Rannan ruoppaus

Vesistön yleiskäyttöoikeus

Jos ranta on niin matala, että sen käyttö uimiseen, veneilyyn ja muuhun virkistyskäyttöön on hankalaa, voi yksi keino sen kunnostamiseksi olla ruoppaaminen. Ruoppaustoimenpiteet tulee aina suunnitella huolellisesti. Matalat rannat ja niihin usein liittyvät tulva-alueet ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joiden lajisto voi kärsiä ruoppauksista tai kadota niiden takia kokonaan. Ruoppaustoimenpiteistä voi aiheutua myös arvaamattomia haittavaikutuksia: veden samentumista, ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä veteen, kalojen kutualueiden tuhoutumista, ranta-alueiden syöpymistä ja sortumista sekä maiseman rumentumista. 

Pienimmästäkin ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukseen ennen toimenpiteen aloitusta. Tilavuudeltaan 500 m³ tai tätä suuremmat ruoppaukset vaativat aina vesilain mukaisen luvan. Ruoppaaja vastaa itse kaikista ruoppauksen mahdollisesti aiheuttamista vahingoista, joten ruoppausta suunniteltaessa on tarpeen kysyä neuvoa asiantuntijoilta ja käyttää työssä ruoppaukseen perehtynyttä urakoitsijaa. Ruoppauksesta kannattaa myös aina keskustella rajanaapurien, vesialueen omistajan, vesialueen osakaskunnan sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 

Ruoppaus on ilmoituksen- ja/tai luvanvaraista

Ruoppaukset ovat vesilain 3 luvun 3 §:n mukaan luvanvaraisia, jos ruopattavan massamäärän tilavuus on 500 m³ tai tätä suurempi. 

Massamäärältään alle 500 m³ ruoppauksista tulee tehdä ilmoitus. Ilmoitus on tehtävä alueelliselle ELY-keskukselle vähintään kuukautta ennen töiden suunniteltua aloitusajankohtaa. Ilmoituksessa vaadittavat tiedot on listattu vesilain 2 luvun 15 §:ssä. Ilmoituksen saatuaan ELY-keskus ottaa kantaa siihen, voiko työhön ryhtyä esitetyllä tavalla.

Ruoppauksen toimenpideluvan lisäksi on otettava huomioon ruoppausmassan käsittely ja sijoitus. Tätä ohjaavat vesilain 2 luvun 6 § ja 3 luvun 3 §.

Ruoppaustoimenpiteen suunnittelu

• Selvitetään kaivettavien massojen sijoitus ja maisemointi ennen ruoppaustyötä.
• Ruoppaus suoritetaan yleisimmin kaivinkoneella. Pitkäpuomisilla koneilla ruoppaus voidaan tehdä rannalta käsin.
• Pohjaliejun poistoon voi joskus käyttää myös imuruoppauskalustoa, mutta pienillä ja tasaisilla rantatonteilla se ei yleensä ole käytännössä mahdollista.
• Menetelmästä riippumatta huolehditaan ruoppausmassojen asianmukaisesta sijoituksesta. Massojen valuminen esim. sadeveden mukana takaisin vesistöön tulee ehdottomasti estää.
• Estetään ruoppauksen aikana irtoavan kasvillisuuden ja juurakoiden leviäminen vesistöön esim. puomeja käyttämällä.

Työn ajankohta

Samentumisen ja muiden ruoppauksesta aiheutuvien haittojen vähentämiseksi ruoppaustyö tulisi ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle. Pieniin ruoppauksiin syksy tai varhainen kevät sopivat hyvin, koska silloin vedenpinnat ovat järvissä yleensä alhaalla ja työ on helpompaa. Isommat ruoppaukset on suositeltavaa tehdä jään päältä, jolloin jää ja maapohja kantavat kaivumassojen kuljetuskaluston.