Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus verrattuna ajankohdan keskimääräiseen 1962-2016

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Etelä-Pohjanmaan jokien vedenkorkeudet huipussaan ensi viikolla (Tulvakeskus 29.3.)

Länsirannikon jokien virtaamat kääntyvät kasvuun viikonloppuna sään lämpenemisen ja sateiden myötä. Etelä-Pohjanmaan jokien tulvahuiput ajoittuvat suunnilleen ensi viikon puoliväliin säätilanteen kehittymisestä riippuen. Virtaamat jäänevät keskimääräistä kevättulvaa pienemmiksi. Vaasan eteläpuolisten pienten rannikkojokien virtaamat eivät ennusteen mukaan saavuta maaliskuun puolivälin huipun korkeuksia. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tulvahuiput ajoittuvat todennäköisesti huhtikuun loppupuoliskolle, pohjoisemmilla alueilla toukokuulle.

Etelä- ja Lounais-Suomen osalta kevään tulvat jäivät selvästi tavanomaista pienemmiksi, koska vähäiset lumet sulivat useassa jaksossa. Etelä- ja Keski-Suomen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin nousussa tai kääntymässä nousuun, mutta ovat paikoin Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla edelleen selvästi ajankohdan keskitasoa alempana.

Etelä- ja Lounais-Suomi (23.3.)

Etelärannikon jokien virtaamat ovat sateiden vaikutuksesta kasvussa ja esimerkiksi Vantaanjoki on noussut hieman viime viikon huippua korkeammalle. Lumet ovat etelässä vähissä, joten nämä huiput saattavat jäädä kevään suurimmiksi, mikäli myöhemmin ei vielä tule uutta sateiden aiheuttamaa nousua. Lähipäiviksi sateita ei ole juurikaan luvassa, joten virtaamat kääntyvät laskuun. Lounaisrannikon jokien kevättulvahuiput olivat viime viikolla ja virtaamat ovat laskussa.

Etelärannikon vesistöjen järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräistä korkeammalla tasolla. Tuusulanjärvi on yli 10 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja laskee maaliskuun lopussa. Hiidenvesi on nousussa kohti kevätkorkeuttaan, seuraavan kuukauden aikana se nousee ennusteen mukaan 20-35 cm. Lohjanjärvi on säännöstelyn ylärajalla. Se pidettäneen nykytasolla maaliskuun loppuun asti ja lähtee nousuun huhtikuun alussa. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on 20 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja jatkaa keväistä nousua. Seuraavan kahden viikon kuluessa se nousee ennusteen mukaan 15-30 cm.

Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut viimeisen kuukauden aikana 10 cm ja jatkaa vielä nousua. Se on 10 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja nousee huhtikuun loppuun mennessä ennusteen mukaan korkeintaan viitisen senttiä jääden kesän ajaksi todennäköisesti tavallista alemmaksi. Painion vedenkorkeus on noussut viimeisen 10 päivän aikana noin 65 cm ja on kääntymässä laskuun.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (24.3.)

Vuoksen vesistöalueen suurista järvistä Saimaa ja Pielinen ovat lähellä ajankohdan keskitasoa ja Kallavesi hieman tavallista ylempänä. Ennusteen mukaan näiden vesistöalueen suurimpien järvien vedenkorkeudet pysyvät lähimmät 1-2 viikkoa hyvin lähellä nykyisiä tasojaan ja kääntyvät huhtikuussa nousuun kohti kesäkorkeutta.

Lunta on kertynyt Saimaan lähialueelle tavallista vähemmän, 40-50 mm lumen vesiarvona mitaten, kun tyypillisesti tähän aikaan talvesta vesiarvo on runsaat 100 mm. Kallaveden ja Pielisen valuma-alueilla lumen vesiarvo on ajankohtaan nähden tyypillinen, kasvaen Kallaveden alueen noin 80 millimetistä vesistön pohjois- ja itäosien 160 millimetriin.

Saimaan vedenkorkeus on noin 5 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Vedenkorkeuden lasku näyttää nyt pysähtyneen ja pinnan ennustetaan kääntyvän hitaaseen nousuun huhtikuun puolivälin tienoilla. Ennusteen mukaan Saimaan pinta on huhtikuun lopussa 0-10 cm tämänhetkistä tasoa korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeus on ajankohdan keskitason tuntumassa. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoaan huhtikuun puoliväliin asti, jonka jälkeen vedenkorkeus lähtee lumien sulannan myötä nousuun.

Kallaveden vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Osittain vetenä tulleet sateet ja lumen sulanta ovat lisänneet valuntaa ja Iisalmen ja Nilsiän reitillä lisätyt juoksutukset ovat nostaneet Kallaveden pintaa. Viime viikolla aloitetut Naapuskosken lisäjuoksutukset ovat saaneet vedenkorkeuden kääntymään hitaaseen laskuun.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Simpelejärven vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitason alapuolella, mutta kääntymässä keväälle tyypilliseen nousuun. Melakko-Loitimon vedenkorkeutta lasketaan vielä hiukan kevään tulovirtaamien varastoimiseksi, ja pinta kääntynee nousuun huhtikuun puolivälin tienoilla. Lumen vesiarvo Loitimon valuma-alueella on lähellä keskimääräistä arvoa, noin 130 mm. Simpelejärven alueella lumen vesiarvo on jäänyt noin puoleen tavallisesta määrästä, ollen nyt noin 50 mm.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (21.3.)

Kymijoen vesistössä useimpien suurten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdalle tyypillisissä lukemissa. Lunta on vesistöalueella selvästi vähemmän kuin pitkän jakson tilastojen mukaan keskimäärin tähän aikaan vuodest. Näyttää todennäköiseltä, että järvien kevättulovirtaamat ovat pieniä ja monessa järvessä vedenpinta jää kesällä keskimääräistä alemmaksi. Mahdolliset suuret sademäärät lopputalven ja kevään aikana voivat muuttaa tilannetta paljonkin.

Päijänteen vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Ennusteen mukaan muutokset vedenkorkeudessa ovat tässä kuussa erittäin pieniä. Viimeistään huhtikuun alkupuolella alkanee nousu kohti kesäkorkeutta. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on nyt vain 140 m3/s, kun ajankohdan pitkän aikavälin keskivirtaama on noin 250 m3/s. Myös Kymijoen pääuoman virtaama on keskimääräistä pienempi, eivätkä suuret muutokset ole lähiviikkoina todennäköisiä.

Vesistöalueen pohjoisosien suurista järvistä Keitele, Pielavesi-Nilakka ja Iisvesi ovat ajankohdan mediaanitasojen tuntumassa. Konnevesi on noin 10 cm keskimääräistä alempana. Vedenkorkeuksien ennustetaan kääntyvän nousuun huhtikuun alkupuolella.

Mäntyharjun reitillä Puula on noin 10 cm keskimääräistä korkeammalla ja Vuohijärvi ajankohdan pitkän aikavälin mediaanitasolla. Puulan pinta on kääntynyt laskuun kohti kevätkorkeutta, kun Kissakosken juoksutusta on kasvatettu. Puulan lähtövirtaaman kasvun myötä vedenpinnat ovat nousseet alapuolisessa vesistössä, esimerkiksi Vuohijärvessä ja Vahvajärvessä.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (27.3.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat tällä hetkellä pieniä, mutta voivat kasvaa loppuviikolla vielä hieman kun jäljellä olevat lumet sulavat ja sää muuttuu sateisemmaksi. Tämän kevään tulvahuiput ovat jääneet selvästi keskimääräistä pienemmiksi, koska vähäiset lumet ovat sulaneet useassa jaksossa. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia on alettu tänä keväänä nostaa kohti kesäkorkeuksia jo hyvissä ajoin, koska lumen vähäisestä määrästä johtuen kevään tulovirtaamat jäävät selvästi keskimääräistä pienemmiksi. Näsijärvellä, Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä haettiin tätä varten lupa poiketa säännöstelyluvan mukaisesta vedenpinnan kevätalennuksesta.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat tavanomaisen tason tuntumassa, mutta Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat ovat kuivan syksyn ja alkutalven vuoksi edelleen 20-30 cm keskitasoa alempana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet uhkaavat jäädä keskimääräistä alemmas koko kesän ajaksi. Mallasveden vedenkorkeuden liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta alettiin rajoittaa helmikuun alussa vähentämällä luvan mukaisesta purkautumiskäyrän juoksutuksesta 10 m3/s. Rajoitettu juoksutus jatkuu toistaiseksi.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat viime viikkojen jäljiltä vielä ajankohdan keskimääräistä suurempia, ja kasvavat tällä viikolla vielä vähän. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa tai hieman sen yläpuolella, ja nousevat tällä viikolla hitaasti.

Pohjanmaa (24.3.)

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pysyneet tällä viikolla pääosin laskussa. Sunnuntaiksi ennustettu huomattava lämpeneminen saattaa nostaa paikoin Etelä-Pohjanmaan ja varsinkin Vaasan etäläpuolisten jokien virtaamia lumien sulaessa. Sen jälkeen kuitenkin viilenee jälleen, joten ennusteiden mukaan virtaamien nousu jää vähäiseksi sademääränkin jäädessä pieneksi.

Järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Lappajärven pinta on tavanomaisella tasolla ja Pyhäjärvi 30 cm tavanomaista korkeammalla. Pinnat ovat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla vielä laskussa talven myötä, säännösteltyjen järvien pintoja lasketaan sulamisvesien varalta. Etelä-Pohjanmaalla järvien pintoja on jo monin paikoin alettu nostaa kohti kesän tavoitekorkeuksia.

Lumen määrä Pohjanmaalla on tavallista vähäisempää. Lumen vesiarvo vaihtelee eteläosien 20 mm:stä Iijoen latvojen noin 140 mm:iin. Etelä-Pohjanmaalla lunta on paikoin yli 50 mm ajankohdan keskimääräistä vähemmän, kun taas Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla lumimäärä on lähellä keskimääräistä.

Iijoella virtaamat ja vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja ja pysyvät pääsääntöisesti tällä tasolla. Kostonjärven juoksutus on laskettu tasolle 25 m3/s ja Irnijärven juoksutus on noin 18 m3/s. Molempien vedenpinnat ovat tasaisessa laskussa aina huhtikuulle asti.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (24.3.)

Seuraavalle viikolle on ennustettu kylmää säätä, joten valunnat ja järvien tulovirtaamat pysyvät yhä pieninä. Vesistön alueella on lunta melko tavanomaisesti, keskimäärin 150 mm lumen vesiarvona mitattuna. Kevättulvista ennustetaan tällä hetkellä keskimääräisiä lumen määrän perusteella, mutta sulamisajan sää ratkaisee lopulta tulvien suuruuden.

Oulujärven vedenkorkeus on 45 cm yli ajankohdan keskitason. Vedenkorkeus laskenee noin 5-15 cm huhtikun puoliväliin mennessä. Virtaama Oulujoen Merikoskessa on viime päivinä ollut lähellä ajankohdan keskimääräistä, noin 200-350 m3/s.

Sotkamon reitillä säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohtaan nähden matalalla, Hyrynsalmen reitillä taas Kiantajärvi ja Vuokkijärvi ovat selvästi ajankohdan keskitasojaan ylempänä. Järvien pinnat laskevat huhtikuun puolivälin tienoille saakka, paitsi Nuasjärven pinta pysyy lähellä nykytasoaan.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat pääosin alkukeväälle tavanomaisilla tasoilla ja hitaassa laskussa. Suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet kääntyvät nousuun huhtikuun puolivälin tienoilla.

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat ajankohdan keskitasoillaan. Järvien pinnat kääntyvät nousuun huhtikuun loppupuolella.

Lappi (24.3.)

Lapin jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisen pieniä. Lämmin sää nostaa Etelä-Lapissa jokien virtaamia hiukan viikonloppuna ja ensi viikon alussa. Uudelleen kylmenevä sää kääntää virtaamat kuitenkin laskuun ensi viikon puolessa välissä. Muualla lapissa sää on talvista ja virtaamat pysyvät lähellä nykylukemiaan. Lumen vesiarvot ovat Paatsjoen ja Kemijoen vesistön alueella keskimääräisissä lukemissa (noin 140-180 mm). Tornion- ja Ounasjoella lunta on keskimäärin 180-200 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, mikä on hiukan yli ajankohdan keskitason.

Järvien pinnat ovat pääosin laskussa ja lähellä ajankohdan tavanomaisia tasoja. Inarijärven pinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan hitaassa laskussa, joka jatkuu koko talven ajan. Juoksutus Kaitakoskesta on ajankohtaan nähden keskimääräinen, noin 190 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat noin 40 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä ja niin ikään laskussa. Kemijärven pinta laskee myös kevääseen asti. Seitakorvan juoksutus on vaihdellut välillä 200-300 m3/s, joka on ajankohdalle tavanomaista.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 29.3.2017 klo 10.37