| Sisältödokumentti 29.1.2008 | Kainuun ympäristökeskus |
Ulvinsalon alue
|
Koodi: |
FI 1200 225 |
|
Kunta |
Kuhmo |
|
Pinta-ala: |
3949 ha |
|
Aluetyyppi: |
SCI |
Alueen kuvaus:
Ulvinsalon luonnonpuisto on perustettu vuonna 1956 ja sen pinta-ala on noin 25 neliökilometriä. Vanhojen metsien suojeluohjelmassa luonnonpuistolle ehdotetaan kolmea laajennusaluetta: Rasivaaran alue puiston pohjoisrajaan rajautuen, Pihlajavaaran - Pienen Mäntyvaaran kaksiosainen alue Venäjän rajaa vasten hieman luonnonpuiston koilliskulman pohjoispuolella ja Rajavaaran-Kaihlavaara alue puiston etelärajaan rajautuen. Ehdotettujen laajennusosien yhteenlaskettu pinta-ala on noin 14 neliökilometriä. Koko pinta-ala on siis noin 39 neliökilometriä.
Ulvinsalo lähiympäristöineen on vähävesistöistä huuhtoutumatonta (paljastunut suoraan mannerjäätikön alta maaksi) vedenjakaja-aluetta. Puroja on melko runsaasti. Suuria järviä alueella ei ole. Suoaltaat ovat enimmäkseen pieniä ja kapeita juotteja kangasmaiden väleissä. Pinta-alallisesti soita on kuitenkin lähes yhtä paljon kuin kangasmaita. Suurimpia suoaltaita ovat Jylkynsuo, Ruutinsuo, Venäihensuo, Lautalamminsuo, Kurkisuo ja Rajasuo. Nämä ovat aapasoita lukuun ottamatta Ruutinsuota, jolla esiintyy myös eksentristä keidassuota. Kartoitusalueen suot ovat pääosin luonnontilaisia, mutta ympäröivien alueiden suot ovat valtaosin ojitettuja, ja kartoitusalueen rajoille ulottuvien ojitusten vaikutukset ulottuva monin paikoin myös alueen sisälle.
Kangasmailla tuoreet kangasmetsät vallitsevat. Metsätyypiltään nämä ovat yleensä puolukka-mustikkatyyppiä (VMT), mutta eteläisellä Rajavaaran - Kaihlavaaran alueella tuoreiden kankaiden metsätyyppi on eteläboreaalinen mustikkatyyppi (MT). Alueen metsät ovat lähes poikkeuksetta luonnontilaisia (erityisesti luonnonpuiston alueella) tai luonnontilaisen kaltaisia, kymmeniä vuosia määrämittahakkuiden jälkeen luonnontilassa kehittyneitä vanhoja metsiä (erityisesti laajennusalueilla). Pohjoisella laajennusalueella on suuri osa suurista haavoista kaulattu.
Korkeimpien vaarojen lakiosissa on yleisesti soistuneita, melko matalakasvuisia (valtapuusto n. 15 m) ja melko harvapuustoisia vaaranlakimetsiä, joissa suopursu ja juolukka kasvavat paikoin kangasmaalla.
Alueen korkeimmat kohdat ovat Pihlajavaara (307,2 m mpy), Ulvinvaara (n. 305 m mpy) ja Rajavaara (303,3 m mpy).
Ulvinsalon luonnonpuisto laajennusosineen edustaa luonnontilaisinta kainuulaista metsäluontoa. Luontotyypeiltään monipuoliset metsät ovat pääsääntöisesti kirveenkoskemattomia. Alueen lajisto on erittäin edustava ja luonnonpuiston merkitystä lisää sen sijainti kiinni Venäjän rajassa.
Suojelutilanne:
|
Ei suojeltu |
36 % |
|
Luonnonpuisto |
64 % |
Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:
Ulvinsalo on luonnonpuisto (L 634/ 56), johon on esitetty vanhojen metsien suojelutyöryhmän mietinnössä (Rassi ym. 1992 b) kolmea laajennusaluetta. Toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.
Luontodirektiivin luontotyypit:
|
Humuspitoiset lammet ja järvet |
1 % |
|
Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta |
0 % |
|
* Keidassuot |
1 % |
|
Vaihettumissuot ja rantasuot |
4 % |
|
Fennoskandian lähteet ja lähdesuot |
0 % |
|
Letot |
0 % |
|
*Aapasuot |
6 % |
|
Kasvipeitteiset silikaattikalliot |
1 % |
|
*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät |
7 % |
|
* Luonnontilaiset tai niiden kalt. mäntyvaltaiset vanhat metsät |
1 % |
|
*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havupuusekametsät |
50% |
|
*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havu-lehtipuusekametsät |
0 % |
|
*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat lehtipuuvaltaiset metsät |
0 % |
|
*Palon jälkeen luonnontilaisina kehittyneet metsät |
6 % |
|
Boreaaliset lehdot |
5 % |
|
* Mäntyvaltaiset puustoiset suot |
18% |
|
* Kuusivaltaiset puustoiset suot |
0 % |
* priorisoitu luontotyyppi
Luontodirektiivin liitteen II lajit:
|
Pteromys volans |
liito-orava |
|
Rangifer tarandus |
metsäpeura |
|
Cephaozia macounii |
hitupihtisammal |
Lintudirektiivin liitteen I linnut:
|
Milvus migrans |
haarahaukka |
|
Aegolius funereus |
helmipöllö |
|
Bubo bubo |
huuhkaja |
|
Grus grus |
kurki |
|
Cygnus cygnus |
laulujoutsen |
|
Tringa glareola |
liro |
|
Pernis apivorus |
mehiläishaukka |
|
Tetrao urogallus |
metso |
|
Dryocopus martius |
palokärki |
|
Ficedula parva |
pikkusieppo |
|
Picoides tridactylus |
pohjantikka |
|
Bonasa bonasia |
pyy |
|
Circus cyaneus |
sinisuohaukka |
|
Asio flammeus |
suopöllö |
|
|
uhanalainen laji |
Muuta lajistoa:
|
Muscicapa striata |
harmaasieppo |
|
Sylvia curruca |
hernekerttu |
|
Regulus regulus |
hippiäinen |
|
Parus montanus |
hömötiainen |
|
Loxia pytyopsittacus |
isokäpylintu |
|
Fringilla montifringilla |
järripeippo |
|
Motacilla flava |
keltavästäräkki |
|
Ficedula hypoleuca |
kirjosieppo |
|
Loxia leucoptera |
kirjosiipikäpylintu |
|
Turdus viscivorus |
kulorastas |
|
Perisoreus infaustus |
kuukkeli |
|
Dendrocopus major |
käpytikka |
|
Cuculus canorus |
käki |
|
Phylloscopus borealis |
lapinuunilintu |
|
Parus cinctus |
lapintiainen |
|
Turdus philomelos |
laulurastas |
|
Sylvia borin |
lehtokerttu |
|
Anthus trivialis |
metsäkirvinen |
|
Tringa ochropus |
metsäviklo |
|
Anthus pratensis |
niittykirvinen |
|
Phylloscopus trochilus |
pajulintu |
|
Fringilla coelebs |
peippo |
|
Saxicola rubetra |
pensastasku |
|
Loxia curvirostra |
pikkukäpylintu |
|
Numenius phaeopus |
pikkukuovi |
|
Turdus iliacus |
punakylkirastas |
|
Erithacus rubecula |
punarinta |
|
Prunella modularis |
rautiainen |
|
Turdus pilaris |
räkättirastas |
|
Tarsiger cyanurus |
sinipyrstö |
|
Gallinago gallinago |
taivaanvuohi |
|
Parus major |
talitiainen |
|
Bombycilla garrulus |
tilhi |
|
Vanellus vanellus |
töyhtöhyyppä |
|
Parus cristatus |
töyhtötiainen |
|
Carduelis flammea |
urpiainen |
|
Tringa nebularia |
valkoviklo |
|
Motacilla alba |
västäräkki |
|
Phellinus nigrolimitatus |
aarnikääpä |
|
Antrodia infirma |
erakkokääpä |
|
Phellinus populicola |
haavanarinakääpä |
|
Salix pentandra |
halava |
|
Gloiodon strigosus |
harjasorakas |
|
Postia lateritia |
hentohaprakääpä |
|
Carex panicea |
hirssisara |
|
Diplomitoporus lindbladii |
hopeakääpä |
|
Postia placenta |
istukkakääpä |
|
Antrodia primaeva |
kairakääpä |
|
Lobaria scrobiculata |
kalliokeuhkojäkälä |
|
Bryoria fremontii |
kanadanluppo |
|
Cystostereum murraii |
känsäorvakka |
|
Phaeolus schweinitzii |
karhunkääpä |
|
Pinguicula villosa |
karvayökönlehti |
|
Convallaria majalis |
kielo |
|
Trichaptum pargamenum |
koivunkynsikääpä |
|
Perenniporia subacida |
korkkikerroskääpä |
|
Skeletocutis odora |
korpiludekääpä |
|
Matteuccia struthiopteris |
kotkansiipi |
|
Diplomitoporus crustulinus |
lohkokääpä |
|
Antrodia mellita |
mesipillikääpä |
|
Asterodon ferruginosus |
oravuotikka |
|
Phellinus lundellii |
pikireunakääpä |
|
Dactylorhiza incarnata incarnata |
punakämmekkä |
|
Amylocystis lapponica |
pursukääpä |
|
Lobaria pulmonaria |
raidankeuhkojäkälä |
|
Haploporus odorus |
raidantuoksukääpä |
|
Antrodia albobrunnea |
riekonkääpä |
|
Phellinus viticola |
riukukääpä |
|
Phellinus ferrugineofuscus |
ruostekääpä |
|
Rhynchospora fusca |
ruskopiirtoheinä |
|
Fomitopsis rosea |
rusokantokääpä |
|
Skeletocutis lenis |
sirppikääpä |
|
Listera ovata |
soikkokaksikko |
|
Piloporia sajanensis |
sopulinkääpä |
|
Hammarbya paludosa |
suovalkku |
|
Skeletocutis stellae |
välkkyludekääpä |
|
Platanthera bifolia |
valkolehdokki |