Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Sää jatkuu vähäsateisena, järvet Kainuussa ja Pohjois-Savossa vielä korkealla (Tulvakeskus 22.9.)

Kainuun ja Pohjois-Savon järvien pinnat ovat monin paikoin yli puoli metriä tavanomaista korkeammalla viime viikon runsaiden sateiden jäljiltä, ja säännösteltyjen järvien juoksutukset sekä suurempien jokien virtaamat ovat suuria. Jokien ja järvien pinnat ovat pääosin laskussa vähäsateisen sään vuoksi, mutta suurten järvien pinnat voivat nousta vielä vähän. Oulujoen vesistössä virtaamat pysyvät suurina lähiviikkojen ajan. Saimaan vedenkorkeuden nousun ennustetaan tasaantuvan hetkeksi, mutta loppuvuodesta vedenkorkeuden ennustetaan nousevan hitaasti Kallavedeltä ja Pielisestä tulevien tavallista suurempien virtaamien johdosta.

Etelä- ja Lounais-Suomi (20.9.)

Sateet ovat nostaneet paikoin etelärannikon jokien virtaamia. Etenkin kaakon suunnalla syyskuun aikana on satanut jo yli kaksi kertaa tavallista enenmmän ja mm. Summanjoen virtaama kävi syksyn suurimmassa arvossaan, mutta on nyt laskussa. Lähipäivien sademäärät jäävät vähäisemmiksi ja virtaamat pienenevät. Lounais-Suomessa virtaamat ovat edelleen pieniä.

Sateet ovat nostaneet hieman järvien vedenkorkeuksia. Tuusulanjärven vedenkorkeus on vähän ajankohdan tavanomaista ylempänä ja nousee syksyn aikana tavalliseen tapaan. Hiidenveden pinta on noussut viikossa viitisen senttiä ja on noin 15 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Lohjanjärvi on hivenen tavanomaista ylempänä, Lohjanjärvi ja Hiidenvesi laskevat parin viikon kuluessa noin 5 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut 15 cm reilussa viikossa ja on nyt noin 15 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Tulevan kahden viikon ajan se pysynee nykytason tuntumassa.

Lounais-Suomessa järvien vedenkorkeudet ovat yhä tavanomaista alempana. Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus ei ole noussut juurikaan, vaan järvi on noin 10 cm keskimääräistä alempana. Painion vedenkorkeus jatkaa ennusteen mukaan lievää nousua.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (21.9.)

Syyskuun alkupuolen runsaat sateet ovat nostaneet Vuoksen vesistön luonnontilaisten järvien ja suurempien jokien pintoja vielä tämän viikon aikana. Esimerkiksi Keyrityn vedenkorkeus nousi uuteen syyskuun ennätyskorkeuteen ja Lieksanjoen virtaama on ajankohtaan nähden noin kaksi kertaa ja Koitajoen noin kolme kertaa tavallista suurempi. Ensi viikolle on luvattu vähäsateisempaa jaksoa ja vedenkorkeuden ja virtaamien kasvun ennustetaan tasaantuvan.

Saimaan vedenkorkeus on noussut sateiden johdosta noin 10 cm ajankohdan keskitason alapuolelle. Vedenkorkeuden nousun ennustetaan tasaantuvan hetkeksi, mutta loppuvuodesta vedenkorkeuden ennustetaan nousevan hitaasti Kallavedeltä ja Pielisestä tulevien tavallista suurempien virtaamien johdosta. Ennusteen mukaan nousua kertyy 0-20 cm lokakuun loppuun mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on noussut 25 cm syyskuun alusta. Vedenkorkeus on nyt 40 cm ajankohdan keskitason yläpuolella ja Naapuksen ja Konnuksen kanavista on aloitettu juoksutukset vedenpinnan nousun hillitsemiseksi. Sen ennustetaankin tasaantuvan syyskuun loppuun ajaksi.

Pielisen vedenkorkeus on noin 70 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Myös Pielisen vedenkorkeuden nousu on tasaantunut ja sen ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa lokakuun puoliväliin asti.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Melakko-Loitimon vedenkorkeus on vaihdellut sateiden takia ja on noussut jo loppusyksylle tyypilliselle tasolle. Simpelejärven ajankohdan mediaanitasolla ollut vedenkorkeus on noussut 5 cm sateiden johdosta, mutta vedenkorkeuden nousun ennustetaan tasoittuvan ensi viikon aikana.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (22.9.)

Kymijoen vesistössä järvien vedenpinnat ovat tämän kuun sateiden vaikutuksesta monin paikoin verrattain korkealla, etenkin vesistöalueen pohjoisosissa. Suurimpien järvien vedenkorkeudet ovat kuitenkin pääsääntöisesti ajankohtaan nähden melko tavanomaisia.

Päijänteen vedenpinta on noin 5 cm ajankohdan mediaanitason alapuolelle. Sen ennustetaan alenevan lokakuun loppuun mennessä hiukan, keskiennusteen mukaan noin 10 cm. Pinnankorkeuden muutokset syys-lokakuussa ovat hyvin vähäisiä. Päijänteen lähtövirtaama on ajankohtaan nähden keskimääräinen, runsaat 200 m3/s. Kymijoen pääuoman virtaama vähän keskimääräistä suurempi eikä suuria muutoksia ole lähiaikoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurten järvien Keiteleen, Konneveden, Iisveden ja Pielaveden pinnat ovat nousseet vähän ennen syyskuun puoliväliä tulleiden runsaiden sateiden seurauksena. Nyt nousu on pysähtynyt ja järvien vedenkorkeuksien ennustetaan pysyvän lokakuun loppuun saakka suunnilleen nykyisillä tasoillaan.

Mäntyharjun reitillä Puulan ja Vuohijärven vedenpinnat ovat hiukan keskimääräistä ylempänä. Merkittäviä muutoksia pinnankorkeuksiin ei ole lähiviikkoina odotettavissa.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (18.9.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat viime viikon sateiden jäljiltä koholla, mutta laskeneet selvästi huippulukemistaan. Tällä viikolla jokien vedenkorkeudet voivat vielä nousta uudestaan sateiden jatkuessa, tämänhetkisten ennusteiden mukaan ei kuitenkaan yhtä korkealle kuin viime viikolla. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat tällä hetkellä pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Tarjanteen vedenkorkeus on vielä noin 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat puolestaan ovat saavuttaneet keskimääräisen tason, ja pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä tasoa. Valkeakosken juoksutusta rajoitetaan edelleen Mallasveden vedenkorkeuden liiallisen laskun estämiseksi.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös hieman ajankohdan keskimääräistä suurempia, ja pysyvät lähipäivinä nykyisellään tai laskevat hitaasti. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisten tasojen tuntumassa tai hieman niiden yläpuolella, ja pysyvät tällä viikolla lähes nykyisillä tasoillaan.

Pohjanmaa (22.9.)

Virtaamat Pohjois-Pohjanmaan joissa ovat edelleen suuria, mutta laskussa. Koska seuraavasta viikosta ennustetaan varsin poutaista, pysyvät virtaamat lähiaikoina laskussa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla jokien pinnat ovat jo ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Maaperä koko Pohjanmaalla on edelleen märkää, joten mahdolliset sateet näkyvät nopeasti vesistöissä.

Järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Vedenpinnat pysyvät lähipäivät lähellä nykytasoaan.

Iijoella virtaamat ja vedenkorkeudet ovat edelleen ajankohtaan nähden suuria, mutta laskussa. Raasakan virtaama on 350 m3/s, mikä on noin kolminkertainen ajankohdan keskimääräiseen nähden. Pudasjärven pinta on yli metrin, Jongunjärven ja Jaurakkajärven noin 80 cm tavanomaista korkeammalla. Livojoki ja Siuruanjoki ovat sen sijaan jo lähellä keskimääräisiä arvoja. Kostonjärven juoksutus on n. 25 m3/s ja Irnijärven n. 35 m3/s, molemmat ajankohdalle tyypillistä suurempia.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (20.9.)

Oulujoen vesistöön tuli viime viikolla noin 40-50 mm sadetta, joka näkyy vesistöissä selvästi kohonneina vedenpintoina. Jokien virtaamat ovat laskeneet selvästi huippulukemistaan, mutta pysyvät koholla lokakuulle asti. Pienempien järvien pinnat ovat jo laskussa, mutta suurempien jatkavat nousuaan ainakin vielä noin viikon ajan. Lähiviikot ovat ennusteen mukaan vähäsateisia.

Kainuussa on satanut vettä elokuun alun jälkeen noin 250 mm mikä on kaksinkertaisesti keskimääräiseen verrattuna tuolta ajalta. Hyrynsalmen reitillä säännösteltyjen järvien pinnat ovat paikoin jopa puoli metriä ajankohdan mediaanitasojaan korkeammalla, Sotkamon reitillä vain noin 5-20 cm. Oulujärven pinta on noussut reilun viikon aikana noin 20 cm ja nousee vielä joitakin seuraavan viikon aikana. Järvien juoksutuksia on kasvatettu suuriksi, joten myös jokien virtaamat ovat suuria.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat yleisesti 30-85 cm tavanomaisia syystasoja korkeammalla, mutta ovat kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Lammasjärven ja Lentuan vedenpinnat pysyvät tavanomaista korkeammalla todennäköisesti joulukuulle asti.

Myös Kuusamon seudulla satoi runsaasti syyskuun alussa. Muojärvi on noin 30 cm ja Kitkajärvi noin 10 cm ajankohdan keskitasoaan korkeammalla. Järvien vedenkorkeudet ovat kääntymässä laskuun tällä viikolla. Oulankajoen virtaama oli huipussaan viikko sitten ja on nyt laskussa. Lähitulevaisuus on ennusteen on mukaan vähäsateinen ja virtaamat jatkavat laskuaan.

Lappi (18.9.)

Viime viikon sateet kasvattivat virtaamia kaikissa Lapin joissa ja virtaamat ovat nyt ajankohtaan nähden melko suuria. Virtaamat ovat nyt kääntymässä laskuun ja koko Lappiin on ennustettu lähipäivistä vähäsateisia, joten virtaamien ennustetaan jatkavan pienenemistään koko tämän viikon.

Inarijärven pinta on noin 20 cm syyskuun puolivälin mediaanitasoa ylempänä, mutta laskussa. Kaitakosken suuresta juoksutuksesta johtuen järven vedenpinta jatkaa laskuaan. Kemijärven pinta ja Seitakorvan juoksutus, kuten myös Porttipahdan ja Lokan vedenpinnat, ovat vuodenaikaan nähden keskimääräisissä lukemissa.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 22.9.2017 klo 14.35