Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Sateet nostavat virtaamia Lapissa ja Länsi-Suomessa (Tulvakeskus 22.6.)

Länsi-Suomeen ja Pohjanmaalle juhannukselle ennustetut suuret sateet nostavat hieman jokien vedenpintoja rannikkoseudulla. Vähäsateisen alkukesän jäljiltä virtaamat ovat kuitenkin pieniä ja alueen maaperä on kuivaa, joten sateet menevät pääosin täyttämään maankosteuden vajausta. Pohjois- ja Itä-Suomessa viikonlopun sateet nostavat myös jokien virtaamia, vedenpintojen nousu jäänee kuitenkin maltilliseksi.

Kuivuudesta huolimatta useiden Järvi-Suomen suurten järvien vedenpinnat ovat runsaiden kevättulovirtaamien jäljiltä edelleen keskimääräistä korkeammalla, mutta laskussa. Päijänne ja Saimaa ovat kääntyneet hitaaseen laskuun, Saimaa pysyy kuitenkin kesäkuun loppuun asti lähellä nykyistä tasoaan. Pohjavesien pinnatkin ovat vielä paikoin keskiarvoja ylempänä Järvi-Suomessa, Itä-Suomessa ja Lapissa. Etelä- ja Länsi-Suomessa pohjavesien pinnat ovat sen sijaan laskeneet ajankohdan keskimääräistä alemmas, ja varsinkin pienet pohjavesimuodostumat ovat huvenneet nopeasti.

Juhannuksena kannattaa katsoa kaivoon

Etelä- ja Lounais-Suomi (18.6.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pitkään jatkuneen vähäsateisen jakson jäljiltä paikoin selvästi tavanomaista pienempiä. Toukokuun alun jälkeen sadekertymät ovat paikoin rannikon tuntumassa alle 10 mm ja maaperä on todella kuivaa. Tälle viikolle ennustetut sateet eivät siten juurikaan nosta vedenpintoja, vaan sateet menevät täyttämään maankosteuden vajausta.

Etelä-Suomen järvet ovat laskussa ja pääosin keskimääräistä alempana, säännösteltyjen järvien juoksutukset ovat ajankohtaan nähden pieniä. Tuusulanjärven vedenkorkeus on noin 7 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja pysyy lähellä nykyistä tasoaan ainakin ensi viikolle asti. Hiidenvesi on lähes 20 cm ajankohdan mediaania alempana, eikä se ole havaintojaksonsa aikana alkaen vuodesta 1971 ollut yhtä alhaalla kertaakaan kesäkuun 18. päivänä. Lohjanjärvi puolestaan on vain hieman keskimääräistä alempana. Juoksutus Mustionjokeen on alle 7 m3/s, noin puolet ajankohdan tavanomaisesta. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noin 10 cm keskimääräistä alempana. Hiidenvesi, Lohjanjärvi ja Artjärven Pyhäjärvi laskevat heinäkuun puoliväliin mennessä 5-15 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan mediaanitasoa alempana ja juoksutus alle 3 m3/s. Vedenkorkeus laskee ennusteen mukaan heinäkuun puoliväliin mennessä 5-10 cm.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (20.6.)

Alkukesän sademäärä on ollut Vuoksen vesistöalueella hyvin vähäinen, minkä vuoksi maaperä on ajankohtaan nähden erittäin kuivaa. Sää on muuttunut tällä viikolla hieman sateisemmaksi, mutta sateet eivät lisää vielä valuntaa merkittävästi. Useimpien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet ajankohdalle tyypillisille lukemille. Saimaan vedenpinta pysyy kuitenkin ainakin elokuulle saakka selvästi tavallista korkeammalla.

Saimaan vedenkorkeus on noin 50 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on kääntynyt hitaaseen laskuun, jota kertyy 5-30 cm heinäkuun loppuun mennessä. Saimaalla jo marraskuussa aloitetut lisäjuoksutukset lopetetaan nyt, kun riski vedenpinnan noususta on väistynyt.

Pielisen vedenkorkeus on laskenut toukokuun tulvahuipusta runsaat 25 cm ja on enää 15 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Pielisen valuma-alueen suuren lumimäärän johdosta Kaltimon voimalaitoksella aloitettiin huhtikuussa poikkeusjuoksutukset, jotka pienensivät Pielisen tulvahuippua noin 20 cm. Nyt Kaltimon juoksutusta on piennenetty siten, että vedenkorkeus palautuu takaisin luonnonmukaiseksi heinäkuun puolivälin tienoilla.

Toukokuussa hyvin korkealle noussut Kallaveden pinta on jo laskenut hieman ajankohdan mediaanitason alapuolelle. Ennusteen mukaan vedenkorkeuden lasku jatkuu niin, että heinäkuun puolivälissä Kallavesi on 20-30 cm nykyistä alempana.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (20.6.)

Kymijoen vesistöalueella keväällä erittäin korkealle nousseet vedenpinnat ovat alentuneet nopeasti puolentoista kuukauden pituisen vähäsateisen jakson aikana. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa ja paikoin jo sen alapuolella, ja laskun ennustetaan jatkuvan. Eilen tulleet ja lähipäiviksi ennustetut sateet hidastavat vedenpintojen alenemista vain hiukan, sillä maaperä on nyt hyvin kuiva ja sitoo suuren osan sadevesistä.

Päijänteen laskussa oleva vedepinta on enää 10 cm ajankohdan mediaanin yläpuolella. Vedenpinnan ennustetaan alentuvan heinäkuun loppuun mennessä 10-20 cm. Päijänteen lähtövirtaama on vielä toistaiseksi ajankohtaan nähden suuri, noin 300 m3/s, mutta lähiviikkoina juoksutusta vähitellen pienennetään. Tämän myötä myös Kymijoen virtaama pienenee.

Vesistöalueen pohjoisosan suurimmat järvet Keitele, Kivijärvi, Konnevesi, Pielavesi-Nilakka ja Iisvesi-Virmasvesi-Rasvanki ovat ajankohdan mediaanitasojen tuntumassa, kuten myös Mäntyharjun reitillä sijaitsevat Kyyvesi, Puula ja Vuohijärvi. Järvien pinnat ovat laskussa, joka todennäköisesti jatkuu koko kesän.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (20.6.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat vielä vähäsateisen jakson jäljiltä ajankohdalle tavanomaista pienempiä. Lähipäivien sateetkaan eivät tule juuri näkymään vesistössä sadeveden imeytyessä kuivaan maaperään. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat saavuttaneet tavanomaiset kesäkorkeutensa, ja pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä tasoa.

Suuret luonnontilaiset järvet ovat laskeneet korkeista lukemista, joihin ne toukokuussa nousivat johtuen suuresta lumimäärästä ja sateisesta syksystä. Keurusselän, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat tällä hetkellä ajankohdan keskimääräisillä tasoilla, ja Tarjanteen on laskenut 25 cm ajankohdan keskitasoa alemmas. Vedenkorkeudet laskevat heinäkuun puoliväliin mennessä 5-25 cm.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös laskeneet ajankohdan tavanomaista pienemmiksi. Järvien vedenkorkeudet ovat hieman ajankohdan keskimääräisiä tasoja alempana, ja pysyvät lähiviikkoina nykyisellään tai laskevat hitaasti.

Pohjanmaa (21.6.)

Lämpimän ja vähäsateisen alkukesän takia Pohjanmaan jokien virtaamat ovat tavanomaista pienempiä. Loppuviikolle ennustetut rankatkin sateet nostavat paikoin hieman rannikkojokien virtaamia. Maaperä on kuitenkin kuivaa ja sade meneekin pääosin täyttämään maankosteuden vajausta. Lapuanjoella Hirvijärven ja Kuortaneenjärven pinnat ovat 30-40 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja hitaassa laskussa.

Iijoella jokien ja järvien pinnat ovat huomattavasti alle ajankohdan keskimääräisten lukemien. Viikonlopun sade nostaa hieman Siuruanjoen ja Livojoen vedenkorkeuksia, mutta muualla vedenpintojen ei juuri ennusteta nousevan. Pudasjärven, Jongunjärven ja Jaurakkajärven pinnat ovat tyypillisiä keskikesän lukemia matalammalla, Pudasjärvellä lähes metrin tavanomasta alempana. Säännösteltyjen Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat 4-5 m3/s. Molempien pinnat nousevat kohti normaaleja kesäkorkeuksia.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (18.6.)

Toukokuu ja kesäkuun alku ovat olleet vähäsateisia Oulujoen vesistössä ja järvien pinnat ovat kesäkuun keskitasoja alempana. Kuiva maa sitoo tehokkaasti lähiviikoksi ennustettuja sateita, mutta ennusteen mukaan vedenkorkeuksien lasku hieman hidastuu. Sanginjoen virtaama on samoissa lukemissa kuin tavallisesti loppukesästä eli ajankohtaan nähden pieni.

Säännösteltyjrn järvien vedenpinnat ovat noin 10-35 cm ajankohdan keskitasojaan alempana. Oulujärven pinta on 4 cm alle kesäajan tavoitetason NN+122.50 m. Juoksutukset Jylhämästä ovat maltillisia.

Kainuun luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskeneet nopeasti kevään korkeista tulvalukemista ja ovat nyt noin 15 cm kesäkuun keskitasojensa alapuolella. Vedenkorkeudet ovat laskussa ja saattavat kesällä pysyä noin 5-20 cm alle keskitason.

Kuusamon seudulla Muojärvellä ja Kitkajärvellä toukokuun lopun keväthuiput jäivät selvästi alle keskimääräisen. Nyt pinnat ovat noin 10-15 cm tavanomaisen keskitason alapuolella ja hitaassa laskussa. Oulankajoen vedenkorkeus on samoissa lukemissa kuin tavallisesti loppukesästä eli ajankohtaan nähden matalalla. 

Lappi (15.6.)

Lapissa jokien virtaamat ovat kuivan sään seurauksena laskeneet ajankohdan keskimääräistä pienemmiksi. Virtaamat ovat nyt samalla tasolla kuin keskimäärin keskikesällä. Ennusteen mukaan sää on Lapissa jatkossa vaihtelevaa ja sateisempaa ja ensi viikon sateiden ennustetaan kääntävän jokien virtaamat pieneen nousuun.

Suurimmassa osassa Lappia järvet ovat ajankohdalle tyypillistä tasoa alempana ja pintojen laskun ennustetaan jatkuvan vielä ainakin seuraavan viikon. Inarijärven pinta on lähellä tavanomaista kesävedenkorkeutta. Kemijärven pinta on nyt tavanomaisella alkukesän tasollaan. Lokan ja Porttipahdan pintojen nousu on pysähtynyt kun Porttipahdasta on juoksutettu vettä Kitiseen.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 22.6.2018 klo 13.51