Gå in i texten   RSS |  Sidkarta |  Suomeksi |  In English  
 

       Avancerad sökning
 
 
Miljöministeriet | Finlands miljöcentral | Regional miljöinformation | www.ara.fi
« Föregående nivå
25.6.2012 (Uppdaterad)
Suomen ympäristökeskus
Kontakta den sidansvarige
Versioner
Skriv ut
www.miljo.fi > Miljöns tillstånd > Grundvatten > Kloridi pohjavedessä
  
Vi förnyar vår webbtjänst under våren 2013.
Läs mer om förnyelsen

Kloridi pohjavedessä

Pohjaveden kloridipitoisuus ja teiden suolaus

Teiden suolaus on yksi pohjavesien laadun vaarantumista tai pilaantumista aiheuttavista riskeistä. Perinteisesti tiet on rakennettu hyvin vettäjohtavan maaperän alueille, jotka ovat myös tärkeitä vedenhankinnan kannalta. Tällaisilla hiekka- ja sora-alueilla suola kulkeutuu helposti maantieltä pohjaveteen, jolloin veden kloridipitoisuudet nousevat luonnontilaista pitoisuutta suuremmaksi.

Vuosina 1975-1981 tutkittiin pohjaveden luonnontilaista kloridipitoisuutta 54 pohjaveden seuranta-asemalta. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa.

Luonnontilaisten alueiden pohjaveden kloridipitosuus (Soveri 1985)
Alue Keskiarvo, mg/l
Hienorakeiset muodostumat 3,8
Moreenialueet 2,2
Karkearakeiset muodostumat (hiekka-sora) 1,4
Koko aineisto (yht. 2 286 näytettä) 2,1

Kloridipitoisuuden nousu lisää pohjaveden syövyttävyyttä. Syövyttävyydellä on merkitystä vesihuoltolaitteiden kunnon kannalta. Suomen pohjavedet ovat vähäkalkkisia ja alkaliteettiarvot ovat matalia.Tällöin jo yli kymmenen milligramman kloridipitoisuus saattaa lisätä metallisten vesijohtojen syöpymistä. Putkista liukenee lähinnä rautaa, kuparia ja sinkkiä. Vesilaitoksilla voidaan veden syövyttävyyttä vähentää nostamalla veden pH:ta, jolloin alkaliteetti nousee.

Pohjaveden kloridipitoisuudet nousevat edelleen monella alueella. Pohjavesimuodostumia on suolattu monen vuoden ajan ja myös muodostumien puhdistuminen hydrologisen kierron kautta kestää vuosia. Pohjavesien matemaattisella mallinnuksella on todettu, että yksittäisillä alueilla pohjaveden laadun muutokset voivat kestää joskus jopa kymmeniä vuosia, vaikka suolan pääsy pohjaveteen estettäisiinkin koko pohjaveden muodostumisalueella. Erityisesti suurilla suolaantuneilla pohjavesialueilla veden laadun paraneminen kestää kauimmin. Alueelliset suolauskäytännön muutokset näkyvät nopeimmin pohjaveden laadussa sellaisilla alueilla, joilla tie kulkee pohjaveden muodostumisalueella muodostumaan nähden pitkittäin ja havaintopiste on lähellä tietä.

Natriumkloridin käyttö teiden liukkaudentorjunnassa talvikausittain Suomessa vuosina 1959-2009 (Salminen, J. et al. 2010)
 

 

Julkaisuja

Soveri, J. 1985. Influence of meltwater on the amount and composition of groundwater in quaternary deposits in Finland.Vesihallitus 1985 . - 92 s. kuv., taul. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja ;nro 63. ISBN 951-46-9056-7

Tidenberg, S., Kosonen, E. ja Gustafsson, G. 2007 Teiden talvikunnossapidon vaikutukset pohjaveteen. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2007. 131 s. ISBN 978-952-11-2664-2, ISBN 978-952-11-2665-9 (pdf)  SYKEra10/2007

Sivun alkuun

 

 
 
 
Muualla palvelussamme
Ympäristön tila
Ympäristönsuojelu
Vesivarojen käyttö
Tutkimus
 
Muualla verkossa

 

© Copyright Statens miljöförvaltning  | Om vår webbtjänst  | Ge respons | Kontaktinformation