metsähallitus & Kainuun ympäristökeskus. 152 s.

Kemppainen, S. 2000: Itä-Fennoskandian vihreästä aarteesta. Metsä- ja luonnonsuojelukeskustelua Karjalan tasavallassa vuonna 1998. Suomen ympäristökeskuksen moniste 198. 33 s. Helsinki

Luotonen, H. (toim.) 1997: Luonnonsuojelu itäisessä Suomessa ja Karjalan tasavallassa. Ekologinen tiedote nro 2. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. 56 s. Joensuu.

Ympäristövaikutusten arviointi

Hildén, M., Kuuluvainen, J., Ollikainen, M., Pelkonen, P. & Primmer, E. 1999: Kansallisen metsäohjelman ympäristövaikutusten arviointi. Loppuraportti. 17.9.1999. Maa- ja metsätalousministeriö. 76 s. 8 liitettä 5 karttaa. Helsinki.

Hildén, M., Tahvonen, O., Valsta, L., Ostamo, E., Niininen, I., Leppänen, J. & Herkiä, L. 1998: Natura 2000 –verkoston vaikutusten arviointi. Suomen ympäristö 201. 90 s. Helsinki.

Paloniemi, J., Jäppinen, J-P. & Kostamo, J. (toim.) 1999: Kansallisen metsäohjelman ympäristövaikutukset. Metsäohjelman YVA-työryhmän lausunto. Maa- ja metsätalousministeriö. 16 s. 4 liitettä. Helsinki.

Therivel, R., Wilson, E., Thompson, S., Heaney, D. & Pritchard 1995: Strategic environmental assessment. Earthscan Publications Ltd. 181 pp. London.

Ympäristöministeriö & sisäasiainministeriö 1999: Alueellisten kehittämisohjelmien ympäristövaikutusten arviointi. 72 s. Helsinki.

Ympäristöviestintä

Jari Lyytimäki ja Marika Palosaari, 2004. Ympäristöviestinnän tutkimus Suomessa. Suomen ympäristö 683, ympäristöpolitiikka, 85 s.
URN:ISBN:9521116455, 952-11-1645-5 (PDF). Julkaisu on saatavissa
myös painetussa muodossa 952-11-1644-7 (nid.).

Sivun alkuun