Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Viikonlopun sateet kasvattavat jokien virtaamia Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla (Tulvakeskus 17.11.)

Viikonlopuksi ennustetaan vesisateita Etelä-Suomeen ja Pohjanmaalle. Vaasan lähistön ja Etelä-Suomen pienten jokien virtaamat kääntyvät uudelleen kasvuun viikonloppuna. Ennustetut sademäärät ovat kuitenkin melko pieniä ja jokien pintojen nousu jää alkuviikon tasolle. Järvien vedenkorkeudet ovat paikoin nousseet Etelä-Suomessa ajankohtaan nähden korkealle ja pysyvät nykyisellä tasollaan viikonlopun yli.

Suurista järvistä esimerkiksi Saimaa ja Pielinen ovat myös korkealla ajankohtaan nähden. Saimaa nousee tasaisesti koko loppuvuoden ajan.

Etelä- ja Lounais-Suomi (15.11.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat virtaamat ovat pienentyneet viime viikonlopun sateiden aiheuttaman huipun jälkeen. Esimerkiksi Vantaanjoella oli lokakuun puolivälin jälkeen kuukaudessa kolme vähintään keskimääräisen syystulvan suuruista virtaamahuippua, kaikki viime kevään tulvahuippua suurempia. Lokakuun alun jälkeen on Espoon Nuuksiossa sadetta kertynyt havaintojen mukaan jo yli 260 mm. Loppuviikolla uudet sateet saattavat jälleen nostaa vedenkorkeuksia.

Etelä-Suomen järvien vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden korkealla. Tuusulanjärven vedenkorkeus on noussut lähes 15 cm ajankohdan mediaanitasoa ylemmäksi ja pysynee marraskuun loppuun saakka suunnilleen nykyisellä tasollaan. Myös muut Vantaanjoen vesistöalueen järvet ovat varsin korkealla, Hirvi-, Suoli- ja Kytäjärvi ovat 10-15 cm ja Keravanjoen latvoilla Ridasjärvi lähes 45 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Hiidenveden ja Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat 15-20 cm ajankohdalle tyypillistä korkeammalla ja ne nousevat ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon aikana viitisen senttiä. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on nousussa ja tällä hetkellä yli puoli metriä ajankohdan keskimääräistä vedenkorkeutta ylempänä. Se nousee ennusteen mukaan viikon kuluessa vielä 5-10 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa, jolla se pysynee marraskuun loppuun asti. Juoksutusta järvestä on nostettu lokakuun puolivälin jälkeen reilusti ja on nyt noin 8 m3/s, kun se oli viime vuoden syksyn jälkeen pysynyt pääosin alle 2 m3/s arvossa.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (16.11.)

Vuoksen vesistössä syksyn sateet ovat pitäneet valunnan verrattain suurena viime viikkojen aikana. Pielisen vedenkorkeus on edelleen noin puoli metriä tavallista korkeammalla ja Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan jatkavan nousua ainakin joulukuun puoliväliin asti.

Pielisen vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän marraskuun loppuun asti lähellä nykyistä tasoa. Joulukuun alussa vedenkorkeus kääntyy laskuun, ellei sää jatku tavallista leudompana ja sateisena.

Kallaveden vedenkorkeus on vielä 15 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Sateiden lisäämän valunnan ennustetaan pitävän vedenkorkeuden lähellä nykyistä tasoa seuraavan parin viikon ajan. Lisäjuoksutuksia jatketaan Naapuksen ja Konnuksen kanavista.

Saimaan vedenkorkeus on noussut syksyn sateiden johdosta noin 30 cm ajankohdan keskitason yläpuolelle. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan hitaasti ainakin joulukuun puoliväliin asti Pielisestä ja Kallavedeltä tulevien tavallista suurempien virtaamien johdosta. Ennusteen mukaan nousua kertyy 5-15 cm joulukuun puoliväliin mennessä.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Melakko-Loitimon vedenkorkeus on loppusyksylle tyypillisellä tasolla. Simpelejärven vedenkorkeus on noussut 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolelle. Vedenkorkeuden ennustetaan jatkavan nousua joulukuun alkuun asti.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (6.11.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien ja jokien vedenpinnat ovat korkeammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Marraskuun aikana muutokset vedenkorkeuksissa ovat ennusteen mukaan vähäisiä. Järvien tulovirtaamat pysyvät kuitenkin suurehkoina, ja Kymijoen ajankohtaan nähden suuri virtaama luultavasti edelleen kasvaa hiukan tässä kuussa.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Nykyisellä keskimääräistä suuremmalla juoksutuksella, 240-260 m3/s, Päijänteen pinnan ennustetaan pysyvän joulukuun alulle saakka lähellä nykyistä tasoaan. Kymijoen pääuoman virtaama on noin 350 m3/s, kun ajankohdan mediaanivirtaama on vajaat 250 m3/s. Ennusteen mukaan virtaama hieman kasvaa lähimmän kahden viikon aikana, ja joen vedenpinta voi nousta 20-30 cm.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Pielaveden, Koneveden ja Iisveden pinnat ovat 5-10 cm marraskuun alun pitkän ajan keskimääräistä tasoa ylempänä, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa. Keitele on runsaat 15 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja hitaassa nousssa.

Mäntyharjun reitillä Puula on vajaat 10 cm ja Vuohijärvi noin 25 cm keskimääräistä ylempänä. Puulan vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän seuraavat kaksi viikkoa suunnilleen nykyisellä tasollaan. Vuohijärven lokakuun alulla alkanut nousu on pysähtynyt ja järven vedenpinta pysynee kuun loppuun saakka varsin lähellä tämänhetkistä tasoaan.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (13.11.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat kasvaneet viikonloppuna sateiden vuoksi nopeasti, mutta kääntyneet maanantaiaamuna laskuun joka jatkuu lähipäivinä. Jokien vedenkorkeudet jäivät lokakuun huippuja matalammiksi.

Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat tällä hetkellä pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Vesistöalueen suurien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat syksyn aikana nousseet selvästi ajankohdan keskimääräisiä tasoja korkeammalle, ja hidas nousu jatkuu lähiviikkoina. Tarjanteen, Keurusselän, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet pysynevät keskimääräistä korkeammalla ainakin loppuvuoden ajan.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös kasvaneet viikonloppuna, nousu jäi kuitenkin maltilliseksi ja jokien virtaamat pysyvät lähipäivinä laskussa. Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisillä tasoillaan tai hieman niiden yläpuolella, ja pysyvät tällä viikolla lähellä nykyisiä tasoja.

Pohjanmaa (15.11.)

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla virtaamat ja vedenpinnat ovat lähellä keskimääräisiä arvoja. Viikonlopulle ennustetut sateet saattavat kuitenkin kääntää ne uudelleen nousuun.

Lappajärven pinta on 15 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla, Pyhäjärven pinta lähellä tyypillistä tasoa mutta lievässä nousussa. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pintaa on pidetty tavanomaista alemmalla tasolla, mutta tällä hetkellä eroa keskimääräiseen on lokakuun sateiden vuoksi enää noin 30 cm.

Iijoella virtaamat ja vedenkorkeudet ovat laskussa noustuaan viime viikon lopulla sulamisen ja sateiden myötä. Pudasjärvi, Jongunjärvi ja Jaurakkajärvi ovat tosin vasta kääntymässä laskuun. Kostonjärven juoksutus on n. 18 m3/s ja Irnijärven n. 13 m3/s. Molempien pinnat ovat noin 20 cm keskimääräistä alempana.
 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (6.11.)

Lämpötilojen pakastumien pienentää valuntoja ja järvien tulovirtaamia Oulujoen vesistössä. Luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskivat reilusti lokakuun aikana ja ovat enää vain hieman koholla verrattuna ajankohdan keskimääräisiin arvoihin.

Hyrynsalmen ja Sotkamon reiteillä säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa. Oulujärven pinta on loppusyksylle tavanomaiselle tasolla ja pysyy lähellä nykylukemiaan lähiviikot tai laskee hitaaasti. Virtaama Oulujoen Merikoskessa on ajankohdan keskimääräisissä lukemissa ja vaihdellut viime päivinä 240 m3/s ja 380 m3/s välillä.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat enää noin 5-20 cm tavanomaisia syystasoja korkeammalla. Järvien pinnat jatkavat laskuaan, mutta esimerkiksi Lammasjärven ja Lentuan vedenpinnat pysyvät tavanomaista korkeammalla todennäköisesti joulukuun alkuun asti.

Kuusamon seudulla Muojärvi on noin 15 cm ja Kitkajärvi noin 5 cm ajankohdan keskitasoaan korkeammalla. Järvien vedenkorkeudet jatkavat hidasta laskuun, mutta pysyvät tavanomaista korkeammalla ensi vuoden puolelle asti. Oulankajoen vedenkorkeus on noussut noin 30 cm marraskuun alun lauhan jakson aikana. Joen virtaama kääntyy laskuun tänään tai huomenna.

Lappi (14.11.)

Etelä-Lapissa virtaamat kasvoivat viime viikon lopussa hiukan alkutalven normaalia suuremmiksi. Muualla Lapissa jokien virtaamat ovat nyt lähellä ajankohdan keskimääräistä. Seuraavien päivien kylmenevä sää pitää Lapissa virtaamat nykyisen suuruisina tai hitaassa laskussa. Kylmenevä sää saa jokiin muodostumaan jäätä, joka voi paikoin nostaa jokien vedenpintoja.

Inarijärven pinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja hitaassa laskussa. Kemijärven vedenpinta ja Seitakorvan juoksutus, kuten myös Porttipahdan ja Lokan vedenkorkeudet, ovat tavanomaisissa marraskuun lukemissa.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 17.11.2017 klo 12.18