Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Järvien vedenpinnat edelleen alhaalla Etelä- ja Keski-Suomessa (Tulvakeskus 17.12.)

Pakkassää pitää jokien virtaamat laskussa koko maassa. Lounais- ja Etelä-Suomessa viikon takaiset sateet ovat saaneet järvien vedenkorkeuksien laskun tasaantumaan ja monin paikoin pinnat ovat kääntyneet nousuun. Esimerkiksi Lohjanjärven ja Säkylän Pyhäjärven vedenpinnat ovat edelleen matalalla, mutta hitaassa nousussa. Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä vesitilanne jatkuu edelleen vähävetisenä ja järvien vedenkorkeudet ovat paikoin poikkeuksellisen alhaalla. Suurista järvistä esimerkiksi Keitele, Tarjanne ja Keurusselkä ovat olleet joulukuussa näin alhaalla 1940-luvulla. Tarjanteen vedenkorkeus on toiseksi alhaisin yli 150 vuotta pitkällä havaintojaksolla. Lapissa ja Itä-Suomessa jokien ja järvien vedenpinnat ovat pääosin ajankohdalle tyypillisiä, vaikka esimerkiksi Saimaan vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja edelleen hitaassa laskussa.

Etelä- ja Lounais-Suomi (11.12.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat kasvaneet viime viikonlopun sateiden jäljiltä. Lounais-Suomessa sateet toivat pintavesien osalta helpotusta kuivuustilanteeseen, mutta pohjavesien osalta vesitilanne jatkuu ongelmallisena. Virtaamat kasvoivat paikoin, mm. Aura- ja Sirppujoella, jopa viime kevään pieneksi jääneen kevättulvan suuruiseksi, mutta ovat nyt kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Loppuviikolla sään ennustetaan viilenevän ja sademäärän jäävän vähäiseksi.

Järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet sateiden myötä hienoiseen nousuun, mutta ovat edelleen selvästi ajankohdan keskimääräistä alempana. Monet pienet luonnontilaiset järvet jäävät sateista huolimatta myös talven ajaksi poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on yli 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana, vaikkakin se on noussut hitaasti. Seuraavan kahden viikon aikana nousu jäänee kuitenkin vähäiseksi.

Hiidenvesi on noin 25 cm ja Lohjanjärvi jopa 45 cm ajankohdan tavanomaista tasoa alempana. Lohjanjärvi on ollut tähän ajankohtaan viimeksi vuonna 1983 yhtä alhaalla. Ennusteen mukaan Lohjanjärvi kuitenkin nousee joulukuun ajan hiljalleen, vuodenvaihteeseen mennessä 5-10 cm nykyisestä. Hiidenvesi pysynee nykyisellään. Tuusulanjärven vedenkorkeus on noussut noin 5 cm, mutta on vielä muutaman sentin ajankohdan tavanomaista tasoa alempana. Vantaanjoen latvajärvet ovat varsin alhaisella tasolla, esimerkiksi Hirvijärvi on 35 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja ollut samaan ajankohtaan nykyistä alempana viimeksi vuonna 2002. Se ei ennusteen mukaan nouse juurikaan vielä seuraavan kahden viikon aikana.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut hieman, mutta on silti yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja ajankohtaan nähden alimmillaan 15 vuoteen. Ennusteen mukaan se kuitenkin nousee joulukuun aikana hiljalleen.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (12.12.)

Vuoksen vesistöalueella marraskuu oli vähäsateinen ja jokiin ja järviin tuleva valunta on ajankohtaan nähden pientä. Suurten järvien vedenkorkeudet ovat 20-25 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Ennusteen mukaan Kallaveden pinta pysyy lähellä nykyistä tasoa. Saimaa ja Pielinen laskevat 5-10 cm joulukuun aikana. Lunta on kertynyt 15-20 mm tavallista vähemmän lumen vesiarvona mitaten.

Saimaan vedenkorkeus on laskenut 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alemmaksi. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän joulukuun ajan lähellä nykyistä tasoa tai laskevan hieman. Vedenkorkeus jatkaa todennäköisesti laskua vielä ensi vuoden puolella, jollei alkutalvesta tule tavallista leudompi ja sateinen.

Pielisen vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vedenkorkeus on kääntynyt marraskuun vähäsateisen jakson johdosta laskuun. Pielisen pinnan ennustetaan laskevan 10-25 cm tammikuun loppuun mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenpinnan nousun on tasaantunut. Joulukuussa vedenkorkeus pysyy lähellä nykyistä tasoa tai nousee hieman.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (11.12.)

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat useiden kuukausien vähäsateisen ja lämpimän kauden seurauksena hyvin alhaalla. Toukokuun alusta laskettu sadekertymä vesistöalueella on ollut vain runsaat mm, kun vastaavalla aikajaksolla sataa keskimäärin noin 150 mm enemmän. Joulukuun aikana tullut noin 20 millimetrin sademäärä ei ole juurikaan vaikuttanut vesistöihin. Useimmissa järvissä vedenkorkeuksien muutokset ovat lähiviikkoina ennusteen mukaan vähäisiä.

Päijänteen vedenpinta on lähes puoli metriä ajankohdan mediaanitason alapuolella,  Kalkkisen havaintoaseman mukaan vain 2-3 sentin päässä alimmasta pinnankorkeudeesta, joka Kalkkisessa on mitattu tähän aikaan vuodesta viimeisten 50 vuoden aikana. Lähtövirtaama on erittäin pieni, vain 90 m3/s. Tällä virtaamalla Päijänteen pinta tuskin enää juurikaan laskee, mutta tuskin myöskään merkittävästi nousee lähimmän parin kuukauden aikana. Kymijoen pääuoman virtaama on Kuusankoskella vain 120-130 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele ja sen yläpuolinen säännöstelty Kivijärvi ovat 40-50 cm keskimääräistä alempana. Pielavesi-Nilakka ja Konnevesi ovat noin 30 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vedenpinnat näissä järvissä pysyvät varsin alhaalla todennäköisesti koko talven. Suuria muutoksia pinnankorkeuksissa ei ole lähiaikoina odotettavissa.

Mäntyharjun reitillä vesistöalueen Puulan pinta on 10-15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja juoksutus Kissakoskessa hiukan keskimääräistä pienempi. Kyyvesi on yli 30 cm ja Vuohijärvi vajaat 10 cm keskimääräistä alempana. Useimpien Mäntyharjun reitin järvien ennustetaan pysyvän ainakin vuodenvaihteeseen asti lähellä nykyisiä pinnankorkeuksia.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (11.12.)

Kokemäenjoen vesistöalueella Loimijoen Maurialankosken pinta on noussut yli metrillä viikonlopun ja maanantain vesisateiden myötä, ei kuitenkaan tulvalukemiin saakka. Jokien vedenkorkeudet ovat kääntymässä laskuun sään pakastuessa. Järvien vesitilanne jatkuu sateista huolimatta edelleen kuivana ja Kokemäenjoen alajuoksulla virtaama on noin puolet keskimääräisestä, joten viime talven kaltaisia talvitulvia ei ole odotettavissa. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat hieman ajankohdan keskimääräistä alempana, ja pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä tasoa.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat kuivan kesän myötä ajankohdan tavanomaisia lukemia alemmaksi, eivätkä ole vielä lähteneet syksylle ja alkutalvelle tavanomaiseen nousuun. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen ja Keurusselän vedenkorkeudet ovat 35-45 cm, ja Tarjanteen 65 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat pysyvät vielä lähiviikot nykyisellään tai nousevat vähän. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien, ja tällä hetkellä juoksutetaan noin 12 m3/s.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös kasvaneet viime päivinä hieman ajankohdan keskimääräistä suuremmiksi, mutta kääntymässä laskuun. Järvien vedenkorkeudet ovat myös nousseet lähemmäs ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja jatkavat vielä lähipäivinä nousuaan.

Pohjanmaa (14.12.)

Pohjanmaan jokien vedenkorkeudet ovat sateista huolimatta vielä monin paikoin joulukuulle tavanomaisia tasoja alempana. Erityisen vähävetistä on Lapuanjoen ja Pyhäjoen vesistöissä. Esimerkiksi Kuortaneenjärven pinta on ollut yhtä alhaalla joulun alla viimeksi 1941 kuivuuden aikaan. Seuraavalle viikolle ennustettu sademäärä on vähäinen, joten pinnat eivät juurikaan nouse lähipäivinä.

Lapuanjoella Hirvijärven pinta on yli metrin ajankohdan keskimääräistä alempana. Tämä on alempana kuin kertaakaan aikaisemmin tähän aikaan vuodesta. Kuortaneenjärvellä pinta on 60 cm tavanomaista alhaisemmalla tasolla ja hitaassa nousussa. Kalajoella Hautaperän tekoaltaan pinta on yli kaksi metriä ajankohdan keskimääräistä alempana. Laajalti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat ovat puolisen metriä tavanomaista alempana, ja pysyvät lähiviikkoina nykytasojensa tuntumassa tai nousevat hitaasti.

ijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja tai paikoin jopa alempana. Vedenpinnat ovat hitaassa laskussa, joka ennusteiden mukaan jatkuu tammikuulle. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat 14-17 m3/s, molemmat ovat ohittaneet talvisen huippunsa ja ovat laskussa.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (10.12.)

Sää pysyy ennusteen mukaan pääosin pakkasella lähiviikkojen ajan, joten valunnat ja järvien tulovirtaamat pienentyvät Oulujoen vesistössä. Järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat alkutalven keskitasojensa tuntumassa. Lumen kertyminen on alkanut tavanomaista myöhemmin, mutta nyt lunta on vesistön alueella keskimäärin noin 20 mm lumen vesiarvona ilmaistuna.

Oulujärven pinta on ollut keskitasoaan alempana kesästä lähtien, nyt eroa keskimääräiseen vedenkorkeuteen on noin 25 cm. Juoksutukset Oulujärven Jylhämästä olivat kesäaikana pieniä, ja vielä syksylläkin keskitasoa pienempiä. Oulujoen virtaama Merikoskessa on viimeisen viikon aikana ollut noin 150 m3/s, kun se keskimäärin joulukuun alkupuolella on 250-300 m3/s.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat laskeneet syksyn huipuistaan noin 5-10 cm ja laskevat edelleen talviseen tapaan. Marraskuun keskimääräistä pienemmän sademäärän vuoksi järvien pinnat voivat joulukuussa olla 5-10 cm tavanomaista alempana.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven vedenkorkeudet ovat jäämässä talviajaksi noin 5-10 cm keskitasojaan alemmaksi.

Lappi (14.12.)

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa pakkassään jatkuessa. Jään muodostuminen jokiin nostaa paikoin jokien vedenpintoja.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaisissa lukemissa, noin 160 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat runsaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.

 

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 17.12.2018 klo 10.42