Gå in i texten   RSS |  Sidkarta |  Suomeksi |  In English  
 

       Avancerad sökning
 
 
Miljöministeriet | Finlands miljöcentral | Regional miljöinformation | www.ara.fi
« Föregående nivå
25.6.2012 (Uppdaterad)
Suomen ympäristökeskus
Kontakta den sidansvarige
Versioner
Skriv ut
www.miljo.fi > Miljöns tillstånd > Grundvatten > Arseeni pohjavedessä
  
Vi förnyar vår webbtjänst under våren 2013.
Läs mer om förnyelsen

Arseeni pohjavedessä

Arseeni ja terveysriskit 

Arseeni on radonin ohella pahimpia yksittäisten kaivojen veden laadun ongelmia Suomessa. Arseeni, joka paremmin tunnetaan nimellä arsenikki, on vanhastaan tunnettu myrkky, jota eräät dekkarikirjailijat ovat tehneet tunnetuksi. Arsenikin (arseenitrioksidi) tappava kerta-annos on 70-180 mg eli 1-3 tulitikun pään kokoista jyvästä. Pitkäaikainen altistus sisäisesti nautittuna 2 - 5 mg/l päiväannoksena aiheuttaa myrkytysoireita, joita ovat heikkouden tunne raajoissa, ruokahaluttomuus ja pahoinvointi. Pitkäaikainen altistus sisäisesti nautittuna saattaa aiheuttaa ihosyöpää. 

Arseenipitoista pohjavettä voidaan käyttää muihin taloustarkoituksiin kuin juomiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa veden käyttöä pesuun. Tosin eräissä kunnissa on kehotettu välttämään arseenipitoisen veden käyttämistä löylyvetenä. Altistus saunassa on kuitenkin hyvin vähäinen. 

Arseenin esiintyminen

Suomessa arseenia esiintyy maaperässä ja porakaivovesissä Erityisesti Pirkanmaalla. Mm. Lempäälässä oli sadasta tukitusta porakaivosta 70:ssä arseenia yli 10 µg/l (=0,01 mg/l). GTK:n koko maan kattavassa pohjavesitietokannassa olevista porakaivoista seitsemässä prosentissa oli arseenia enemmän kuin 10 µg/l. Maakaivoissa tämä luku oli 0,42 prosenttia. Arseeni ei ole ongelma yleisillä vesilaitoksilla Suomessa.

Alla olevassa kartassa näkyy moreenin arseenipitoisuus Suomessa. Suurimmat porakaivoveden pitoisuudet löytyvät samoilta alueilta kuin kohonneet moreenin arseenipitoisuudet. Pohjaveden arseeni on yleensä peräisin luonnon mineraaleista ja esiintyy pohjavedessä pääosin epäorgaanisena kolmen- ja viiden arvoisena yhdisteenä.

 
 

Arseenin esiintyminen moreenissa (Koljonen, 1992)

 

Julkaisuja

Kahelin Hanna,  Järvinen, Kimmo Forsell Pia ja Valve Matti, 1998.  Arseeni porakaivovesissä : poistomenetelmien vertailututkimus. Geologian tutkimuskeskuksen  Tutkimusraportti nro 141. 27 s. kuv., taul. ISBN 951-690-702-4.

Koljonen, T. (toim.) , 1992. Suomen geokemian atlas. Osa 2. Moreeni. Arseenin esiintyminen moreenissa. Geologian tutkimuskeskus. 218 s. kuv., taul. ISBN 951-690-379-7

Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti ja Lahermo, Pertti (toim.). 2004. Arseeni Suomen luonnossa; ympäristövaikutukset ja riskit..  Espoo, Geologian tutkimuskeskus 2004. 173 s. kuv., taul. ISBN 951-690-886-1.

 

 
Muualla palvelussamme
Vesivarojen käyttö
Ympäristön tila
Tutkimus
Tiedotteet
© Copyright Statens miljöförvaltning  | Om vår webbtjänst  | Ge respons | Kontaktinformation