Pirkanmaan lehdot

Conservation and management of boreal groves–projektissa oli mukana kymmenen Natura 2000– suojelualueverkostoon kuuluvaa lehtoa eri puolilta Pirkanmaata. Lehdot edustavat EU:n luontodirektiivissä mainittua boreaaliset lehdot luontotyyppiä. Projektin tavoitteena oli lehtojen suojelun toteuttaminen, lehtojen monimuotoisuuden palauttaminen eri hoitotoimien avulla sekä erilaisista maankäyttöpaineista syntyneiden ristiriitojen purkaminen. Hankkeen merkittävimpänä tuloksena lehtokohteet saatiin suojelun ja hoidon piiriin. Projekti alkoi vuonna 1999 ja loppui vuonna 2003. Hoitotoimia lehdoissa on jatkettu projektin jälkeen.

Myllypuron lehto, Tampere (kuva Marita Saksa)

Viholan lehto, Nokia (kuva Marita Saksa)

Lehdot ovat reheviä ja runsaslajisia metsiä. Niiden pinta-ala Etelä- Suomen kasvullisten metsien pinta-alasta on 1 %. Tyypillinen lehtomaa on emäksisille tai vain lievästi happamille kivennäismaille syntynyttä runsasravinteista lehtomultaa. Kasvillisuus on lehdoissa hyvin kerroksellista: pohjakerros on vain osittain sammalien peitossa, kenttäkerroksessa vallitsevat ruohot ja heinät ja pensas- ja puustokerros on tiheä ja runsaslajinen. Kuusi on yleisin puulaji, mutta myös lehtipuiden osuus on usein merkittävä. Monet lehtojen eliölajeista ovat erikoistuneita ja varsin harvalukuisia. LIFE-hankkeen lehtokohteiden uhanalaisiin lajeihin kuuluvat  mm. Luodonsaaren, Mälkiäisen ja Alhonlahden kynäjalavat sekä Alhonlahden rantaorvokit. Lehtojen hoitotoimenpiteissä huomioitavia alueellisesti harvinaisia lajeja ovat mm. liito-orava ja metsälehmus.

Lehtojen eliöyhteisöjä uhkaa nykyään kuusen voimakas lisääntyminen niin luontaisesti, kuin kuusta suosivan metsätalouden seurauksena. Voimakkaasti kuusettuvan lehdon varjoisuus ja maaperän muuttuminen happamaksi aiheuttavat vaateliaamman lehtolajiston häviämisen. Lähellä taajamia sijaitsevat lehdot ovat alttiita myös roskaantumiselle sekä maan kulumiselle. Kuusten kaataminen ja kaulaaminen olivat tavallisimpia lehdoissa toteutettavia hoitotoimenpiteitä. Kertaluonteiset hoitotoimet toteutettiin lehdoissa hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Maanomistajat voivat suorittaa hoitotöitä lehdossaan projektin jälkeenkin hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.

Lehtojen suojelu toteutettiin neuvottelemalla maanomistajien kanssa. Neuvotteluissa sovittiin suojelun toteuttamistapa, maanomistajille maksettavat korvaukset tai kauppahinta sekä päätettiin rauhoitusmääräyksistä. Yhteistyössä maanomistajien kanssa jokaiselle hoitotoimia tarvitsevalle kiinteistölle laadittiin hoito- ja käyttösuunnitelma kymmenen vuoden ajaksi. Asianmukaisten hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimisen edellytyksenä oli kasvillisuuden inventointi. Inventoinnin toteutti Tampereen kasvitieteellinen yhdistys. Lehtojen kasvillisuuden kehitystä sekä hoidon tuloksia on mahdollista seurata inventoinnin antamien tietojen pohjalta.

Tutustumiskohteiksi sopivat parhaiten pääsääntöisesti kaupunkien omistamat alueet, joissa virkistyskäyttöä on ohjattu luontopoluin sekä opastauluin. Tällaisia kohteita ovat Mälkiäinen (Valkeakosken kaupunki omistaa osan), Myllypuro (Tampereen kaupunki) ja Luodon saari (Nokian kaupunki).