Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Kokemäenjoen hyydetilanne helpottanut toistaiseksi, hyydettä myös muissa etelän joissa (Tulvakeskus 20.1. 11.25)

Juoksutusten alentaminen on helpottanut Kokemäenjoen tulvatilannetta toistaiseksi. Hyyde on viime päivinä nostanut joen pintaa Kokemäenjoen keski- ja alaosalla sekä Kymijoella. Huittisissa pinta nousi keskiviikkona puoli metriä ja torstaina vielä n 10 cm lisää. Jääpadon räjäytyksen ja juoksutusten pienentämisen ansiosta joen pinta on saatu laskemaan alle tulvatason. Huittisissa vapaa-ajan rakennuksia on kastunut ja paikallisteitä suljettu. Pelastuslaitos on saanut tulvasuojaukset eläinsuojaan ja valmistautuu tarvittaessa tulvasuojauksiin muihinkin kohteisiin. Kokemäenjoella rajoitetaan juoksutuksia jääkannen muodostamiseksi. Myös Kymijoella, Ähtävänjoella ja Mustionjoella on ollut hyydeongelmia.

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien osalta tilanne on helpottunut ja vedenkorkeudet ovat pakkassään vaikutuksesta pääosin laskussa alkukuun tulvalukemista. Joet ovat kuitenkin suurten virtaamien ja pakkasten vuoksi alttiita hyydetulville varsinkin järvien laskujoissa, jos suojaavaa jääkantta ei ole vielä syntynyt.

Etelä- ja Keski-Suomessa järvien pinnat ovat vielä tulvakorkeuksissa. Varsinkin suurempien järvien pinnat pysyvät korkealla vielä pitkään. Saimaan vedenpinnan nousua hillitään lisäjuoksutuksilla.

Etelä- ja Lounais-Suomi (19.1.)

Etelä- ja Lounais-Suomen pienten jokien virtaamat ovat pääosin laskeneet lähelle talvisen pieniä lukemia. Järvet ovat kuitenkin edelleen korkealla ja ainakin Karjaanjoen vesistössä Lohjanjärven juoksutus Mustionjokeen on ollut suuri. Mustionjoella on kuitenkin tällä hetkellä hyytötilanne päällä, joten Lohjanjärven juoksutusta on pienennetty lupaehtojen perusteella. Jäätyminen ja hyyde on muuallakin paikoin nostanut vedenkorkeuksia. Sään ennustetaan viikonloppuna kylmenevän voimakkaasti, mutta ensi viikon loppupuolella lauhtuvan selvästi suojan puolelle, jolloin virtaamat saattavat lähteä kasvuun lumen sulannan vaikutuksesta. Mahdolliset vesisateet nopeuttavat virtaamien kasvua.

Etelä-Suomen järvien vedenpinnat ovat vieläkin osin tulvalukemissa, mutta laskussa. Hiidenveden pinta on laskenut tulvahuipusta yli 20 cm, mutta on edelleen noin 35 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Väänteenjoen säännöstelypadon luukut joudutaan pitämään todennäköisesti täysin auki Hiidenveden kevättulvahuipun jälkeiseen aikaan saakka. Lohjanjärvi on ajankohdan säännöstelyn ylärajan yläpuolella ja lähes 30 cm ajankohdan tyypillistä tasoa ylempänä. Vedenkorkeus laskee tämän hetken ennusteen mukaan ensi viikolla vihdoin säännöstelyn ylärajan alapuolelle, juoksutuksen pienentäminen Mustionjoen hyyderiskin vuoksi hidastaa kuitenkin laskua.

Tuusulanjärven vedenkorkeus on laskenut 15 cm korkeimmalta tasoltaan, lähelle ajankohdan tavanomaista tasoa. Ensi viikolla järvi jatkaa laskuaan, mahdollinen lumen sulaminen loppuviikolla voi tosin nostaa vedenkorkeutta. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus jatkaa laskuaan, mutta on edelleen lähes 60 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla. Viikon aikana sen ennustetaan laskevan 15-20 cm, mutta lauhtuminen pysäyttänee laskun ja voi kääntää vedenpinnan jälleen nousuun.

Lounais-Suomen järvistä Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on pysynyt noin 10 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Vedenkorkeus pysyy ennusteen seuraavan viikon ajan lähellä nykytasoa, mutta saattaa sen jälkeen nousta sään lauhtumisen myötä.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (18.1.)

Sateisen syksyn ja alkutalven johdosta useimpien luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat Vuoksen vesistöalueella ajankohdan keskitason yläpuolella. Esimerkiksi Saimaan ja Kuolimon vedenkorkeudet ovat noin kerran viidessä vuodessa toistuvalla tasolla. Vedenkorkeuden nousu on pysähtynyt myös Saimaalla ja muissa järvissä kääntynyt jo laskuun. Vesistöalueen pohjoisosissa lumen vesiarvo on paikoin yli 50 mm keskimääräistä suurempi.

Saimaan vedenkorkeus on noussut runsaiden sateiden ja Pielisestä sekä Kallavedeltä tulevien tavallista suurempien virtaamien johdosta. Vedenkorkeus on nyt noin 60 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy helmikuun puoliväliin asti lähellä nykyistä tasoa ja kääntynee sen jälkeen hiljalleen laskuun. Saimaan lisäjuoksutuksia jatketaan todennäköisesti kesään asti, jottei vedenkorkeus nousisi lumien sulannan myötä tulvalukemiin.

Pielisen vedenkorkeus on 45 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Vedenkorkeus on talvelle tyypillisessä laskussa, ja maaliskuun loppuun mennessä laskua kertyy 20-50 cm. Laskusta huolimatta vedenkorkeus pysyy koko talven reilusti ajankohdan mediaanitason yläpuolella.

Kallaveden vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Vedenkorkeus on laskussa, jota kertyy 5-20 cm helmikuun loppuun mennessä. Lisäjuoksutuksia Naapuksen ja Konnuksen kanavista jatketaan todennäköisesti aina kevättulviin asti.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Simpelejärven vedenpinta on 15 cm tavallista korkeammalla, minkä vuoksi Juankosken juoksutusta pidetään edelleen ajankohtaan nähden suurena. Melakko-Loitimon vedenkorkeus on ajankohdalle tyypillisellä tasolla.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (12.1.)

Kymijoen vesistöalueella järvien ja jokien vedenpinnat ovat sateisen ja leudon syksyn ja alkutalven jälkeen huomattavasti korkeammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Joulukuun sadesumman vesistöalueella arvioidaan olleen ennätyksellisen suuri, kun tarkastellaan viimeistä noin sadan vuoden jaksoa, jolla säännöllisiä mittauksia sateesta ja hydrologisista suureista on tehty.  Lumen vesiarvo on vesistöalueella keskimääräistä suurempi lukuunottamatta alueen eteläisimpiä lähes lumettomia osia. Vedenkorkeudet ja lumen vesiarvo huomioiden voidaan jo nyt sanoa melko suurella varmuudella, että Kymijoen vesistöalueen suurten järvien pinnat pysyvät varsin ylhäällä koko talven ja kevään tai alkukesän vedenkorkeushuiput ovat keskimääräistä selvästi korkeampia.

Päijänteen vedenkorkeus on lähes 40 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Pinnan nousu on juuri pysähtynyt ja ennusteen mukaan Päijänne pysyy tammikuun loppuun saakka suunnilleen nykyisellä tasollaan. Päijänteen lähtövirtaama on nyt 340 m3/s, kun se tähän aikaan vuodesta on keskimäärin vajaat 250 m3/s.  Kymijoen pääuoman virtaama on nyt jopa 500 m3/s ja pysyy kesään saakka hyvin suurena. Talven aikana mahdolliset kovat pakkaset voivat yhdessä näin suuren virtaaman kanssa aiheuttaa hyydeogelmia. Päijänteen korkea vedenpinta heikentää mahdollisuuksia torjua hyydetulvia Päijänteen juoksutusta ja Kymijoen virtaamaa alentamalla.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 35 cm tammikuun keskimääräistä tasoa ylempänä. Pielavedellä, Konnevedellä ja Iisvedellä ero ajankohdan mediaaniin on 15-20 cm. Järvien vedenpintojen ennustetaan laskevan hitaasti lähiviikkoina, mutta ero ajankohdan keskitasoon pysyy suurena.

Mäntyharjun reitillä vedenpinnat ovat erityisen korkealla. Pyhävesi-Kallavesi on jopa 40 cm, Vuohijärvi 35 cm ja alueen suurin järvi Puula noin 20 cm keskimääräistä ylempänä. Kissakosken nykyisellä varsin suurella juoksutuksella, noin 45 m3/s, Puula ei todennäköisesti enää juurikaan nouse, vaan pysyy helmikuun alulle nykyisen tason tuntumassa. Puulan suuri lähtövirtaama pitää vedenpinnat myös alapuolisessa vesistössä korkealla.

Myös Lahden Vesijärven pinta on harvinaisen ylhäällä, noin 30 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella. Ennusteen mukaan Vesijärvi laskee lähiviikkoina hieman.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (16.1.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pakkassään vuoksi laskussa, ja Kokemäenjokeen on jo osittain muodostunut hyyteltä suojaava jääkansi. Porissa hyyde saattaa kuitenkin nostaa vedenkorkeutta lähipäivien aikana, ja säännösteltyjen järvien juoksutuksia voidaan alkaa uudelleen pienentää loppuviikon aikana hyydeongelmien estämiseksi. Viime viikolla juoksutuksia pienennettiin keskiviikosta perjantaihin, ja suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet nousivat hieman.

Vesistöalueen suurien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet nousivat syksyn ja alkutalven aikana selvästi ajankohdan keskimääräisiä tasoja korkeammalle, ja ovat nyt kääntyneet laskuun.  Tarjanteen, Keurusselän, Längelmäveden, Mallasveden ja Iso-Roineen vedenkorkeudet ovat 30-50 cm keskimääräistä korkeammalla ja pysyvät selvästi keskimääräistä korkeammalla koko talven ajan. Kukkian vedenkorkeus on noussut syyskuun alun jälkeen lähes 70 cm ja on tällä hetkellä 45 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja kääntymässä laskuun.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pääosin ajankohdalle tyypillisiä, ja pysyvät tällä viikolla laskussa. Järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja pysyvät seuraavalla viikolla lähellä nykyistä tasoa tai laskevat hitaasti.

Pohjanmaa (19.1.)

Pohjanmaan jokien virtaamat pysyvät pieninä tiistaihin saakka. Ensi viikon keskivaiheilla lauhtuva sää nostaa jonkin verran virtaamia Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Jäätyminen on nostanut jokien pintoja monin paikoin Pohjanmaalla. Mm Länkelässä Siikajoella ja Haukiputaalla Kiiminkijoella joen pinta on noussut yli metrillä. Ähtävänjoella on varauduttu hyydetulviin pienentämällä juoksutusta ja asentamalla hyydeköydet, joilla pyritään nopeuttamaan jääkannen muodostumista.

Lunta on koko Pohjanmaalla saman verran tai enemmän kuin keskimäärin vuodenvaihteessa. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla lunta on kertynyt jo noin 20-80 mm, Pohjois-Pohjanmaalla 60-120 mm, paikoin 140mm.

Lappajärven ja Pyhäjärven pinnat ovat 15-20 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Lappajärvi pysyy lähipäivät nykytasollaan, Pyhäjärvi laskee hitaasti. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pintaa lasketaan jotta saadaan tilaa kevään sulamisvesille.

Iijoella virtaamat ja vedenkorkeudet pysyvät nykytasoillaan, tyypillisissä talvilukemissa. Säännösteltyjen Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat n. 20-22 m3/s, molemmat järvet ovat laskussa. Lunta alueella on 100-130 mm.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (15.1.)

Järvien pinnat ovat talviseen tapaan laskussa Oulujoen vesistössä. Luonnontilaisten järvien pinnat pysyvät keskitasojaan korkeammalla sulamiskauden alkuun saakka. Joulu- ja tammikuussa on satanut runsaasti lunta, esimerkiksi Kainuussa lunta on nyt noin 120-160 mm lumen vesiarvona ilmaistuna, kun keskimäärin tähän aikaan vuodesta lunta on noin 80 mm.

Sotkamon reitillä säännösteltyjen järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasojensa tuntumassa, Hyrynsalmen reitin Kianta- ja Vuokkijärvien pinnat ovat 50 cm keskimääräistä korkeammalla. Oulujärven pinta on alkutalvelle tavanomaiselle tasolla ja laskee hitaasti lähiviikot. Virtaama Oulujoen Merikoskessa on ajankohdan keskimääräisissä lukemissa ja vaihdellut viikon aikana 300 m3/s ja 460 m3/s välillä.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat noin 10-25 cm tavanomaisia talvitasoja korkeammalla. Järvien pinnat laskevat joulukuussa, mutta esimerkiksi Lammasjärven ja Lentuan vedenpinnat pysyvät tavanomaista korkeammalla todennäköisesti kevääseen asti.

Kuusamon seudulla Muojärvi ja Kitkajävi ovat noin 5 cm ajankohdan keskitasojaan korkeammalla. Järvien vedenkorkeudet jatkavat hidasta laskuun, mutta pysyvät tavanomaista korkeammalla lumien sulamiseen asti. Oulankajoen virtaama on talvelle tyypillisessä, alhaisessa lukemassa. Lunta alueella on noin 30 mm enemmän kuin keskimäärin tammikuun puolivälissä eli 120 mm.

Lappi (19.1.)

Lapissa jokien virtaamat ovat lähellä tammikuulle tavanomaisia virtaamia. Virtaamat jatkavat hidasta laskua koko Lapissa. Ensi viikon puoliväliin ennustetaan suojasäätä Etelä-Lappiin, jonka seurauksena jokien virtaamat voivat hiukan kasvaa lumen sulannan myötä. Muualla Lapissa sää jatkuu talvisena. Lapin jokiin on muodostunut jäätä, joka on monin paikoin nostanut jokien vedenpintoja. Lumen vesiarvo on Länsi-Lapissa ajankohdan keskimääräistä suurempaa, 120-180 mm, muualla Lapissa lumen vesiarvo on tammikuulle tavanomaista.

Inarijärven pinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa ja hitaassa laskussa, Kaitakosken juoksutus on hiukan ajankohdalle tavanomaista suurempaa. Kemijärven vedenpinta ja Seitakorvan juoksutus, kuten myös Porttipahdan ja Lokan vedenkorkeudet, ovat ajankohdalle tavanomaisissa lukemissa.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 20.1.2018 klo 11.26