Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus verrattuna ajankohdan keskimääräiseen 1962-2016

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Kainuussa ja Lapissa vedenkorkeudet nousussa (Tulvakeskus 25.5. klo 8:15)

Iijoen vesistössä vedenkorkeuden nousu voi katkaista teitä Jongunjärvellä loppuviikolla. Pudasjärvellä vedenkorkeus nousee ennusteen mukaan viikonloppuna keskimääräisen kevättulvan korkeudelle ja voi uhata alavimmille alueille rakennettuja mökkejä. Kuivajoen Oijärven vedenkorkeuden nousu on tasaantunut ja kääntymässä laskuun. Simojoella sekä Iijoen sivuhaaroilla virtaamat ovat kääntyneet laskuun.

Lapin jokien virtaamat ovat kasvaneet nopeasti. Tornionjoella keskimääräisen suuruinen tulvahuippu saavutetaan viikonlopun aikana. Vedenkorkeuden nousu jää ennusteen mukaan vahinkorajan alapuolelle. Ounas- ja Ivalojoen vedenkorkeuksien nousun ennustetaan taittuvan sään viilenemisen johdosta. Mahdolliset sateet voivat nostaa vedenkorkeudet uuteen keskimääräistä suurempaan tulvahuippuun kesäkuun alussa. Lapin jokien jääpatoriski on pieni, sillä jäät ovat jo monin paikoin sulaneet paikalleen ja rikkoutuneet liikkeelle lähtiessään.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun luonnontilaiset järvet ovat pääosin nousemassa keskimääräisen kevätkorkeuden yläpuolelle harvinaisen myöhään touko-kesäkuun vaihteessa. Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä sen sijaan osa järvistä jää kesäksi poikkeuksellisen matalalle tasolle.

Etelä- ja Lounais-Suomi (18.5.)

Jokien virtaamat ovat etelärannikolla ajankohdalle tyypillisen suuruisia ja Lounais-Suomessa tavanomaista pienempiä. Virtaamat ovat laskussa, joka jatkunee ensi viikolle asti, mikäli sademäärät eivät kasva ennustettua suuremmiksi.

Järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun kevään korkeimmilta tasoiltaan. Tuusulanjärven vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitasolla ja jatkaa hidasta laskuaan pysytellen kuitenkin toukokuun loppuun saakka lähellä tämän hetken tasoa. Hiidenvesi ja Lohjanjärvi ovat hieman ajankohdan keskitasoa alempama. Ne pysyvät toukokuun loppuun asti lähellä nykyistä. Juoksutus Lohjanjärvestä pidetään edelleen selvästi tavallista toukokuun juoksutusta pienempänä. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on laskussa, joka jatkuu koko kesän ajan, mikäli ei tule runsassateista jaksoa. Toukokuun loppuun mennessä se laskee 10-15 cm.

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on yli 15 cm ajankohdan mediaanitasoa alemapana ja hitaassa laskussa. Vaikka juoksutus järvestä pidetään edelleen mahdollisimman pienenä, Säkylän Pyhäjärvi jäänee kesän ajaksi selvästi tavallista alemmaksi. Painio on ajankohdalle tyypillistä alemapana ja pysynee lähiviikkojen ajan lähellä nykyistä tasoa.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (24.5.)

Valunta ja pienempien jokien kevättulvahuiput ovat kääntyneet laskuun Vuoksen vesistön pohjoisosissakin. Koitajoen ja Lieksanjoen virtaamat lähestyvät keskimääräistä tulvahuippua ensi viikon alussa. Suurista järvistä Kallaveden ennustetaan saavuttavan kevään maksimikorkeuden kesäkuun alussa. Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet jatkavat nousua ainakin kesäkuun puoliväliin asti.

Saimaan vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Vedenkorkeus on hitaassa nousussa. Ennusteen mukaan Saimaan pinta nousee kesäkuun loppuun mennessä 5-30 cm tämänhetkistä tasoa korkeammalle.

Pielisen vedenkorkeus on ajankohdan keskitason tuntumassa. Vedenkorkeuden nousua kertyy vielä parikymmentä senttiä kesäkuun puoliväliin mennessä. Tämän jälkeen vedenkorkeuden kehitys riippuu kesäkuun sademääristä.

Kallaveden vedenkorkeus on keväälle tyypillisessä nousussa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan keskimääräisen kevättulvan suuruiseen huippuun kesäkuun alussa.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Melakko-Loitimon ja Simpelejärven vedenkorkeudet ovat alkukesälle tyypillisissä arvoissa. Jänisjoen vesistössä toinenkin virtaamahuippu on saavutettu ja virtaama on kääntymässä laskuun. Simpelejärven tulovirtaama on jo laskenut kesälle tyypillisiin lukemiin.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (18.5.)

Kymijoen vesistössä vedenpinnat ovat saavuttaneet tai pian saavuttamassa kevään ylimmän korkeuden. Osa pienemmistä järvistä on jo kääntynyt laskuun, kun taas suurimmista järvistä useimmat nousevat vielä. Päijänteen pinta jatkanee nousuaan kesäkuun lopulle saakka. Melko vähälumisen talven jälkeen useimpien järvien kevättulovirtaamat jäävät tänä vuonna vähäisiksi.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 5 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Järven pinta on ajankohdalle tyypilliseen tapaan nousussa, ja on ennusteen mukaan juhannuksena 15-25 cm tämänhetkistä tasoa korkeammalla. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on nyt 160 m3/s, kun ajankohdan pitkän aikavälin keskivirtaama on runsaat 200 m3/s. Myös Kymijoen pääuoman virtaama on keskimääräistä pienempi.

Vesistöalueen pohjoisosien suuret järvet Keitele, Pielavesi-Nilakka ja Iisvesi ovat ajankohdan mediaanitasojen tuntumassa, Konnevesi on vajaat 10 cm keskimääräistä alempana. Järvien vedenpinnat ovat nousussa, joka jatkunee kesäkuun alulle saakka. Ennusteen mukaan nousua kertyy vielä 5-10 cm.

Mäntyharjun reitillä Puulan vedenpinta on ajankohdalle tyypillisellä korkeudella ja sen ennustetaan nousevan kesäkuun puoliväliin mennessä 5-15 cm, kun juoksutusta Kissakoskesta vähitellen pienennetään. Vuohijärven vedenkorkeus on jo kääntynyt hitaaseen laskuun ja ennusteen mukaan lasku nopeutuu pian tulovirtaaman pienentyessä.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (23.5.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat pysyvät edelleen pieninä ainakin viikon ajan. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia alettiin tänä keväänä vähäisen lumimäärän vuoksi nostaa kohti kesäkorkeuksia jo hyvissä ajoin, ja niiden vedenkorkeudet ovat tällä hetkellä pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Näsijärvellä, Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä haettiin tätä varten lupa poiketa säännöstelyluvan mukaisesta vedenpinnan kevätalennuksesta.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat jääneet 35-55 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alemmas, koska kevään tulovirtaamat ovat jääneet tavanomaista pienemmiksi.

Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat ovat edelleen 40-50 cm ajankohdan keskitasoa alempana, ja niiden vedenkorkeudet jäävät keskimääräistä alemmas koko kesän ajaksi. Mallasveden vedenkorkeuden liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta alettiin rajoittaa helmikuun alussa vähentämällä luvan mukaisesta purkautumiskäyrän juoksutuksesta 10 m3/s. Rajoitettu juoksutus jatkuu toistaiseksi. Kukkia on 30 cm ajankohdan keskitasoa alempana, eikä se ole ollut toukokuun lopussa yhtä alhaalla vuoden 1954 jälkeen.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja pysyvät tällä viikolla lähellä nykyistä tasoa tai pienenevät yhä. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa, ja laskevat loppuviikolla hitaasti tai pysyvät nykyisellään.

Pohjanmaa (19.5.)

Iijoella virtaamat ja vedenkorkeudet ovat lähteneet nousuun. Livojoki ja Siuruanjoki saavuttavat huippunsa ensi viikon puolivälissä, Pudasjärvi ja Jongunjärvi viikon loppupuolella. Jongunjärvellä tulvaveden ennustetaan katkaisevan maanteitä ja Pudasjärvelläkin vesi saattaa kastella mökkejä. Ensi viikon lopulla mahdollisesti viilenevä sää saattaa tosin hidastaa virtaamien nousua ja pienentää ennustettuja tulvia. Jäät ovat enimmäkseen sulaneet tai heikentyneet, joten jääpatoriski on melko pieni. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset pidetään toistaiseksi 2 m3/s.

Iijokea ja Kuivajokea lukuunottamatta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan jokien pinnat ovat kääntyneet laskuun. Oulun eteläpuolella huiput jäivät selvästi keskimääräistä pienemmiksi. Järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja nousussa. Etelä-Pohjanmaalla järvien pintoja ovat jo pääosin kesän tavoitekorkeuksissa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat vielä nousevat.

Etelä-Pohjanmaalta Ouluun ulottuvalla alueella lumet ovat sulaneet. Kiiminkijoen ja Iijoen latvoilla lunta on yhä 100-200 mm ja sulanta on viivästymässä tavanomaista myöhemmäksi.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (23.5.)

Järvien tulovirtaamat ovat kasvussa Hyrynsalmen reitillä ja saavuttavat huippunsa viikonloppuna. Sotkamon reitillä tulovirtaamien huippu on jo taittunut. Kevään myöhästymisen ja suuren lumimäärän vuoksi luonnontilaisten järvien pinnat nousevat keskimääräisiä keväthuippujaan korkeammalle.

Säännösteltyjen järvien pinnat ovat nousussa. Oulujärven kesän virkistyskäytöllinen suositustaso NN+122.50 m saavutettaneen suunnilleen viikon kuluttua. Sotkamojärvien pinnat nousevat nyt nopeasti ja jatkavat nousuaan kesäkuun lopulle asti. Vuokkijärven pinta nousee yli 2 m lähiviikkojen aikana.

Luonnontilaisten järvien pinnat nousevat nyt myös nopeasti. Järvien ennustetaan nousevan keskimääräisiä keväthuippujaan korkeammalle. Pienten järvien huiput saavutetaan tämän viikon lopulla, suurempien kesäkuun alussa. Suurten luonnontilaisten järvien Lammasjärven ja Lentuan pinnat nousevat vielä noin 35 cm ja 45 cm.    

Valunnat ovat kasvussa myös Kuusamon seudulla ja järvien pinnat ovat nousussa. Muojärvi saavuttanee keväthuippunsa kesäkuun puolivälissä ja Kitkajärvi vasta kesäkuun lopulla. Oulankajoen virtaama saavuttaa keskimääräistä pienemmän keväthuippunsa viikonloppuna.

Lappi (22.5.)

Simojoella keskimääräisen suuruinen tulvahuippu on tänään ja virtaaman ennustetaan kääntyvään nopeaan laskuun huomisen kuluessa. Jokien virtaamat ovat kasvaneet nopeasti myös Ounas-, Kemi- ja Tornion joella. Virtaamat ovat vielä selvästi tulvavirtaamia pienempiä ja virtaamien kasvun ennustetaan hidastuvan viilenevän sään johdosta. Tämänhetkisen ennusteen mukaan vuorokauden keskilämpötila laskee koko Lapin alueella noin pariin asteeseen ja se hidastaa käynnistynyttä sulamista reippaasti. Viilenevä sää siirtää Lapin jokien varsinaiset virtaamahuiput toukokuun loppuun tai kesäkuun alkuun. Ounas- ja Tornionjoella tulvasta odotetaan keskimääräistä tai sitä suurempaa. Ennustettu sään viileneminen pienentää ennustettuja tulvahuippuja. Lapin jokien jääpatoriskin arvioidaan olevan pieni, sillä jäät näyttäisivät sulavan paikalleen tai murenevan liikkeelle lähtiessään.

Muissa Lapin joissa sulaminen on ollut vielä vähäistä. Kevättulvasta ennustetaan keskimääräisen suuruista ja sen ennustetaan osuvan kesäkuun alkuun. Sulamisajan säällä on kuitenkin suuri vaikutus tulvan suuruuteen ja mitä pidemmälle sulaminen viipyy, sitä suurempi on nopean sulannan aiheuttama tulvariski.

Järvien pinnat ovat sulamisen alettua lähteneet jo pääosin hitaaseen nousuun. Inari- ja Kemijärvi ovat vielä vuoden alimmalla tasollaan ja lähtevät nousuun virtaamien kasvaessa nykyisestä.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 25.5.2017 klo 8.18