Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus verrattuna ajankohdan keskimääräiseen 1962-2015

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Talvinen sää pitää virtaamat pieninä (Tulvakeskus 24.2.)

Talvinen sää pitää jokien virtaamat pieninä koko Suomessa. Ensi viikolle ennustettu sään lämpeneminen ja mahdolliset vesisateet voivat kääntää jokien virtaamat nousuun Etelä- ja Lounais-Suomessa.

Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskitason tuntumassa, mutta paikoin Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla selvästi ajankohdan keskitasoa alempana. Ensi kesänä moni järvi voi jäädä tavallista alemmas kuivan loppusyksyn ja vähälumisen talven jälkeen.

Etelä- ja Lounais-Suomi (21.2.)

Viikonlopun lämmin ja sateinen sää kasvatti Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamia, mutta virtaamien nousu jää melko pieneksi. Sää viilentyessä virtaamat kääntyvät laskuun lähipäivinä.

Lounais-Suomessa monet järvet saattavat jäädä kesällä erityisen alas, koska syksy oli kuiva ja talvikin jää vähälumiseksi. Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana eikä helmikuun loppuun mennessä ole odotettavissa juurikaan nousua. Lunta alueella on vain hiukan, joten vaikka juoksutus järvestä pidettäisiin minimissä, järvi jäänee kesällä selvästi keskimääräistä alemmaksi. Painion vedenkorkeus on 20 cm ajankohdan tavanomaisen tason alapuolella ja jatkaa talviseen tapaan laskuaan.

Etelärannikon järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja pysynee helmikuun lopun nykytason tuntumassa. Tuusulanjärven ja Lohjanjärven vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja pysyvät helmikuun loppuun lähellä tämän hetken tasoa. Hiidenvesi on noin 15 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja sen taso ei juuri muutu seuraavan viikon aikana.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (22.2.)

Vuoksen vesistöalueen suurien järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoja. Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet ovat talvelle tyypilliseen tapaan hitaassa laskussa. Kallaveden vedenkorkeuteen ei ennusteta lähiviikkojen aikana suuria muutoksia. Lunta on kertynyt Saimaan ja Kallaveden lähialueille tavallista vähemmän noin 30-60 mm lumen vesiarvona mitaten, kun tyypillisesti tähän aikaan talvesta vesiarvo on noin 100 mm. Vesistön pohjois- ja koillisosissa lumen vesiarvo on ajankohtaan nähden tyypillinen noin 80-140 mm.

Saimaan vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja sen ennustetaan jatkavan hidasta laskua helmi-maaliskuun aikana. Maaliskuun loppuun mennessä laskua kertyy 0-10 cm. Maaliskuun lopulla vedenkorkeus voi kääntyä nousuunkin, jos sää on normaalia leudompi ja sateinen. Kesällä Saimaan vedenkorkeus laskee todennäköisemmin keskimääräistä alemmaksi vesistön eteläosan vähäisestä lumimäärästä johtuen.

Pielisen vedenkorkeus on ajankohdan keskitason tuntumassa. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan ajankohtaan nähden tyypillisesti 0-20 cm maaliskuun aikana.

Kallaveden vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän lähellä nykyistä tasoa maaliskuun loppuun asti tai nousevan muutamia senttejä. Normaalisti Kallaveden pinta laskee hitaasti helmi-maaliskuun aikana, minkä vuoksi vedenkorkeus pysyy lopputalven ajan hieman tavallista korkeammalla.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Simpelejärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja alkuvuodelle tyypilliseen tapaan laskussa. Melakko-Loitimon vedenkorkeutta on lähdetty laskemaan kevään tulovirtaamien varastoimiseksi. Vedenkorkeutta lasketaan tyypillisesti reilu metri tämän hetkisestä tasosta huhtikuun puoliväliin mennessä.  Lumen vesiarvo Loitimon valuma-alueella on hieman keskimääräistä vähemmän, noin 110 mm. Simpelejärven alueella lumen vesiarvo on jäänyt lauhan joulukuun ja vähäsateisen alkuvuoden johdosta tavallista pienemmäksi noin 40 mm tasolle.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (22.2.)

Kymijoen vesistössä useimpien suurten järvien vedenpinnat ovat ajankohdan mediaanitasojen alapuolella, mutta myös keskimääräistä korkeammalla olevia järviä on paljon. Talven tähänastinen sademäärä on ollut keskimääräistä pienempi, ja kun lisäksi talvi on joitakin pakkasjaksoja lukuunottamatta ollut leuto, on lunta kaikkialla vesistöalueella selvästi vähemmän kuin pitkän jakson tilastojen mukaan keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Tässä vaiheessa näyttää todennäköiseltä, että järvien kevättulovirtaamat ovat pieniä ja monessa järvessä vedenpinta jää kesällä tavanomaista alemmaksi. Mahdolliset suuret sademäärät lopputalven ja kevään aikana voivat muuttaa tilannetta.

Päijänteen vedenkorkeus on runsaat 5 cm ajankohdan pitkän aikavälin mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan pinta jatkaa hidasta laskuaan maaliskuun puoliväliin saakka, johon mennessä laskua kertynee alle 10 cm. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on noin 180 m3/s, kun ajankohdan pitkän aikavälin keskivirtaama on runsaat 250 m3/s. Myös Kymijoen pääuoman virtaama on keskimääräistä pienempi, eivätkä suuret muutokset ole lähiviikkoina todennäköisiä.

Vesistöalueen pohjoisosien suurista järvistä Keitele on ajankohdan mediaanitason tuntumassa. Pielavesi-Nilakka ja Iisvesi ovat 5-10 cm ja Konnevesi runsaat 10 cm keskimääräistä alempana. Ennusteen mukaan muutokset vedenkorkeuksissa ovat helmikuun lopun ja maaliskuun aikana erittäin pieniä.

Mäntyharjun reitillä Puula on runsaat 5 cm korkeammalla ja Vuohijärvi noin 20 cm alempana, kun verrataan ajankohdan pitkän aikavälin mediaanitasoihin. Ennusteen mukaan Puulan pinta kääntyy pian laskuun kohti kevätkorkeutta, kun Kissakosken tällä hetkellä varsin pientä juoksutusta todennäköisesti kasvatetaan. Tämän seurauksena Puulan alapuolisen Vahvajärven ja Mäntyharjun reitin eteläosassa sijaitsevan Vuohijärven vedenpinnat kääntynevät nousuun. Vahvajärvi on nyt jopa 60 cm keskimääräistä alempana.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (20.2.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat kasvavat lauhan ja sateisen sään vuoksi vain vähän, ja kääntyvät huomisesta alkaen laskuuun pakastuvan sään myötä. Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia aletaan tänä keväänä nostaa kohti kesäkorkeuksia mahdollisuuksien mukaan jo hyvissä ajoin, koska lumen vähäisestä määrästä johtuen kevään tulovirtaamat ovat jäämässä selvästi keskimääräistä pienemmiksi.

Vesistöalueen suurista luonnontilaisista järvistä Keurusselän, Tarjanteen, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenpinnat ovat kuivan syksyn ja alkutalven vuoksi edelleen 10-30 cm keskitasoa alempana. Keurusselän ja Tarjanteen vedenkorkeudet pysyvät tavanomaista matalammalla ainakin maaliskuun puoliväliin saakka, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet puolestaan uhkaavat jäädä liian alas koko kesän ajaksi. Mallasveden vedenkorkeuden liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta alettiin rajoittaa helmikuun alussa vähentämällä luvan mukaisesta purkautumiskäyrän juoksutuksesta 10 m3/s. Rajoitettu juoksutus jatkuu toistaiseksi.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja pysyvät lähipäivinä lähes nykyisellään. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa, ja pysyvät seuraavalla viikolla lähellä nykyistä tasoa.

Pohjanmaa (24.2.)

Pohjanmaan jokien virtaamat ovat pieniä, ja pysyvät lähipäivinä nykyisellään sään pysyessä pakkasen puolella.

Järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa. Lappajärven pinta on tavanomaisella tasolla ja Pyhäjärvi 20 cm tavanomaista korkeammalla. Pinnat ovat laskussa talven myötä.

Lumen määrä Pohjanmaalla on viime päivien lumisateista huolimatta tavallista vähäisempää. Lumen vesiarvo vaihtelee eteläosien 30 mm:stä Iijoen latvojen noin 100 mm:iin. Etelä-Pohjanmaalla lunta on paikoin yli 30 mm keskimääräistä vähemmän. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla lunta on 5-30 mm alle keskimääräisen.

Iijoella virtaamat ja vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja, ja pysyvät tällä tasollaan toistaiseksi. Säännösteltyjä Kostonjärveä ja Irnijärveä juoksutetaan noin 22-25 m3/s ja niiden vedenpinnat ovat tasaisessa laskussa aina huhtikuulle asti.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (24.2.)

Lämpötilat ovat pakkasella Oulujoen vesistössä ja valunnat ja järvien tulovirtaamat ovat pieniä. Lunta on Oulujoen varrella ja Hyrynsalmen reitin pohjoisosissa keskimääräsistä vähemmän, muualla vesistön alueella melko tavanomaisesti, keskimäärin 120 mm lumen vesiarvona mitattuna. Kevättulvista ennustetaan tällä hetkellä keskimääräisiä tai hieman sitä pienempiä lumen määrän perusteella, mutta sulamisajan sää ratkaisee lopulta tulvien suuruuden.

Oulujärven vedenkorkeus on 20 cm yli ajankohdan keskitason. Vedenkorkeus laskenee vielä noin 20-40 cm huhtikun puoliväliin mennessä. Virtaama Oulujoen Merikoskessa on viime päivinä ollut hieman ajankohdan keskimääräistä pienempää, noin 100-250 m3/s lukemissa.

Sotkamon reitillä säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohtaan nähden matalalla, Hyrynsalmen reitillä taas Kiantajärvi ja Vuokkijärvi ovat selvästi ajankohdan keskitasojaan ylempänä. Järvien pinnat laskevat kevääseen asti.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat pääosin lopputalvelle tavanomaisilla tasoilla ja hitaassa laskussa. Suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet laskevat lopputalven ja alkukevään aikana enää noin 5 cm.

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat ajankohdan keskitasoillaan. Muojärvi pysyy huhtikuun puoliväliin saakka nykytasollaan, Kitkajärvi laskee 5-10 cm.

Lappi (20.2.)

Lapin jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisen pieniä. Sää pysyy pakkasella, joten jokien virtaamat pysyvät lähellä nykylukemiaan. Lumen vesiarvot ovat Paatsjoen ja Kemijoen vesistön alueella keskimääräisissä lukemissa tai hieman alle (noin 110-120 mm). Tornionjoella lunta on keskimäärin noin 140 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, mikä on noin 15 mm yli ajankohdan keskitason.

Järvien pinnat ovat pääosin laskussa ja lähellä ajankohdan tavanomaisia tasoja. Inarijärven pinta on 15 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella ja vuodenajalle tyypilliseen tapaan hitaassa laskussa, joka jatkuu koko talven ajan. Juoksutus Kaitakoskesta on ajankohtaan nähden keskimääräinen, noin 190 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat 30-50 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä ja niin ikään laskussa. Kemijärven pinta laskee myös kevääseen asti. Seitakorvan juoksutus on vaihdellut välillä 230-350 m3/s, joka on ajankohdalle tavanomaista.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 24.2.2017 klo 13.31