Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
31.8.2012 (Päivitetty)
Suomen ympäristökeskus
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Ruotsinkielinen versio
Tulostusversio
Jaa
www.ymparisto.fi > Ympäristön tila > Rehevöityminen > Ajankohtainen leväti... > Levät > Mikrolevät eli planktonlevät
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Mikrolevät eli planktonlevät

Dinobryon divergens, kultalevä, kuva Reija Jokipii

 

Asterionella formosa, piilevä, kuva Reija Jokipii

 

Ankistrodesmus fusiformis, viherlevä, kuva Reija Jokipii

Kasviplankton keijuu veden liikkeiden kuljettamana, eli se on planktinen eliö. Kasviplanktonsolun tiheys (1 ml:n paino) on noin 1,045-1,050 veden tiheyden ollessa 1,000 + 4 asteisessa vedessä. Leväsolu on siten jonkin verran vettä painavampi. Useimmilla leväsoluilla on lisäksi rakenteita, jotka hidastavat vajoamista, kuten alhainen solunsisällön tiheys, kaasu- ja öljyvakuolit sekä lima- tai hyytelökerros. Lisäksi solun muoto, piikit, okaset, erilaiset harjanteet ja siimat edesauttavat keijumista ja pysymistä valaistuissa vesikerroksissa. Planktonlevät kulkeutuvat vesivirtojen mukana. Keväisin tulvavedet kuljettavat niiden lepoitiöitä. Leväsolut saattavat siirtyä vesistöstä toiseen kalojen mukana, vesilintujen höyhenissä, vesieläinten karvoissa ja ilmavirtojenkin mukana.

Kasviplanktonsolu on täydellisessä vuorovaikutuksessa sitä ympäröivän veden kanssa ja sen vuoksi kasviplanktonin määrä ja koostumus ilmentävät vähäisiäkin muutoksia veden tilassa. Näiden muutosten havaitsemiseksi lajiston tunnistaminen ja laskennan toteuttaminen mikroskopoimalla edellyttävät hyvää asiantuntemusta ja perehtyneisyyttä.

 

 
 
 
 
Muualla palvelussamme
Ympäristön tila
Tutkimus
© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot