Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Etelä-Pohjanmaan joet lähellä huippujaan, Kyrönjoella jääpatotulva uhkaa rakennuksia (Tulvakeskus 19.4.)

Etelä-Pohjanmaalla jokien vedenkorkeuksien nousu jatkuu vielä lähipäivinä ainakin Kyrönjoen, Lapuanjoen ja Maalahdenjoen vesistöissä. Lauantaiksi ennustettu vesisade voi entisestään pahentaa tilannetta, lisäksi tulvariskiä kasvattavat myös jääpadot. Jääpadot ovat nostaneet vettä Kyrönjoella ja teitä on poikki Merikaarrossa, Kolkissa ja Skatilassa. Jäät liikkuvat Kyrönjoen alaosalla ja jääpatojen takia myös asuinrakennuksia on vaarassa kastua. Tulvavettä saattaa nousta monin paikoin teille ja katkaista lisää tieyhteyksiä. Laihianjoella ja Kyrönjoella kellareita on jo kastunut ja asuinrakennuksia on suojattu. Lapuanjoella vesi on vielä nousussa ja kellareiden ja asuinrakennusten kastuminen on mahdollista ainakin Alahärmässä, samoin Maalahdenjoella sateiden osuessa alueelle. Lapuanjoen Liinamaassa vesi on tulvinut alimmille pelloille, ja Kyrönjoen pinta on nyt noin puolen metrin päässä tulvarajasta, jonka ylittyessä vettä täytyy juoksuttaa pengeralueen pelloille. Jalasjärvellä työmaasillan tasolle noussut vesi saattaa irrottaa työmaarakenteita ja haitata Kuhan siltatyömaata, lisäksi rakennuksia ja tieyhteyksiä on kastumisvaarassa veden vielä noustessa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ryhtynyt täyttämään alueen tekojärviä tulvien hillitsemiseksi.

Keski-Pohjanmaalla joet ovat myös lähteneet nousuun, ja niiden tulvahuiput ajoittuvat viikonvaihteeseen tai ensi viikolle. Tulvariskiä kasvattavat tällä viikolla sulamisen ja vesisateiden lisäksi myös jääpadot, joita on vaikea ennustaa. Pohjois-Pohjanmaallakin Lestijoelta Temmesjoelle saakka virtaamat kasvavat ennusteiden mukaan tällä viikolla niin suuriksi, että jäät voivat lähteä liikkeelle viikon lopulla. Jäät voivat liikkuessaan muodostaa patoja etenkin jokien suvantokohtiin. Jääpatojen vuoksi tulvavesi voi nousta nopeasti ranta-alueille ja aiheuttaa vaaraa tai haittaa.

Suurimmat lumen vesiarvot, yli 200 mm, ovat Pohjois-Karjalasta Länsi-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Tämän alueen vesistöissä tulvapotentiaalia on selvästi tavanomaista suurempiin kevättulviin kevään etenemisestä riippuen. Järvien vedenpinnat ovat Keski- ja Itä-Suomessa paikoin korkealla sateisen syksyn ja alkutalven jäljiltä. Suuresta lumimäärästä johtuen useiden Järvi-Suomen luonnontilaisten järvien ennustetaan nousevan tavallista korkeampaan keväthuippuun touko-kesäkuun aikana. Järvien purkautuminen nostaa myös laskujokien virtaamat suuriksi.

Etelä- ja Lounais-Suomi (13.4.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pääosin jo laskussa, kun alkuviikon kevättulvahuiput jäivät keskimääräistä pienemmiksi. Lunta on vielä paikoin jäljellä jonkin verran, mutta loppulumien sulaminen ei nostane enää virtaamia kuin hivenen. Paikoin mahdolliset vesisateet voivat kuitenkin vielä lähipäivinä vauhdittaa virtaaman kasvua.

Uskelanjoen virtaama oli huipussaan viime tiistaina, jolloin oli myös Kaukolankosken jäänlähtöpäivä. Vuorokausikeskiarvona Uskelanjoen virtaamahuippu jäi alle 60 m3/s suuruiseksi, kun keskimääräinen kevättulvahuippu on noin 65 m3/s. Tiistaina oli myös Vantaanjoen huippu, Oulunkylän kohdalla se jäi 70 m3/s:iin, kun keskimääräinen vuoden suurin virtaama on 130 m3/s. Loppulumien sulaminen ja mahdolliset vesisateet voivat vielä nostaa virtaaman alkuviikon tasolle. Yöpakkaset ovat hidastaneet sulantaa siten, että se on jakautunut huhtikuun alkupuolen aikana tasaisesti. Porvoonjoen Vakkolassa virtaama on lähellä huippuaan nyt perjantaina 60 m3/s suuruisena.

Järvien vedenkorkeudet jatkavat vielä pääosin nousua kohti kevään korkeimpia tasojaan. Järvien tulovirtaamat ovat huipussaan näinä päivinä. Tuusulanjärvi on jo saavuttanut korkeimman tason, huhtikuun loppuun saakka se pysynee lähellä tämän hetken korkeutta tai laskee hieman. Hiidenveden vedenkorkeus on noussut huhtikuussa noin 30 cm ja jatkaa nousua seuraavan kahden viikon aikana arviolta 45-55 cm verran. Lohjanjärvi nousee keskimääräiseen kevätkorkeuteen toukokuun alkupuoliskolla, nousua on noin 40-45 cm nykytasolta. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut viikossa yli 40 cm ja jatkaa ennusteen mukaan nousuaan vielä reilun viikon aikana 30-40 cm. Kevään korkein taso jäänee tammikuun huippukorkeutta hieman alemmaksi.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja nousee ennusteen mukaan huhtikuussa vielä 5-10 cm. Painion vedenkorkeus on arviolta ajankohdan tyypillisellä tasolla ja nousee ennusteen mukaan ensi viikolla kevään huippuunsa.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (19.4.)

Lumet ovat alkaneet sulamaan ja lisänneet valuntaa koko Vuoksen vesistöalueella. Pienempien jokien virtaamat ovat lähteneet jo kasvuun. Sään viileneminen kuitenkin hidastaa sulantaa ja jokien virtaamahuiput ajoittuvat toukokuun puolelle. Lunta on paljon erityisesti Pielisen valuma-alueella, jossa jokien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan keskimääräistä suurempiin huippuihin. Suurista järvistä Kallaveden ja Pielisen ennustetaan nousevan tavallista korkeammalle touko-kesäkuun vaihteessa ja Saimaan kesä-heinäkuussa.

Saimaan vedenkorkeus on noin 55 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on kääntynyt lumen sulannan myötä nousuun, jota ennusteen mukaan kertyy 15-55 cm kesäkuun loppuun mennessä. Mikäli loppukeväästä tulee tavallista sateisempi, voi vedenkorkeus nousta kesällä tulvalukemiin. Saimaan lisäjuoksutus aloitettiin jo marraskuun lopulla ja sitä jatketaan 900 m3/s suuruisena todennäköisesti ainakin kesäkuun loppuun asti vedenkorkeuden nousun hillitsemiseksi.

Pielisen vedenkorkeus on 30 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee hitaasti toukokuun alkuun asti, jonka jälkeen se nousee kesäkuun alkuun mennessä 20-80 cm tavallista korkeammalle. Jos loppukeväästä tulee normaalia sateisempi, voi vedenkorkeus nousta viime vuosikymmenten ennätyslukemiin.

Kallaveden vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Vedenkorkeus on kääntynyt hitaaseen nousuun ja saavuttaa huippunsa touko-kesäkuun vaihteessa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan keskimääräistä suurempaan tulvahuippuun. Lisäjuoksutuksia Naapuksen ja Konnuksen kanavista jatketaan aina kevättulviin asti.

Muista luonnontilaisista järvistä esimerkiksi Kuolimon, Keyrityn ja Kaavin Saarijärven ennustetaan nousevan keskimääräistä suurempiin huippuihin toukokuun alkupuolella ja Viinijärven sekä Viiksinselän touko-kesäkuun vaihteessa. Myös Jänisjoen, Tohmajoen ja Hiitolanjoen vesistöissä vedenkorkeudet ovat kääntyneet nousuun. Kiteenjoen ja Simpelejärven vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan toukokuun alussa tavallista korkeammalle.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (12.4.)

Kymijoen vesistöalueella järvien ja jokien vedenpinnat ovat olleet syksystä saakka varsin korkealla. Kevättalven aikana ne ovat laskeneet, mutta useimmissa järvissä vettä on ajankohtaan nähden runsaasti. Kun lisäksi luntakin on keskimääräistä enemmän, on odotettavissa, että kevään ja alkukesän vedenkorkeushuiput ovat monissa järvissä tavanomaista korkeampia. Lumen vesiarvo on suurimmassa osassa vesistöaluetta 40-60 mm suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Vedenpinnat ovat paikoin jo lähteneet nousuun. Suuremmat järvet, kuten Päijänne, reagoivat kevätulovirtaamien kasvuun hiukan viiveellä, mutta niissäkin nousu alkanee parin viikon kuluessa.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Ennusteen mukaan pinta laskee enää korkeintaan 5 cm ennen huhtikuun lopulla alkavaa nousua. Päijänteen lähtövirtaama on erittäin suuri, noin 340 m3/s. Kymijoen pääuoman virtaama on Kuusankoskella lähes 500 m3/s, kun se on tähän aikaan vuodesta keskimäärin noin 330 m3/s.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele ja Iisvesi ovat noin 25 cm huhtikuun puolivälin keskimääräistä tasoa ylempänä. Pielavedellä ja Konnevedellä ero ajankohdan mediaaniin on vain 5-10 cm. Järvien vedenpinnat tuskin enää juurikaan laskevat ennen noin viikon kuluttua alkavaa nousua. Ennusteen mukaan Keiteleen pinta on kesäkuun alussa 20-30 cm keskimääräistä korkeammalla ja alueen muidenkin järvien pinnat nousevat kevään ja alkukesän aikana tavanomaista ylemmäksi.

Mäntyharjun reitillä Puula ja Vuohijärvi ovat nyt noin 20 cm keskimääräistä ylempänä. Puulan vedenkorkeus kääntynee nousuun huhtikuun puoliväliin mennessä, ja todennäköisesti kesäkuun alulle ajoittuvan vedenkorkeushuipun ennustetaan olevan selvästi keskimääräistä korkeampi. Kissakosken juoksutus on varsin suuri, noin 45 m3/s.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (17.4.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenkorkeudet ovat nousseet viime päivinä vielä vähän loppujen lumien sulaessa, ja ovat nyt lähellä huhtikuun puolivälin keskimääräisiä arvoja. Jokien tulvahuiput ovat jääneet keskimääräistä pienemmiksi, ja vesistöalueen eteläosien lumet ovat jo pääosin sulaneet. Pohjoisempana lunta on vielä jäljellä 40-80 mm vesiarvossa mitattuna.

Vesistöalueen suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat keväiseen tapaan nousussa, ja juoksutukset ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Suurien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat pysyneet keskimääräistä korkeammalla koko talven ajan, ja niidenkin pinnat ovat lähteneet nousuun. Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat nyt noin 10 cm ja Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet 20-25 cm keskimääräistä korkeammalla. Järvien vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan tavallista korkeampaan keväthuippuun toukokuun aikana.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat nousussa, ja nousevat viikon loppupuolella lähelle keskimääräisen kevättulvan lukemia. Järvien vedenkorkeudet ovat vielä ajankohdan keskimääräisillä tasoilla, mutta nousevat seuraavan viikon aikana selvästi keskimääräistä korkeammalle.

Pohjanmaa (13.4.)

Nopeasti lämpenevä sää nostaa jokien pinnat viikonlopun aikana tulvalukemiin Etelä-Pohjanmaalla, lisäksi mahdolliset jääpadot voivat aiheuttaa tulvariskiä. Yöpakkasten heiketessä sulamisvedet päätyvät vesistöihin ja nostavat jokien pintoja nopeasti. Maanantaihin mennessä nousee Kyrönjoen pinta Nikkolan kohdalla noin kolme metriä ja Lapuanjoella 2,5 m. Keskimääräistä suurempien tulvien ennustetaan olevan huipussaan ensi viikon loppupuolella, Kuortaneenjärvellä muutama päivä myöhemmin. Tulva katkaisee paikallisteitä ja mökkejä on vaarassa kastua. Keski-Pohjanmaalla joet lähtevät nousuun ensi viikon alkupuolella ja Pohjois-Pohjanmaalla ensi viikon loppuun mennessä.

Iijoella vedenkorkeudet ja virtaamat kääntyvät nousuun ensi viikon puolivälin tienoilla lämpenevän sään ja lumen sulamisen myötä. Tulvahuipun ennustetaan osuvan toukokuun alkuviikoille tai puoliväliin, ja se on suuruudeltaan viime vuotista tasoa, eli keskimääräistä hieman suurempi. Irninjärven juoksutus on noin 8 m3/s ja Kostonjärven 18 m3/s. Niiden pinnat laskevat vielä seuraavan viikon ajan.

Lunta on koko Pohjanmaalla saman verran tai enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla lunta on jäljellä 60-100 mm, Pohjois-Pohjanmaalla 100-160 mm, paikoin jopa yli 180 mm.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (19.4.)

Oulujoen vesistössä valunta on kasvanut Oulujärven alapuolisella alueella ja esimerkiksi Saniginjoen vedenkorkeus on kääntynyt nousuun. Ennusteen mukaan keskimääräistä suurempi tulvahuippu ajoittuu huhti-toukokuun vaihteeseen. Lumen maksimivesiarvo koko Oulujoen vesistöalueella oli huhtikuun 10. päivä noin 200 mm, kun se keskimäärin on noin 160 mm. Lumi on alkanut sulamaan, mutta viilenevän sään myötä sulanta hidastuu loppuviikolla.

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet on laskettu tyypillisille tasoille ennen kevättulvien alkua. Ennusteen mukaan vedenkorkeudet lähtevät nousuun tyypillisesti toukokuun alussa. 

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat hieman ajankohdan tavanomaisia tasoja korkeammalla. Järvien vedenkorkeudet lähtevät tyypillisesti toukokuun alussa lumien sulannan myötä nousuun. Suuresta lumimäärästä johtuen muun muassa Lammasjärven ja Lentuan vedenpintojen ennustetaan nousevan toukokuussa todennäköisesti keskimääräistä korkeampiin tulvalukemiin.

Kuusamon seudulla vesitilanne on ajankohtaan nähden hyvin tavanomainen. Muojärvi ja Kitkajävi ovat hitaassa laskussa. Oulankajoen virtaama on talvelle tyypillisessä, alhaisessa lukemassa. Lunta alueella on noin 200 mm, mikä on hieman keskimääräistä arvoa enemmän.

Lappi (13.4.)

Lapissa jokien virtaamat ovat talvelle tyypilliseen tapaan vielä pieniä. Ensi viikolla lämpiävä sää saa aikaan pientä sulamista ja Etelä-Lapissa jokien virtaamat lähtevät hitaaseen nousuun. Yöpakkasten jatkuminen pitää kuitenkin sulamisen pienenä ja varsinainen kevättulvan alku on odotettavissa vasta myöhemmin. Kevättulvien huipun ennustetaan ajoittuvan Lapin joissa toukokuun puolelle. Lumen vesiarvo on Länsi- ja Meri-Lapissa, sekä Kemihaaran valuma-alueella suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, 200-240 mm, muualla Lapissa lumimäärä on ajankohdalle keskimääristä.

Inarijärven pinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Myös Kaitakosken juoksutus on ajankohdalle tyypillinen. Varsin tavanomainen huhtikuun puolenvälin vesitilanne vallitsee myös Kemijärvessä sekä Lokassa ja Porttipahdassa.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 19.4.2018 klo 16.28