Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Viikonlopun sateet nostavat järvien ja jokien vedenkorkeuksia mm. Lapissa (Tulvakeskus 29.7.)

Sää jatkuu sateisena, ja viikonlopun sekä alkuviikon sateiden rankkuudesta riippuen järvien ja jokien vedenkorkeudet voivat nousta lähipäivinä varsinkin pienissä jokivesistöissä ja suurempien vesistöjen latvoilla. Suurimpia sadekertymiä ennustetaan tällä hetkellä Lappiin ja Lounais-Suomeen, mutta myös Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa sademäärät voivat kasvaa suuriksi ja nostaa vedenkorkeuksia.

Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä tyypillisiä kesätasojaan. Lounais-Suomessa viime syksyn ja kevään vähäsateisuus näkyy järvien tavanomaista alhaisempina vedenpintoina. Lapissa heinäkuu on ollut runsassateinen, joten siellä järvien pinnat ovat koholla. Esimerkiksi Inarijärven vedenkorkeus on noussut 30 cm tavallista ylemmäs ja juoksutuksia on jouduttu kasvattamaan suuriksi.

Etelä- ja Lounais-Suomi (26.7.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan tavanomaisella tasolla. Tämän viikon sateet jäävät ennusteen mukaan pieniksi, joten virtaamat pysyvät nykyisellä tasolla tai pienenevät hieman.

Lounais-Suomessa järvien vedenkorkeudet pysyvät heinäkuun lopun ja elokuun alun selvästi keskimääräistä alempana. Säkylän Pyhäjärven vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja heinäkuun loppupuolen tasoksi se on alimmillaan sitten vuoden 1969. Ero tavanomaiseen pysyy samansuuruisena vielä lähiviikkoina vedenkorkeuden laskiessa hiljalleen.

Etelärannikon vesistöjen järvet ovat pysyneet ajankohdan keskitason tuntumassa. Tuusulanjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja laskee vain hieman lähimmän kahden viikon ajan. Lohjanjärvi ja Hiidenvesi ovat lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja ennusteen mukaan ne eivät juuri laske kahden seuraavan viikon aikana. Myös luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla, ja sen ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoaan parin viikon ajan.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (26.7.)

Kulunut kuukausi on ollut runsassateinen etenkin vesistön pohjoisosissa ja sateet ovat hidastaneet järvien vedenkorkeuksien laskua.

Kallaveden vedenkorkeuden kesälle tyypillinen lasku on pysähtynyt ja lähiviikkoina järven pinta pysyy lähellä nykytasoaan. Pielisen vedenpinta laskee hitaasti, ennusteen mukaan laskua kertyy 0-30 cm elokuun loppuun mennessä. Jos sää jatkuu heinä-elokuussa erityisen sateisena, voivat vedenkorkeudet kääntyä elokuussa nousuunkin. Höytiäisen pinta voi ennusteen mukaan nousta lähiviikkoina 0-10 cm.

Saimaan vedenkorkeus on ajankohdan pitkäaikaisella keskitasolla. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän hitaaseen laskuun, jota kertyy 0-20 cm elokuun loppuun mennessä.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Melakko-Loitimon ja Simpelejärven vedenkorkeudet ovat kesälle tyypillisissä lukemissa. Melakko-Loitimon vedenkorkeus laskee heinä-elokuun aikana noin 30-35 cm. Simpelejärven alueella sateet ovat pitäneet tulovirtaaman verrattain suurena, minkä vuoksi Juankosken juoksutukset ovat ajankohtaan nähden tavallista suurempia.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (26.7.)

Kymijoen vesistössä järvien vedenpinnat ovat pääosin hieman kesän keskitasojen alapuolella. Viime viikkojen sateiden ansiosta monen suurenkin järven, kuten esimerkiksi Pielavesi-Nilakan, Iisveden, Keiteleen ja Konneveden vedenkorkeudet ovat lähempänä ajankohdan keskitasoja kuin mitä ne olivat heinäkuun alussa. Ennusteen mukaan järvien pinnat laskevat hitaasti heinä-elokuussa.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja se laskee elokuun loppuun mennessä noin 5-20 cm. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on nyt 190 m3/s, kun ajankohdan pitkän aikavälin keskivirtaama on noin 230 m3/s. Elokuussa juoksutus nostettaneen tasolle 210 m3/s. Myös Kymijoen pääuoman virtaama on keskimääräistä pienempi, Ahviossa noin 225 m3/s.

Mäntyharjun reitillä Puulan vedenpinta on noussut ajankohdan mediaanitasolle ja sen ennustetaan laskevan heinä-elokuussa 5-10 cm, sateista ja juoksutuspäätöksistä riippuen.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (25.7.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja pysyvät loppuviikon lähes nykyisissä lukemissa. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat tällä hetkellä pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Vanajaveden vedenkorkeus on kuitenkin noin 7 cm heinäkuun loppupuolen keskimääräistä tasoa alempana, ja ero säilyy lähiviikkojen ajan.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat yhä 10-30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana, mutta ero keskimääräiseen tasoon pienenee hitaasti. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat ovat edelleen 20-25 cm ajankohdan keskitasoa alempana, ja niiden vedenkorkeudet pysyvät tämänhetkisen ennusteen mukaan tavanomaista alempana koko kesän ajan. Mallasveden vedenkorkeuden liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta alettiin rajoittaa helmikuun alussa vähentämällä luvan mukaisesta purkautumiskäyrän juoksutuksesta 10 m3/s. Rajoitettu juoksutus jatkuu toistaiseksi. Kukkia on noin 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana, ja pysyy lähiviikkoina nykytason tuntumassa.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös pienissä lukemissa, ja pysyvät seuraavalla viikolla nykyisellään. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisten tasojen tuntumassa tai hieman niiden yläpuolella, ja pysyvät seuraavalla viikolla nykyisillä tasoillaan.

Pohjanmaa (26.7.)

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat tyypillisissä kesäisissä lukemissa, ja pysyvät lähipäivinä pieninä vähäsateisen sään jatkuessa. Viikonlopulle ennustetaan kuitenkin mahdollisesti rankkojakin sateita, jotka voivat kasvattaa jokien virtaamia nopeasti. Järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja pysyvät seuraavalla viikolla nykytason tuntumassa tai laskevat hitaasti. Hautaperän tekoallas Kalajoella on 40 cm ajankohdan keskimääräistä alempana.

Iijoella vedenkorkeudet ja virtaamat ovat pääosin ajankohdan keskimääräisissä lukemissa, mutta voivat kääntyä nopeaan nousuun viikonloppuna, sateiden rankkuudesta riippuen. Säännösteltyjen Kostonjärven ja Irnijärven pinnat ovat nousseet viime viikkojen aikana 10-20 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalle, ja niiden juoksutukset ovat noin 18 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (27.7.)

Kainuussa on satanut viime viikkojen aikana runsaasti, paikoin jopa yli 100 mm, minkä johdosta luonnontilaisten järvien pinnat ovat nousseet tai niiden kesäaikainen lasku on pysähtynyt. Runsaita sateita on ennustettu vesistön itäosiin myös ensi viikonlopulle, joten jokien virtaamat kääntyvät kasvuun ja järvien pinnat nousevat tai pysyvät nykytasoillaan lähiviikkoina.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovatkin hieman kesän keskitasojaan korkeammalla sateiden vuoksi etenkin Kainuussa. Lammasjärvi ja Lentua pysyttelevät loppukesän ajan noin 15-30 cm keskitasojaan ylempänä.

Hyrynsalmen ja Sotkamon reittien suurten säännösteltyjen järvien pinnat ovat pääosin ajankohdalle tavanomaisilla korkeuksilla, ja pysyvät lähiviikkoina nykyisellään tai laskevat hitaasti. Oulujärven pinta on kesälle tyypillisellä tasolla, ja vedenkorkeus pysyy heinä-elokuussa nykytason tuntumassa.

Kuusamon seudulla Kitkajärvi ja Muojärvi ovat noin 10 cm ajankohdan keskimääräisiä tasoja korkeammalla. Muojärven pinta laskee loppukesän aikana 5-15 cm, Kitkajärven pysyy lähellä nykytasoaan. Oulankajoen virtaama on kesälle tyypillisissä pienissä lukemissa, mutta kasvaa hieman sateiden myötä.

Lappi (28.7.)

Virtaamat Lapin pohjoisosan joissa ovat laskussa viime viikon huippujen jälkeen. Virtaavat ovat vielä pääasiassa keskimääräistä suurempia, esimerkiksi Ounasjoella Kittilän kohdalla ja Tornionjoella Pellossa. Virtaamat pysyvät laskussa lähipäivien aikana, koska ennustetut sateet eivät ole kovin suuria.

Järvien pinnat ovat Lapissa monin paikoin ajankohdan normaalia korkeammalla sateiden nostettua pintoja alkukuusta. Inarijärven pinta on noussut sateiden seurauksena 30 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella ja Kaitakosken juoksutusta on nostettu normaalia kesäjuoksutusta suuremmaksi. Kemijärven pinta on laskenut keskimääräisen kesäkorkeuden tuntumaan ja Seitakorvan juoksutus on vielä ajankohtaan nähden keskimääräistä suurempaa. Porttipahdan ja Lokan pinnat ovat noin 20 cm ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla ja jatkavat nousuaan ainakin lähiviikot.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 29.7.2017 klo 8.34