Kuormitusselvitykset
Hankkeessa laadittiin syksyn 2002 aikana hajakuormitusselvitykset Ponnenjärvelle, Hakojärvelle, Riihonjärvelle ja Sapsalammille. Ponnenjärvelle on tehty kaksi aikaisempaa selvitystä 1990-luvun alkupuolella, muille järville laaditut selvitykset olivat
ensimmäiset. Alavudenjärvelle uutta selvitystä ei laadittu, koska sille on laadittu kuormitusselvitys melko hiljattain. Ponnenjärven hajakuormitus
Kokonaisuudessaan 10022 ha:n laajuiselle Ponnenjärven valuma-alueelle laadittiin hajakuormitusselvityksessä ravinnekuormituslaskelmat osavaluma-alueittain. Järven valuma-alueen osat ovat: 1169 ha:n kokoinen Ponnenjärven lähivaluma-alue (11,7 %
koko valuma-alueesta), Pahajoen 2608 ha kokoinen, 26,0 % valuma-alueesta kattava alue, sekä suurin Alajoen valuma-alue, joka on kooltaan 6245 ha ja kattaa 62,3 % koko valuma-alueen pinta-alasta.
Koko valuma-alueen fosforikuormitus on nykyään noin 2740 kiloa/vuosi (kuva 1.) ja typpikuormitus 50700 kiloa/vuosi (kuva 2.). Suurin fosforikuormittaja on peltoviljely, joka aiheuttaa 43 % kuormituksesta. Luonnonhuuhtoutuma ja asutus aiheuttavat myös
melko huomattavat osuudet fosforikuormasta. Niin karja- kuin metsätalouskin aiheuttavat molemmat noin 10 %:n kuorman. Typpikuormittajina suurimpia ovat peltoviljely ja luonnonhuuhtoutuma. Metsätalous aiheuttaa 5 % typpikuormasta.
Kuva 1. Ponnenjärven fosforikuorma.
Kuva 2. Ponnenjärven typpikuorma.
Ponnenjärven lähivaluma-alue:
Alueen typpikuormitus on 7240 kiloa vuodessa ja fosforikuormitus 467 kiloa vuodessa. Typpikuormitus tulee pääasiassa peltoviljelystä (58 %). Suurimmat fosforikuormittajat lähivaluma-alueella ovat peltoviljely (47,5 %) ja asutus (28 %).
Pahajoen valuma-alue:
Alueen typpikuorma on 12200 kiloa vuodessa. Suurimmat typpikuormittajat ovat peltoviljely (53 %) ja luonnonhuuhtouma (34 %). Fosforikuormitus on 684 kiloa/vuosi, josta noin puolet on peräisin peltoviljelystä.
Alajoen valuma-alue:
Alajoella typpikuormitus on 31200 kiloa vuodessa. Myös tällä alueella suurin typpikuormittaja on peltoviljely (55 %) ja luonnonhuuhtouma (40%). Fosforikuormasta (1670 kg/vuosi) 55 % tulee peltoviljelystä ja 17 % luonnonhuuhtoumana.
Neliökilometriä kohden laskettu kuorma todettiin suurimmaksi Ponnenjärven lähivaluma-alueella, jossa on tihein asutus ja peltoalaa suhteellisesti eniten. Ponnenjärven koko valuma-alueen fosforipäästöt neliökilometriä kohden ovat 27,4 kg/km²/vuosi ja
typpikuorma on 506 kg/km²/vuosi. Ponnenjärven kuormitus on suurempaa kuin vastaavista rehevyysongelmista kärsivien järvien keskimäärin. Sietomallin avulla laskettiin Ponnenjärvelle vaaralliseksi kuormaksi 1230 kiloa fosforia vuodessa. Ponnenjärveen tuleva
fosforikuorma on yhteensä 2740 kg / vuosi, joten vaaralliseksi arvioitu kuorma ylittyy yli kaksinkertaisesti. Riihonjärven hajakuormitus
Riihonjärven hajakuormitusselvityksessä huomioitiin vain pienehköltä 330 ha:n lähivaluma-alueelta tuleva kuorma. Järven pohjoispäätä sivuavan Töysänjoen vaikutus järven tilaan on ollut Riihonjärven laskun jälkeen vähäinen ja vaikeasti arvioitava.
Töysänjoki vaikuttaa Riihonjärven kuormaan lähinnä ylivirtaamakausina. Järveen laskettiin päätyvän lähivaluma-alueelta vuosittain 1250 kg typpeä ja 78,1 kg fosforia. Laskennallisesti saatu vaarallisen fosforikuorman rajaksi järvelle on 75,6 kg, joka näin
ollen niukasti ylittyy. Riihonjärvellä kuormituksen vaikutuksia vahvistaa järven laskusta johtuva virtauksen merkittävä heikentyminen. Peltojen ympäröimän järven selkeästi suurin typpi- ja etenkin fosforikuormittaja on peltoviljely (kuvat 3 ja 4). Järven
typpikuormasta on 46 % peräisin peltoviljelystä ja fosforikuormasta peräti 66 %. Luonnonhuuhtoumasta on peräisin seuraavaksi suurimmat osuudet niin typestä kuin fosforistakin.
Kuva 3. Riihonjärven fosforikuorma.
Kuva 4. Riihonjärven typpikuorma. Hakojärven hajakuormitus
Hakojärven valuma-alue on melko kookas, 6522 hehtaaria. Hakojärven huomattavimmat osavaluma-alueet ovat Vuori- ja Jouttipurojen lukuisia lampia ja järviä käsittävät valuma-alueet. Jouttipuron tuoma kuorma voidaan arvioida huomattavaksi, sillä
vedenlaatu Jouttipuron laskukohdassa on heikompi kuin muualla järvessä. Hakojärven valuma-alueesta peltojen osuus on vain hieman yli kymmenesosa, metsää valuma-alueella on hieman enemmän kuin muiden hankealueen järvien valuma-alueilla, hieman yli 80 %.
Kuitenkin Hakojärvenkin suurin fosforikuormittaja on peltoviljely ja typpikuormittajanakin peltoviljely on yksi merkittävimmistä tekijöistä (kuvat 5 ja 6). Peltoviljelyn aiheuttama kuorma ei kuitenkaan ole suhteellisesti yhtä suuri kuin muilla alueen
järvillä. Järvi on joka tapauksessa varsin voimakkaasti kuormitettu. Hakojärvelle vaaralliseksi arvioitu kuormaksi laskettiin 519 kg fosforia vuodessa. Nykyisellään vaarallinen kuorma ylittyy yli kaksinkertaisesti, kun Hakojärveen päätyy vuosittain
noin 1240 kg fosforia.
Kuva 5. Hakojärven fosforikuorma
Kuva 6. Hakojärven typpikuorma Sapsalammin hajakuormitus
Lukuisista lahdista ja pienistä selistä muodostuva, varsin syvä Sapsalampi nimetään tavallisesti järveksi, josta Lapuanjoki saa alkunsa. Järven valuma-alue on kooltaan 2276 ha, josta peltoja on 412 ha eli 18 % pinta-alasta. Viljelykset keskittyvät
Sapsalammin lähistöllä etenkin järven pohjoispään ympäristöön. Vedenlaadussa järvellä onkin todettu huomattavaa alueellista vaihtelua. Peltoviljely aiheuttaa niin typpi- kuin fosforikuormastakin melko tarkalleen puolet. (kuvat 7 ja 8).
Luonnonhuuhtoumasta on peräisin noin 30 % typpikuormasta. Asutuksen osuus fosforikuormasta on suositulla huvilajärvellä hieman suurempi kuin muilla järvillä. Fosforin pidättymiskerroin syvällä ja muodoltaan sokkeloisella Sapsalammilla on korkea, 0,81.
Järveen vuosittain päätyvästä 596 kg fosforista siihen jää 483 kg. Tämä omalta osaltaan pahentaa kuormituksen vaikutusta järvessä. Vuosittainen fosforikuorma ylittää tällä hetkellä niukasti vaarallisen kuorman raja-arvon.
Kuva 7. Sapsalammin fosforikuorma
Kuva 8. Sapsalammin typpikuorma
Teksti: Tiina Akonniemi ja Susanna Alakarhu
Sivun alkuun
|