Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Lapissa jokien virtaamat kasvussa sateiden vuoksi, muualla virtaamat pysyvät pääosin pieninä (Tulvakeskus 17.10.)

Lounais-, Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla jokien vedenkorkeudet ovat yhä ajankohdan keskimääräistä alempana. Tällä viikolla jokien virtaamat pysyvät pääosin pieninä, lukuun ottamatta Lappia jossa maaperä on selvästi kosteampaa kuin muualla ja virtaamat kasvavat hieman sateiden vuoksi.

Järvien vedenpinnat ovat Pohjois-Lappia ja Itä-Suomea lukuun ottamatta matalammalla kuin tyypillisesti lokakuun puolivälissä. Kymi-, Kokemäen- ja Karvianjoen vesistöalueilla eräiden järvien vedenkorkeudet ovat edelleen jopa poikkeuksellisen alhaalla, mutta syksyn sateet ovat pääosin pysäyttäneet vedenpintojen laskun. Suurimpien järvien, Saimaan ja Päijänteen, vedenkorkeudet kuitenkin laskevat vielä loka-marraskuussa.

Etelä- ja Lounais-Suomi (16.10.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat ajankohdan tavanomaista pienempiä ja maaperä edelleen monin paikoin kuivaa. Virtaamat pysyvät tällä viikolla pieninä sademäärän jäädessä sääennusteiden mukaan vähäiseksi.

Etelä-Suomen säännöstellyt järvet ovat pääosin vähän ajankohdan keskitasoja alempana, mutta monet pienet luonnontilaiset järvet ovat selvästi tavanomaista alempana. Tuusulanjärven vedenkorkeus on noin 5 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja nousee tämän hetken ennusteen mukaan lokakuun loppuun mennessä noin 5 cm. Hiidenvesi on hieman ajankohdan tavanomaista alempana ja pysynee lokakuun loppupuolen lähellä nykyistä. Lohjanjärvi on yli 15 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja pysyy seuraavan kahden viikon ajan tämän hetken tasolla. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on pysynyt elokuun lopusta lähtien lähes samalla tasolla, ja kun se lokakuun aikana yleensä nousee selvästi, ero keskimääräiseen tasoon on kasvanut jo 20 cm:iin. Seuraavan kahden viikon aikanakaan se ei ole nousemassa juurikaan.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on pysynyt lokakuun ajan suunnilleen samalla tasolla, noin 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Lokakuun aikana nousua ei ole luvassa. Painion vedenkorkeus on selvästi ajankohdalle tyypillistä alempana ja nousee ennusteen mukaan varsin hitaasti. Järvet jäänevät talven ajaksi poikkeuksellisen alhaiselle tasolle.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (16.10.)

Syksyn sademäärä Vuoksen vesistöalueella on vastannut pitkän aikavälin keskimääräistä tasoa. Alueen suurimpien järvien pinnat ovat kuitenkin kuuman kesän runsan haihdunnan ja melko vähäisen sademäärän jäljiltä edelleen ajankohdan mediaanitasojen alapuolella. Saimaan pinta todennäköisesti laskee vielä hiukan, mutta monissa muissa järvissä vedenpinta on jo haihdunnan pienenemisen ja syksyn sateiden myötä kääntynyt nousuun.

Saimaan vedenkorkeus on laskenut vajaat 10 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alemmaksi, kun se vielä heinäkuun alulla oli ns. normaalivyöhykkeen ylärajalla, puoli metriä ajankohdan mediaania ylempänä. Saimaan pinnan lasku on hidastumassa, ja ennusteen mukaan vedenpinta on marraskuuun puolivälissä 0-10 cm tämänhetkistä vedenkorkeutta alempana.

Pielisen vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana ja kääntymässä nousuun. Pielisen pinnan ennustetaan olevan marraskuun lopulla 10-30 cm ylempänä kuin nyt. Myös Kallaveden pinta on nyt 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja kääntynee nousuun vielä lokakuun aikana. Vedenkorkeuden nousun marraskuun loppuun mennessä ennustetaan olevna samaa luokkaa kuin kuin Pielisessä, 10-30 cm.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (16.10.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat lämpimän ja kuivan kesän jäljiltä edelleen varsin alhaalla. Myös syksy on ollut useimmilla Kymijoen vesistön osa-alueilla hieman keskimääräistä vähäsateisempi, ja sadevesistä suuri osa on jäänyt kesäaikana kuivuneeseen maaperään, jolloin sateiden vaikutus järvien tulovirtaamiin on ollut vähäinen. Päijänne jatkaa vielä laskuaan, mutta muutokset useimpien muiden järvien vedenkorkeuksissa ovat ennusteen mukaan lähiviikkoina pieniä. Marraskuussa useimpien luonnontilaisten järvien pinnat alkavat ennusteen mukaan vähitellen nousta.

Päijänteen vedenpinta on runsaat 20 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Lähtövirtaama on pieni ja sitä pienennetään hiukan tänään, minkä jälkeen Kalkkisen kokonaisvirtaama on noin 130 m3/s. Päijänteen pinnan lasku on hidastumassa, mutta marraskuun puoliväliin mennessä laskua kertynee vielä 5-10 cm. Kymijoen pääuoman virtaama on 170-180 m3/s eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on noin 35 cm ja Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 15-20 cm keskimääräistä alempana. Säännöstelty Kivijärvi on 30 cm ajankohdan mediaanin alapuolella ja ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhaalla. Näiden järvien pinnat pysynevät lokakuun loppuun saakka varsin lähellä nykyistä tasoaan.

Mäntyharjun reitillä sijaitseva Puula on ajankohdan mediaanitasolla, Kyyvesi taas runsaat 10 cm keskimääräistä alempana. Myös Vuohijärven vedenpinta on hiukan alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Useimpien Mäntyharjun reitin järvien ennustetaan pysyvän ainakin lokakuun loppuun asti lähellä nykyisiä pinnankorkeuksia.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (17.10.)

Kokemäenjoen vesistöalueella syksyn sateet ovat tuoneet hieman helpotusta kuivuustilanteeseen. Jokien virtaamat ovat kuitenkin edelleen pieniä, eikä tälle viikolle ennusteta merkittävää nousua. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisissä lukemissa tai hieman keskimääräistä alempana. Säännöstellyt järvet pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä tasoa.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat kuivan kesän myötä ajankohdan tavanomaisia lukemia alemmaksi. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen ja Keurusselän vedenkorkeudet ovat 15-25 cm, ja Tarjanteen 40 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat pysyvät ainakin marraskuun alkupuolelle saakka lähellä nykyisiä tasoja. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta pienennettiin lokakuun alussa entisestään. Juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien, ja tällä hetkellä juoksutetaan noin 12 m3/s.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös pieniä, ja pysyvät tällä viikolla nykyisellään. Järvien vedenkorkeudet ovat selvästi ajankohdan keskimääräisiä tasoja alempana, mutta kääntymässä vähitellen hitaaseen nousuun.

Pohjanmaa (17.10.)

Vaasan rannikon pienten jokien pinnat ovat syksylle tavanomaisella tasollaan. Muualla Oulun eteläpuoleisella Pohjanmaalla tilanne on hyvin vähävetinen. Koska tälle viikolle ei ole ennustettu merkittäviä sateita, pysyvät pinnat alhaisina.

Lapuanjoella Hirvijärven pinta on noin metrin ajankohdan keskimääräistä alempana. Hirvijärven pinta on alempana kuin kertaakaan aikaisempina syksyinä. Kuortaneenjärvellä pinta on laskenut 70 cm tavanomaista alhaisemmalle tasolle. Kalajoella Hautaperän tekoaltaan pinta on lähes kolme metriä keskimääräistä alempana. Laajalti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat ovat puolisen metriä tavanomaista alempana ja vielä paikoin laskussa. Poikkeuksena on Uljuan allas jonka pintaa nostetaan hitaasti.

Iijoella vedenpinnat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Sää jatkuu vähäsateisena, joten vedenpinnat pysyvät nykyisissä lukemissaan seuraavien päivien ajan. Pudasjärven, Jongunjärven ja Jaurakkajärven pinnat ovat keskimääräisellä tasolla tai hieman sen yläpuolella. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat 4-6 m3/s ja molempien vedenpinnat ovat nousussa kohti talvisia lukemia.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (11.10.)

Syyskuussa Oulujoen vesistöalueella satoi runsaasti, noin 80 mm. Suuri osa sateesta imeytyi kuivaan maaperään, mutta myös järvien pinnat ovat nousseet syksyiseen tapaan. Järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat pääosin lokakuun keskitasojensa tuntumassa, mutta edelleen paikoin niiden alapuolella. Vesistön koillisosassa Pesiöjärven ja Hossanjärven pinnat ovat jopa keskitasojaan ylempänä elokuun ja syyskuun runsaiden sateiden vuoksi. Lokakuun sademäärät näyttävät ennusteessa jäävän vähäisiksi, joten järvien pintojen nousu on hidastumassa.

Säännösteltyjen järvien vedenpinnat ovat pääosin ajankohdan keskitasojansa tuntumassa. Vuokkijärven ja Oulujärven pinnat ovat noin 25-30 cm keskitasojaan alempana. Juoksutukset Oulujärven Jylhämästä ovat olleet pääosin pieniä toukokuusta lähtien. Oulujoen virtaama Merikoskessa on viimeisen viikon aikana ollut noin 150 m3/s, kun se keskimäärin lokakuussa on 230 m3/s.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat nousseet noin 30 cm syyskuun alun jälkeen ja ovat enää 5-10 cm ajankohdan keskitasojensa alapuolelle. Vedenkorkeudet nousevat hitaasti syksyn ajan.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven vedenkorkeudet ovat myös nousseet syksyn aikana ja ovat enää noin 10 cm ajankohdan keskitasojensa alapuolella. Ennusteen mukaan järvien vedenkorkeudet nousevat hitaasti syksyn ajan. Oulankajoen vedenkorkeus on ajankohdalle tyypillisissä lukemissa.

Lappi (11.10.)

Lapin jokien virtaamat ovat kylmenneen sään seurauksena pienentyneet lähelle ajankohdan keskimääräistä. Viikonloppuna lämpiävä sää kääntää paikoitellen jokien virtaamat hitaaseen kasvuun ensi viikon alussa.

Inarinjärven vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla ja hitaassa laskussa. Kaitakosken juoksutus on ajankohdalle tavanomaista suurempaa, noin 280 m3/s. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat noin metrin keskimääräistä alempana. Kemi- ja Paatsjoen vesistöissä osa järvistä on noussut sateisen syyskuun seurauksena hiukan ajankohdan tavanomaista korkeammalle. Muualla Lapissa järvet ovat lähellä ajankohdalle tyypillistä tasoaan.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 17.10.2018 klo 10.23