LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA, MAA-AINEKSEN OTTOSUUNNITELMA MEREN POHJASTA HELSINGIN EDUSTALTA, HELSINKI, PORVOO JA SIPOO

Metsähallitus on saattanut vireille ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (267/1999) mukaisen arviointimenettelyn koskien maa-ainesten ottosuunnitelmaa meren pohjasta Helsingin edustalta Helsingin kaupungissa, Porvoon kaupungissa ja Sipoon kunnassa. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä.

Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen 6§:n hankeluettelon kohdan 2 b perusteella kiven, soran tai hiekan ottohankkeeseen on sovellettava ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, kun louhinta- ja kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä on vähintään 200 000 kiintokuutiometriä vuodessa.

Yhteysviranomaisena toimii Uudenmaan ympäristökeskus.

Metsähallitus on perustanut viranomaisten yhteistoiminnan edistämiseksi hankkeen ympäristövaikutusten arviointia ohjaavan ohjausryhmän, johon kuluvat vaikutusalueen kuntien ja hankkeen kannalta keskeisten viranomaisten edustajat. Yhteysviranomaisen edustaja on ollut ohjausryhmässä asiantuntijana.

Arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon perusteella hankkeesta vastaava laatii ympäristövaikutusten arviointiselostuksen, joka tulee myöhemmin julkiseen käsittelyyn.

Hankkeesta vastaava

Metsähallitus/Laatumaa

Arviointiohjelman asiakirjat

Hankkeesta vastaava on laatinut arviointiohjelman. Siinä on todettu tarkasteltavat vaihtoehdot, selvitettävät asiat ja arviointimenettelyn toteuttaminen.

Asiaan liittyvät muut hankkeet

Hanke liittyy pääkaupunkiseudun maa-aineshuoltoon liittyvänä hankkeena mahdolliseen Vuosaaren sataman rakentamiseen. Helsingin Satama on saanut vesioikeuden luvan nostaa 8 miljoonaa proomu-m3 hiekkaa ja soraa Itätontun ja Soratontun alueilta.

Hanke ja sen vaihtoehtoiset ratkaisut

Hanke sijoittuu Helsingin kaupungin, Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan alueille.

Hankkeen tarkoitus on nostaa Helsingin edustalla olevista Itätontun, Soratontun ja Söderskärin esiintymistä maa-aineksia pääkaupunkiseudun markkinoille vuosina 2002-2011 yhteensä 12 miljoonaa tonnia. Soratonttu on noin 3 km Länsi-Tontusta etelä-kaakkoon sijaitseva vedenalainen harju. Maa-aineksilla tarkoitetaan hiekkaa ja soraa. Meren pohjasta nostettavan maa-aineksen on tarkoitus korvata pääkaupunkiseudulla huonosti saatavaa harjuainesta. Alkuvuosina tekninen nostotoiminta voitaisiin kytkeä myös mahdolliseen Vuosaaren sataman rakentamiseen. Tämä hanke ei kuitenkaan sisällä merenpohjan ainesten ottoa Vuosaaren sataman tarpeisiin.

Suunnitelluista ottoalueista Sora- ja Itätonttujen alueet sijaitsevat Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan rajalla ja Söderskärin alue Porvoon kaupungin alueella.

Hankkeen vaikutusalueeseen sisältyy ottoalueiden lisäksi otetun maa-aineksen kuljetusväylät merellä ja mantereella, välivarastointialueet merellä ja mantereella ja jakelualue pääkaupunkiseudulla.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on tarkasteltu ns. nolla-vaihtoehdon lisäksi kolmea vaihtoehtoa :

VE 0 meren pohjasta ei nosteta hiekkaa ja soraa lainkaan

VE 0+ hiekkaa ja soraa nostetaan Itätontun ja Soratontun esiintymistä Helsingin Satamalle jo myönnetyn luvan mukainen määrä

VE 1 hiekkaa ja soraa nostetaan Itätontun, Soratontun ja Söderskärin esiintymistä

VE 2 hiekkaa ja soraa nostetaan vain Itätontun ja Soratontun esiintymistä

Arviointimenettelyn yhdistäminen muiden lakien menettelyihin

Hankkeen toteuttaminen vaatii vesilain mukaisen luvan Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta. Vesioikeudellisen hakemussuunnitelman laatiminen käynnistyy ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen. Lisäksi hankkeen toteuttaminen saattaa edellyttää kaavamuutoksia Helsingin kaupungin, Porvoon kaupungin sekä Sipoon kunnan alueilla sekä Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton maakunta/seutukaavan muutoksen. Arviointimenettelyä ei ole kytketty kaavoitusmenettelyihin. Ympäristöselvityksiä joudutaan mahdollisesti tarkentamaan ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen sitä seuraavien lupa- ja kaavoitusmenettelyjen vaatimalla tavalla.

Hankkeeseen sisältyvä Söderskärin ottoalue sijaitsee välittömästi Söderskärin EU:n Natura 2000 -luonnonsuojelualeverkostoon ehdotetun alueen eteläpuolella ja edellyttää Luonnonsuojelulain 65§:n mukaisen vaikutusten arvioinnin.

Arviointiohjelmasta tiedottaminen ja kuuleminen

Arviointiohjelman vireillä olosta on ilmoitettu Helsingin kaupungin, Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan ilmoitustauluilla sekä Helsingin kaupungin ja Porvoon kaupungin pääkirjastoissa ja Sipoon kunnan Nikkilän terveysasemalla.

Kuulutus arviointiohjelmasta julkaistiin seuraavissa lehdissä: Helsingin Sanomat, Sipoon Sanomat, Uusimaa ja Borgåbladet sekä Hufvudstadsbladet.

Hankkeen lähtökohtia, alustavia vaihtoehtoja ja arviointiohjelman luonnosta esiteltiin vaikutusalueen asukkaille ja asiasta kiinnostuneille Helsingissä kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa pidetyissä informaatiotilaisuudessa 30.5.2000. Tilaisuudessa olivat läsnä sekä Metsähallituksen että Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajat.

Lausunnot ja muistutukset

Arviointiohjelmasta saatiin Helsingin kaupungin, Porvoon kaupungin, Sipoon kunnan, Uudenmaan TE-keskuksen, Etelä-Suomen lääninhallituksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Museoviraston Suomen merimuseon, Uudenmaan liiton, Itä-Uudenmaan liiton, Puolustusvoimien, Merenkulkulaitoksen, Nylands Fiskarförbund r.f.:n ja Helsingin Sataman sekä Suomen luonnonsuojeluliiton /Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja WWF Suomen ja BirdLife Suomi ry:n lausunnot. Arviointiohjelmasta jätettiin lisäksi 4 kirjallista muistutusta.

Helsingin kaupunki totesi lausunnossaan, että Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaava rajoittuu Itätontun suunnitellun soranottoalueen luoteiskulmaan. Itätontun ja Soratontun ottoalueet sijaitsevat osittain Vuosaaren sataman uuden meriväylän kohdalla. Meren pohjasta nostettava maa-aines korvaa pääkaupunkiseudulla huonosti saatavaa ja kallista harjuainesta. Tämä tukee mm. pohjavedenoton kannalta tärkeiden harjujen säilymistä Uudellamaalla. Arviointiohjelmasta ei käy selkeästi ilmi, aiotaanko 0-vaihtoehdossa tarkastella oton vaikutuksia itse ottopaikoissa, esimerkiksi pohjavesi-, melu- ja luontovaikutukset.

Ohjelmassa on hyvin suppeasti esitetty eri vaikutusryhmien tunnistaminen eikä vaikutusarvioinnin rajausta ole perusteltu. Tämä korostaa itse suunnittelu-, vaikutusarviointi- ja osallistumisprosessin merkitystä hankkeen eteenpäin viemisessä.

Helsingin kaupunki esittää, että YVA-ohjelma täyttää YVA-asetuksen 11§:ssä ohjelman sisällysluettelolle asetetut vaatimukset eikä sillä ole vaihtoehtojen valintaan huomauttamista. Ohjelmassa esitetty arvioitavien asioiden luettelo kattaa hyvin ne ympäristötekijät, joihin hankkeella voi merioloissa olla vaikutusta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei kuitenkaan poista tarvetta tehdä lisätutkimuksia myöhemmin, jos yhteysviranomainen tai joku muu taho pitää niitä tarpeellisena.

Merihiekan ja -soran otto on kuljetusketju, jonka eri vaiheet otto, kuljetus ja välivarastointi vaikuttavat ympäristöön eri tavoin. Arviointiohjelmassa ei ole mainittu miten tämä näkökulma otetaan huomioon. Helsingin kaupunki ehdottaa, että arviointiohjelmaa täydennetään maa-aineksen välivarastointialueiden osalta.

Porvoon kaupunki kiinnitti lausunnossaan erityistä huomiota Söderskärin arvokkaaseen linnustonsuojelualueeseen kohdistuviin vaikutuksiin. Hankkeen syy-seuraussuhteet alueen runsaslukuiseen haahkapopulaatioon ja sen ravinnonsaantiin, erityisesti pääasiallisena ravintona käyttämiin simpukoihin tulee selvittää mahdollisimman tarkoin. Ottotoiminnan vaikutukset Söderskärin alueen kalastoon ja kalastukseen sekä merenalaiseen ja ranta-alueiden eroosioon tulee selvittää. Arviointiselostuksessa tulisi pyrkiä vertailemaan eri vaihtoehtoja ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia mahdollisimman kriittisesti ja täsmällisesti esim. matriisien tai muun laskennallisen menetelmän avulla.

Sipoon kunta piti arviointiohjelmaa YVA-lain mukaisena. Ohjelmasta puuttuu kuitenkin selvitys siitä, miten vaikutuksia maaperään ja luonnonvarojen hyödyntämiseen arvioidaan. VE 0:n arvioinnin tekotapaa ei ole selostettu. Lausunnossa ehdotetaan lisäksi, että Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:tä tulisi kuulla asiantuntija-intressiryhmänä arviointiselostusta laadittaessa.

Uudenmaan liitto totesi lausunnossaan, että arviointiohjelmassa esitetyt vaihtoehdot ovat lähtökohdiltaan toteuttamiskelpoisia ja myös keskenään vertailtavissa. Arviointiselostuksessa tulee kiinnittää huomiota myös voimassa oleviin seutukaavoihin sekä ympäristöministeriössä vahvistettavana olevaan Vuosaaren satama-aluetta koskevaan seutukaavaan. Uudenmaan maakuntakaavan laatiminen on alkanut.

Välivarastointialueiden mahdolliset sijoituspaikat tulee selvittää riittävällä tarkkuudella. Varastointialueilla saattaa olla huomattavia maankäytöllisiä, maisemallisia, ympäristöllisiä sekä liikenteellisiä vaikutuksia. Välivarastointialueita saattaa olla tarpeen tarkastella myös osana maakuntakaavoitusta liittyen maakunnallisen ja ylikunnallisen kiviaineshuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Arviointiselostukseen tulisi esittää arvio siitä, kuinka merihiekan nosto toteutuessaan mahdollisesti vähentää hakijan omaa ottotoimintaa hakijan käytettävissä olevilla harjualueilla.

Itä-Uudenmaan liitto oli varauksellinen liettämistä aiheuttavien alueiden liittämisestä maa-ainesten ottohankkeisiin. Söderskärin aiotun maa-ainesten oton mahdollinen vaikutusalue ulottuu Itä-Uudenmaan seutukaavan suojelualueelle (SU1 304), jota koskevassa kaavaselostuksessa todetaan suojelusta seuraavaa:”Kaikissa alueella toteutettavissa toimenpiteissä olisi erityisesti otettava huomioon ympäristönsuojelun näkökohdat, siten ei maankamaran kaivamista, louhimista ja täyttämistä, metsänhoidollisia toimenpiteitä tulisi suorittaa mikäli ne haittaavat alueen suojelutavoitteiden toteutumista. Ennen alueella suoritettavia toimenpiteitä tulisi ottaa yhteys ao. suojeluviranomaisiin.”

Lausunnon mukaan arviointiohjelmassa on selostettu Söderskärin alue ja se, mitä arviointimenettelystä on asetuksella säädetty. Itä-Uudenmaan liitolla ei ole arviointiohjelmaan mitään lisättävää.

Uudenmaan TE-keskus korosti lausunnossaan sitä, että huomatavan suuren soranoton vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea alueen kalatalouteen. Arvioitaessa hankkeen kalatalousvaikutuksia on arvioitava myös lähtötiedoiksi kerättävien olemassa olevien selvitysten riittävyyttä ja käyttökelpoisuutta. Vaikutukset kalojen lisääntymisalueisiin on selostettava tarkemmin ja metodiikka niiden tutkimiseksi on kuvailtava.

Vaikutukset ammattikalastukseen on selvitettävä kohdistamalla kyselyt ja haastattelut vaikutusalueen ammattikalastajiin eikä heidän edustajiinsa. Näkemys hankkeen vaikutusten tilapäisyydestä on etukäteen todettuna vähättelevä ja johdatteleva. Vaikutukset alueen virkistyskalastukseen on selvitettävä erillisellä selvityksellä, koska Helsingin edustan merialue kuuluu maamme merkittävimpiin vapaa-ajankalastuskohteisiin. Kysely kohdennetaan esimerkiksi alueella toimiville virkistyskalastusjärjestöjen edustajille.

Merenkulkulaitos totesi lausunnossaan, että nollavaihtoehtona tulisi käsitellä arviointiohjelman 0+ -vaihtoehtoa, jossa meren pohjasta nostetaan voimassa olevan luvan mukainen määrä hiekkaa ja soraa. Tässä tapauksessa ensisijainen oikeus maa-aineksen ottamiseen on Helsingin Satamalla ja vasta tämän jälkeen voidaan alueelta suorittaa maa-ainesten ottoa muiden tahojen toimesta.

Itä- ja Soratontun maa-aineksen ottoalueet sijoittuvat osin suunnitellulle Vuosaaren sataman väylälle. Maa-aineksen ottaminen väyläalueelta väylän valmistumisen jälkeen ei ole mahdollista ilman, että siitä sovitaan erikseen Merenkulkulaitoksen kanssa. Vesi- ja maaliikenteeseen kohdistuvien vaikutusten luotettavaksi arvioimiseksi tulee määrittää alueet, joita käytetään maa-ainesten välivarastoinnissa. Näitä alueita ei ole arviointiohjelmassa esitetty lainkaan. Arvioinnissa tulee huomioida meren pohjasta tapahtuvan maa-aineksen noston positiiviset vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön maa-alueilla, koska tällöin voidaan vähentää hiekan- ja soranottoa harjualueilla.

Etelä-Suomen lääninhallitus esitti, että hankkeella ei juuri ole terveysvaikutuksia. Melun vaikutuksia tulee kuitenkin arvioida sekä ruoppauksen että kuljetuksen osalta. Lisäksi tulee arvioida mahdollisia vaikutuksia yleisiin uimarantoihin. Varsinkin kuljetus ja välivarastointi saattavat vaikuttaa uimaveden laatuun esimerkiksi Vuosaaren ja Kallahden ns. EU-rannoilla, joiden kävijämäärä on yli 100 ja joiden tilaa tarkkaillaan säännöllisesti. Sosiaalisten vaikutusten oletetaan olevan pääasiassa tilapäisiä. Lääninhallituksella ei ole huomauttamista sosiaalisten vaikutusten arviointisuunnitelmasta.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos esitti lausunnossaan, että hankkeen vaikutuksia pohjaeläimistöön tulee tutkia arvioimalla irtonaisen sedimentin kulkeutuminen Söderskärin saariryhmän alueelle ja sen vaikutus sinisimpukan toukkavaiheen menestymiseen. Sinisimpukan lisääntyminen on tärkeää haahkan toimeentulolle Söderskärin tutkimusalueella. Söderskärin alue on tärkeä myös muulle merilinnustolle - esimerkiksi riskiläkanta on siellä Suomenlahden suurin. Veden samentuminen karkottaa todennäköisesti kaloja ottoalueelta ja sen läheisyydestä. Merihiekan noston aiheuttaman kiintoainessamentuman vaikutukset ammattikalastuksen harjoittamiseen tulee ottaa huomioon. Myös vaikutukset virkistyskalastukseen tulee ottaa mukaan arviointiohjelmaan.

Museoviraston Suomen merimuseon viranomaistehtävänä on vastata vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusta ja tutkimuksesta sekä muinaismuistolain (295/63) määräysten toteutumisesta vedenalaislöytöjen osalta. Vedenalaisista muinaisjäännöksistä ei ole olemassa kattavaa inventointitietoa, joten vesirakennusprojektien valmisteluun mm. vanhoilla asutus-, satama-, laivanrakennus-, ja väyläalueilla on liitettävä merenpohjan kartoitus mahdollisten muinaisjäännösten havaitsemiseksi. Arviointiohjelmassa otetaan muinaismuistolain vaatimukset asiallisesti huomioon. Suomen merimuseon vedenalaislöytöjen rekisterissä on tietoja sellaisista vedenalaislöydöistä, jotka ovat avoimella merialueella kuten suunnitellut maa-ainesten ottopaikat.

Suomen merimuseo piti tarpeellisena ja perusteltuna sitä, että ennen maa-ainesten noston aloittamista tehdään meriarkeologinen esitutkimus eli operointialueet kartoitetaan meriarkeologista koulutusta saaneen tutkijan ohjauksessa viistokaikuluotaamalla siten, että veneen kokoiset ja sitä suuremmat löydöt on mahdollista havaita. Vain siten voidaan varmistua siitä, että maa-ainesten ottotyö ei tule koskemaan vedenalaisia ennalta tuntemattomia vedenalaislöytöjä. Jos epäilyttäviä kohteita näkyy viistokaikukuvissa, kohteet tarkistetaan sukeltamalla. Esitutkimuksessa arvioidaan ovatko kohteet rauhoitettuja muinaisjäännöksiä ja vaativatko ne tutkimustoimenpiteitä. Rakennuttaja on muinaismuistolain mukaan velvollinen kustantamaan rakennustyössä vahingoittuvan muinaisjäännöksen tutkimisen. Jos esitutkimuksessa ei havaita muinaisjäännökseksi epäiltäviä kohteita, lisätoimenpiteitä ei tehdä. Esitutkimuksen suunnittelussa otetaan huomioon alueella aiemmin tehdyt työt ja pohjatutkimukset. Aiemmin Söderskärin eteläpuoleiseen alueeseen tehtyä pohjakartoitusta ei voi pitää riittävänä sen varmistamiseksi, että alueella ei ole muinaisjäännöksiä.

Puolustusministeriö katsoi lausunnossaan, että arvioinnissa tulee ottaa huomioon vaikutusalueen merenpohjassa sijaitsevat laitteet ja niihin kohdistuvat vaikutukset. Ottotoiminnan suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota myös siihen, että ottoalueet sijaitsevat ammuntojen vaara-alueen tuntumassa sekä siihen, ettei toimenpiteistä aiheudu häiriötä puolustusvoimien ampumatoiminnalle.

Nylands Fiskarförbund r.f. piti arviointiohjelmaa hyvin valmisteltuna. Asianosaisten kuuleminen on järjestetty riittävän laajasti. Lausunnossa korostettiin pitkäaikaisten, osin pysyvien vaikutusten arvioinnin tärkeyttä. Ohjelmassa vaikutukset esitetään useissa kohdin liian lyhytkestoisina. Tilapäiset vaikutukset ovat itsessään vakavia, kuten veden samentumisen vaikutukset kalojen ravinnonhankinnan kannalta tärkeiden mikro-organismien, planktonin, pieneliöiden ja kasvien muodostamaan biologiseen tasapainoon. Hienojakoinen pohjaliete saattaa tukkia kalojen kiduksia ja ajaa kalat pois alueelta. Pohjan rakenteen muuttaminen tuhoaa kalojen, kuten siian, kampelan ja silakan kutupaikkoja.

Kalakantojen väheneminen vaikuttaa haitallisesti laajemman alueen kalastukseen ja kalastuselinkeinoon alueella. Nylands Fiskarförbund r.f. pitää hyvänä sitä, että vaikutuksia ammattikalastukseen selvitetään haastattelemalla ammattikalastajien edustajia. Ottotoiminnan loputtua vaikutukset jatkuvat. Lausunnossa todettiin, että Helsingin seudun kasvava hiekan ja soran tarve tulevat edellyttämään toiminnan laajentumista tulevaisuudessa. Mantereella sijaitsevien harjujen suojelu on tavoitteena hyvä mutta ottotoiminnan siirtäminen merenpohjasta tapahtuvaksi on vain ongelman siirtämistä muualle. Meribiologinen monimuotoisuus ei ole sen vähäarvoisempaa kuin monimuotoisuus mantereellakaan.

Helsingin Satama esitti, että hankkeesta tulisi ilmoittaa inventoitujen hiekkavarojen kokonaismäärä alueittain. Samoin tulisi ilmoittaa havainnollisilla mittayksiköillä alueiden hiekkamäärä, nostettavaksi aiottu kokonaismäärä sekä Vuosaaren sataman rakentamiseen sovittu määrä. Lausunnon mukaan Vuosaaren sataman rakentaminen liittyy tähän hankkeeseen ainoastaan siten, että hiekkaa on tarkoitus nostaa osittain samalta alueelta. Vaihtoehto 0 on tarkasteltu Vuosaaren sataman YVA:ssa ja on sen perusteella tehtyjen päätösten ja lupien mukaisesti poissuljettu vaihtoehto. Vuosaaren sataman rakentamispäätösten tilanne selostuksen tekemisajankohtana tulisi selostaa täsmällisesti.

Suomen luonnonsuojeluliitto/Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri esitti lausunnossaan, että arviointiohjelma on hyvin toimitettu ja havainnollinen mutta se on liian yleispiirteinen. Tutkittavia asioita ja metodeja tulisi esitellä tarkemmin esimerkiksi liitteissä. Vakavampi metodinen virhe on arvioinnin aikataulussa. Tutkimukset on aloitettu jo ennen arviointiohjelman lausuntoajan loppumista. Vaikutusten arvioiminen, vaihtoehtovertailu ja arviointiselostuksen tekeminen ovat jo hyvin pitkällä ennen yhteysviranomaisen lausunnon valmistumista. Arviointiohjelmasta annetavassa lausunnossa pitäisi voida tuoda esille kokonaan uusia tutkittavia asioita tai esittää uusia metodeja. Lausunnot pitäisi ottaa huomioon jo maastotutkimuksia suunniteltaessa eikä jälkikäteen.

Vaihtoehtovertailun pohjaksi on tärkeää, että Söderskärin alueesta tehdään samat tutkimukset kuin Tonttujen alueista on vesilupaa varten tehty. Söderskärin Natura-alueen osalta on syytä huomioida, että maanotto voi vaikuttaa linnustoon myös välillisesti ravintoketjun kautta. 0-vaihtoehdossa tulee huomioida myös se vaihtoehto, että hiekan pääkohdetta Vuosaaren suursatamaa ei koskaan rakenneta. Vaikutusten esittelyssä on syytä käyttää sanallisten arvioiden lisäksi myös numeroita, kvantitatiivista arviointia. Lausunnossa korostettiin, että jokainen Itämeren tilaan mahdollisesti vaikuttava hanke tulee tutkia ja harkita erittäin tarkkaan ja huolellisesti.

WWF Suomi piti arviointiohjelmaa yleisesti ottaen asiallisena. Heikkoutena voidaan kuitenkin pitää liian yleispiirteisiä kuvauksia aiotuista tutkimuksista ja niissä käytetyistä menetelmistä. Nostettavien massojen haitta-ainepitoisuuksien määrittäminen tulee tehdä HELCOMin (1992; voimaan 17.1.2000) sopimuksen edellyttämällä tavalla. Sopimus määrittelee myös analysoitavien näytteiden määrän suhteessa nostettavan massan määrään. Lausunnossa edellytetään, että myös Söderskärin alueen pohjasedimentti tutkitaan, mikäli sieltä päädytään nostamaan soravaroja. Suomen ympäristökeskuksen tekemää ehdotusta ruopattavien ja läjitettävien massojen kansallisiksi laatukriteereiksi tulisi käyttää ohjeellisena. Arviointiohjelmassa selvitettävien haitta-aineiden listalta puuttuvat ainakin PCB, dioksiinit ja furaanit. Virtaus- ja vedenlaatumalli edellyttää toimiakseen luotettavat lähtötiedot, mikä korostaa ravinne- ja haitta-ainepitoisuuksien tuntemuksen tärkeyttä.

Silakan kudun onnistumisen seuranta tulisi lisätä ohjelmaan. Menetelmäksi ehdotetaan mätinäytteiden sukeltamista ottoalueiden läheisyydessä. Saalismäärien seuraamiseksi tulisi alueen kalastajia pyytää kirjaamaan saalistietonsa. Arviointiohjelmassa ei lainkaan ole huomioitu sitä, että ruoppaustoiminta vapauttaa pohjasedimentistä ravinteita, jotka kiihdyttävät rehevöitymistä ja edelleen pohjan laadun muutoksia. WWF:n mielestä arviointiohjelmassa vähätellään soranoton vaikutuksia pohjaeläinyhteisöihin. Söderskärin Natura-alueen osalta WWF painottaa sitä, että soranotto saattaa vaikuttaa suojelualueen linnuston myös välillisesti ravintoverkkojen kautta. Pohjasedimentin mahdolliset haitta-aineet voivat ravintoketjussa rikastuessaan vaikuttaa haitallisesti suojelualueen linnustoon.

Arviointiohjelmassa todetaan vaikutuksista, että osa niistä on negatiivisia ja osa positiivisia. Esimerkkejä soranoton positiivisista ympäristövaikutuksista jää kaipaamaan. Mikäli toiminta kestää aiotun n. 10 vuotta, ei veden soranotosta johtuva samentuminen liene aivan tilapäinen ongelma. Soranoton aiheuttamaa meluhaittaa ei ole huomioitu riittävästi suhteessa suunniteltujen soranottoalueiden sijaintiin keskellä virkistyskäyttöalueita. Arviointiohjelmassa ei ole esitetty keinoja miten vaikutukset virkistyskäyttöön arvioidaan.

BirdLife Suomi r.y. piti arviointimenettelysuunnitelmaa asianmukaisena. Arviointiselostuksessa toivotaan tarkasteltavan myös 0-vaihtoehdon ympäristövaikutuksia ei mistä mahdollinen korvaava maa-aines todennäköisimmin tuotetaan ja ovatko nämä vaihtoehdot ympäristövaikutuksiltaan pienempiä kuin vaihtoehdot VE 2 ja VE 0+. Ohjaamalla nostotoimenpiteet saaristolintujen pesinnän suhteen herkimmän ajan 1.4.-20.8. ulkopuolelle voidaan hankkeen linnustollisia vaikutuksia huomattavasti vähentää.

Merikuljetusten lisääntyessä lisääntyy öljyvuotojen riski sekä lintuihin kohdistuva häirintä. Söderskärin IBA/Natura-alueen linnustollisten arvojen vuoksi BirdLife Suomi r.y. esittää, että vaihtoehdosta VE 1 luovutaan. Myös Itä-Tontun nostoalue sijaitsee hyvin lähellä lintujen pesimäluotoa. Suunnitelma olisi parasta toteuttaa sovellettuna VE 2:na siten, että nosto suoritetaan Sora-Tontun alueelta. Näin nostosta johtuvat haitat kuten häiriö ja veden samentuminen keskittyvät vain yhdelle alueelle ja kuljetuksen haitat vain yhdelle reitille.

Maa-aineksen noston liittäminen Vuosaaren sataman toteuttamiseen on erikoista, sillä sataman rakentamista ei ole vielä päätetty. Arvioinnissa toivotaan käsiteltävän lisäksi seuraavia aiheita: kuinka suurelle alueelle hanke aiheuttaa meriveden samentumista ja mitkä ovat samentumisen vaikutukset lintujen ruokailemiseen alueella, kuinka suurella alueella pohjaeläimistö ja kalat kärsivät ja mitkä ovat näiden vähenemisen vaikutukset linnustoon sekä mitkä ovat häirinnän ja kuljetusten suorat vaikutukset linnustoon.

Lisäksi yksittäisiä muistutuksia on jätetty 4 kappaletta.

Ammattikalastaja 1 Sipoosta harjoittaa ympärivuotista ammattikalastusta Sipoon edustalla kiinteillä lohirysäpaikoilla valtion vesialueella. Yksi lohirysä (Sitterskär) sijaitsee osittain merkityn soranottoalueen sisäpuolella ja kokonaan välittömällä vaikutusalueella. Toinen lohirysä sijaitsee merivirran suunnan vuoksi todennäköisellä vaikutusalueella. Pyydysten likaantuminen lisääntynee ja melu karkottaa kaloja. Pohjasta nousevien ravinteiden aiheuttama rehevöityminen ja levät saattavat muuttaa kalojen (silakka, lohi ja siika) kulkureittejä ja kutupaikkoja (silakka ja siika). Muistutuksessa toivottiin hankkeen toteuttamista VE 0 mukaisesti. Mikäli kuitenkin maa-ainesta alueelta nostetaan, tulisi nostaa varsinaisen lohenkalastusajan sekä lintujen pesimäajan ulkopuolella. Alueet (ainakin Söderskär) tulisi rauhoittaa soranotolta ajaksi 1.4.-31.9.

Sibbo naturskyddare - Sipoon luonnonsuojelijat r.f. katsoi muistutuksessaan, että merihiekan ottohanke ei tule pelastamaan yhtään soraesiintymää Helsingin lähistöllä vaan että ne hyödynnetään joka tapauksessa. Nykyisin ei ole käytettävissä riittävästi kokemuksia ja tietoa merenpohjan ainesten oton vaikutuksista. Epäsuorien vaikutusten selvittäminen esim. kalakantaan ja linnustoon on tärkeää. Esimerkiksi miten ottotoiminta vaikuttaa simpukkakantaan ja sitä kautta haahkan elinolosuhteisiin alueella. Arvioinnissa tulee selvittää vaikutukset Eestiluodon ja sen ympäristön virkistys- ja suojelukohteisiin.

Pro Pörtö r.f. on Porvoon Pirttisaaren kotiseutuyhdistys. Yhdistys vastustaa soranottoa Söderskärin eteläpuoliselta alueelta. Yhdistys kannatti vaihtoehtoa VE 0 eikä voi millään ehdoilla hyväksyä vaihtoehtoa VE 1. Veden samentumista aiheuttava aines kulkeutuu lounaistuulilla Pirttisaaren alueelle, sinisimpukkakanta katoaa, mikä heikentää haahkakantaa. Kalakanta vähenee ja osa kaloista menettää kutualueita. Miten voidaan sallia suunnitellun kaltainen häiritsevä toiminta Söderskärin lähialueella, jossa on liikkumiskielto kesäaikana.

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola omistaa tilan Porvoon kaupungin saaristossa. Soranotto tulee vaikuttamaan Söderskärin luonnonoloihin, mikä merkitsee uhkaa linnustoille, kalakannan kehitykselle ja kalastukselle alueella ja sen lähiympäristölle. Yhtiö vastusti Söderskärin aluetta koskevia suunnitelmia.

YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että arviointiohjelma täyttää YVA-lain ja asetuksen vaatimukset. Arviointiohjelmassa esitettyjen vaihtoehtojen arviointia tulee täydentää tässä yhteysviranomaisen lausunnossa esitettyjen täydennysten osalta. Yhteysviranomaiselle toimitetuissa lausunnoissa ja muistutuksissa esitettiin useita yksityiskohtaisempia täydennystarpeita ja vaikutusten arviointimenetelmiä, joita yhteysviranomaisen lausunnossa on otettu huomioon. Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja muistutukset toimitetaan hankkeesta vastaavan käyttöön tämän lausunnon liitteenä. Niistä tehdyt lyhennelmät on esitetty tämän lausunnon alkuosassa.

Hankkeen arviointiselostuksen otsikosta tulisi käydä ilmi, että hanke koskee Helsingin, Sipoon ja Porvoon alueita.

Itämeren alueella tehtävissä merta ja merenpohjaa koskevissa toimenpiteissä tulee noudattaa voimassa olevan kansallisen lainsäädännön lisäksi Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Keskeinen tätä hanketta koskeva Suomea sitova sopimus on Itämeren suojelukomission eli HELCOMin 17.1.2000 voimaan tullut sopimusasiakirja, joka perustuu vuonna 1974 tehtyyn ja vuonna 1992 tarkistettuun yleissopimukseen (Helsinki Convention). Sopimukseen sisältyy päätös noudattaa komission suosituksia, joista keskeinen tämän hankkeen kannalta on suositus 19/1 Merenpohjan ainesten hyödyntämisestä (Marine sediment extraction in the Baltic Sea area). Sen mukaan hankkeista tulee tehdä ympäristövaikutusten arviointi ja Suomen tulee raportoida alueellaan tehtävistä hankkeista suojelukomissiolle. Suosituksessa on esitetty yksityiskohtaiset ohjeet ympäristövaikutusten arviointimenettelyksi ja keskeisiksi arvioitaviksi asioiksi.

Suomen kansallinen YVA-lainsäädäntö vastaa pääosin näitä suosituksia menettelytavan osalta. Sisältövaatimukset on sopimuksessa esitetty tarkemmin ja soveltaen nimenomaan merenpohjan olosuhteisiin. Näin ollen Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että tämän hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee noudattaa kansallisen YVA-lainsäädännön lisäksi ja sen täydennyksenä HELCOMin suosituksen 19/1 mukaista arviointia. HELCOMin suositus 19/1 on toimitettu hankkeesta vastaavalle.

Tarkasteltavat vaihtoehdot

Vaihtoehto VE 0 on tarkasteltu osittain jo Vuosaaren sataman YVA:ssa. Tarkasteltavan hankkeen toteutus liittyy mahdolliseen Vuosaaren sataman rakentamiseen. Tämän johdosta Vuosaaren sataman rakentamispäätösten tilanne tulee selostaa arviointiselostuksessa täsmällisesti.

Vaihtoehtojen VE 0 ja VE 0+ tarkastelua tulee tarkentaa arviointiselostukseen mm. selvittämällä todennäköiset ottoalueet mantereella. Näitä vaihtoehtoja tulee tarkastella myös maa-alueen osalta suunnittelualueeseen kuuluvana muiden vaihtoehtojen kanssa vertailukelpoisesti. Arvioinnissa tulee tarkastella oton vaikutuksia, kuten pohjavesi-, melu- ja luonto- ja maisemavaikutukset niissä mantereella sijaitsevissa ottopaikoissa, joista mahdollinen korvaava maa-aines todennäköisimmin tuotetaan.

Vaihtoehtoja VE 1 ja VE 2 tulee vertailla sekä vaihtoehtoon VE 0 että vaihtoehtoon VE 0+ siten, että arviointi on riittävä riippumatta mahdollisen Vuosaaren sataman toteuttamisesta.

Arvioinnissa käytettävät menetelmät

Arviointiselostuksessa tulee selostaa vaikutusten arvioinnissa ja vaihtoehtojen vertailussa käytettävät menetelmät selkeästi ja ymmärrettävästi. Hankkeen vaatimat lupa- ja muut menettelyt tulee kuvata täsmällisesti. Hankkeen muodostamien vaikutusketjujen (välittömät vaikutukset ja välilliset seurausvaikutukset) sekä hankkeen eri vaikutusten kestoaikojen merkitystä tulee arvioida huolellisesti.

Maa-aineshuolto

Hankkeen merkitys ja vaikutukset koko pääkaupunkiseudun maa-aineshuoltoon ja sen kehittämiseen tulee selvittää, erityisesti hankkeen ja Vuosaaren sataman toteuttamisen yhteisvaikutusten osalta.

Arviointiselostuksessa tulee esittää tarkat tiedot jokaisen vaihtoehdon kohdalla otettavan aineksen laadusta ja suunnitelluista ottomääristä vertailukelpoisina mittayksikköinä ilmaistuna. Otettavan aineksen laadun osalta tulee esittää raekoko, orgaanisen aineksen pitoisuus ja mahdollisten haitallisten aineiden määrä. Vaihtoehdoista tulee tehdä selkeä karttaesitys, josta selviää ottoalueen ja sen ympäristön maaperä ja topografian muutokset sekä arvioitujen vaikutusalueiden tarkempi sijainti. Merenpohjan palautuminen ottotoiminnan loppumisen jälkeen sekä mahdollisten sedimentoitumissyvänteiden muodostuminen tulee selvittää.

Ottotoiminnan ja kuljetusten ajoitus tulee selostaa yksityiskohtaisesti ottaen huomioon luonnonsuojelun, kalastuksen ja virkistyskäytön vaatimukset.

Maankäyttö ja tekninen huolto

Hankkeen maankäytöllisten vaikutusten arvioimiseksi tulee määrittää alueet, joita todennäköisesti tultaisiin käyttämään maa-ainesten välivarastoinnissa ja arvioida näiden alueiden käytön ympäristövaikutukset. Yleispiirteisten kaupunkikuvaan kohdistuvien maisemavaikutusten lisäksi tulee esittää vaikutukset ehdotettujen välivarastointialueiden ja niiden lähiympäristön muuhun maankäyttöön sekä maa-aineksen kuljetusreitit mantereella. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon vaikutusalueen merenpohjassa sijaitsevat laitteet ja niihin kohdistuvat vaikutukset.

Vaikutukset veden ja pohjan laatuun

Otto- ja vaikutusalueen meriveden virtaukset ja pohjasta irtoavien ainesten kulkeutuminen virtausten mukana tulee selvittää luotettavaa virtaus-vedenlaatumallia hyväksi käyttäen, jotta voidaan riittävän tarkasti arvioida kiintoaineen sekä pohjasta mahdollisesti vapautuvien ravinteiden ja haitallisten aineiden vaikutukset veden ja pohja laatuun.

Jos ottoalueelta joudutaan poistamaan käyttöön kelpaamattomia pehmeitä massoja, on niiden sijoittamisen vaikutukset arvioitava. Ennen kuin ruoppausmassojen läjityslupa mereen voidaan myöntää, on massojen läjityskelpoisuus HELCOMin 17.1.2000 voimaan tulleen sopimusasiakirjan mukaan selvitettävä HELCOMin läjitysohjeen HELCOM Rec. 13/1"Recommendation concerning disposal of dredged spoils” mukaisesti. Koska läjityksen vaikutusten arviointi edellyttää, että massojen meriläjityskelpoisuus on selvitetty, on YVA-selostusta varten tehtävät selvitykset tarpeen tehdä HECOMin ohjeen mukaisesti.

Vaikka hankkeessa ei syntyisikään läjitettäviä massoja on sekä pohjan ravinteiden että haitallisten aineiden pitoisuudet selvitettävä riittävän tarkasti ottotoiminnassa irtautuvan aineksen vaikutusten arviointia varten.

Luonnon monimuotoisuus ja kalasto

Söderskärin luonnonsuojelualue sisältyy valtioneuvoston elokuussa 1998 tekemään päätökseen Suomen ehdotuksesta Natura 2000 -verkostoksi kohteeseen Söderskärin ja Långörenin saaristo FI0100077. Alueen valinnan perusteena ovat olleet sekä alueella esiintyvät lintudirektiivin liitteiden lajit että luontodirektiivin liitteissä mainitut luontotyypit. Lajit ja luontotyypit käyvät tarkemmin ilmi Natura-alueen tietolomakkeesta.

Söderskärin Natura-alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä ovat mm. vedenalaiset hiekkasärkät sekä harjusaaret ja niiden vedenalainen kasvillisuus. Hankkeen vaikutukset kaikkiin tietolomakkeessa mainittuihin lintulajeihin ja luontotyyppeihin on selvitettävä erikseen luonnonsuojelulain 65 §:n edellyttämällä tavalla. Arviointi voidaan tehdä tämän ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä.

Koska soranotto saattaa vaikuttaa sekä suojelualueen linnustoon että kalastoon myös välillisesti ravintoverkkojen kautta, tulee arvioinnissa tarkastella myös välillisiä vaikutuksia. Keskeisiä arvioitavia asioita ovat hankkeen toteuttamisen vaikutukset alueen kalastoon ja pohjaeläimistöön, erityisesti simpukkakantaan ja sen vaikutukset merilinnuston, erityisesti haahkan esiintymiseen. Arvioinnissa on otettava huomioon myös mahdollisten rehevöitymisvaikutusten ja pohjasta mahdollisesti vapautuvien haitallisten aineiden vaikutukset eliöihin.

Vaikutukset kalojen lisääntymisalueisiin on selostettava tarkemmin ja metodiikka niiden tutkimiseksi on kuvailtava. Vaikutukset ammattikalastukseen on selvitettävä kohdistamalla kyselyt ja haastattelut vaikutusalueen ammattikalastajiin. Arvioitaessa hankkeen kalatalousvaikutuksia tulee arvioida myös lähtötiedoiksi kerättävien olemassa olevien selvitysten riittävyyttä ja käyttökelpoisuutta.

Uudenmaan ympäristökeskus korostaa sitä, että meribiologinen monimuotoisuus ei ole sen vähäarvoisempaa kuin monimuotoisuus mantereellakaan. Söderskärin alueen suojeltaviin luontodirektiivin luontotyyppeihin kuuluvat mm. vedenalaiset hiekkasärkät.

Muinaismuistot

Ennen maa-ainesten noston aloittamista tulee toimenpidealueelta tehdä Suomen merimuseon edellyttämä meriarkeologinen esitutkimus.

Virkistyskäyttö

Hankkeen eri vaihtoehtojen vaikutukset virkistyskalastukseen tulee arvioida erillisellä selvityksellä ja lisäksi tulee arvioida vaikutukset yleisiin uimarantoihin. Ottotoiminnasta johtuvan melun vaikutukset virkistyskäyttöön tulee selvittää.

Haittojen vähentämistoimet

Arvioinnissa esille tulevien merkittävien ympäristöhaittojen poistamiseksi tai lieventämiseksi tulee esittää toimet sillä tarkkuudella, että niiden tehokkuus voidaan arvioida.

Useat lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt yksittäisiä kohteita koskevat haitat voidaan estää yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla.

Seuranta

Arviointiselostukseen tulee kirjata arvioinnin tuloksena esille tulevat keskeiset hankkeen toteuttamisen aikaiset sekä hankkeen loppumisen jälkeiset seurattavat asiat ja niitä koskeva seuranta. Hankkeen YVA-menettelyn jälkeisessä vesilain mukaisessa lupamenettelyssä tullaan erikseen asettamaan vesistöä ja kalastoa koskevat seurantavelvoitteet.

Arvioinnista kuuleminen

Arviointiselostuksen esittely ja kuulemismenettely on tarpeen järjestää vasta arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen joko ennen YVA-lain mukaista kuulemista tai sen alkuvaiheessa.

Esitettyjen selvitysten hankkiminen on hankkeesta vastaavan tehtävä. Niistä tiedotetaan ja kuullaan arviointiohjelmassa esitetyn mukaisesti.

Lausuntojen ja muistutusten nähtävillä olo

Yhteysviranomaisen lausunto, muut lausunnot ja muistutukset (luettelo liitteenä 1) tulevat arviointimenettelyn ajaksi nähtäville liitteessä 2 mainittuihin paikkoihin lokakuun 2000 alusta lukien.

Johtaja Leena Saviranta

Ylitarkastaja Heidi Åkerla

LIITTEET: 1 Luettelo lausunnon ja muistutusten antajista
2. Luettelo lausuntojen ja muistutusten nähtävillä olopaikoista

TIEDOKSI: Ympäristöministeriö, Liikenneministeriö, Suomen ympäristökeskus, Lausunnonantajat

LIITE 1

LUETTELO LAUSUNNONANTAJISTA

Helsingin kaupunki
Porvoon kaupunki
Sipoon kunta
Uudenmaan liitto
Itä-Uudenmaan liito
Uudenmaan TE-keskus
Merenkulkulaitos
Etelä-Suomen lääninhallitus
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Museoviraston Suomen merimuseo
Puolustusministeriö
Nylands Fiskarförbund r.f.
Helsingin Satama
Suomen luonnonsuojeluliitto /Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri
WWF Suomi
BirdLife Suomi ry

Lisäksi yksittäisiä muistutuksia on jätetty 4 kappaletta:

LIITE 2

LAUSUNTOJEN JA MUISTUTUSTEN NÄHTÄVILLÄ OLOPAIKAT

Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki
Helsingin kaupunki, pääkirjasto, Rautatieläisenkatu 8, 00520 Helsinki
Porvoon kaupunki, ympäristönsuojelutoimisto, Piispankatu 38, 06100 Porvoo
Porvoon kaupunki, pääkirjasto, Papinkatu 20, 06100 Porvoo
Sipoon kunta, tekniikka- ja ympäristöosasto, Kuntala, Iso Kylätie 18, 04130 Sipoo
Sipoon kunta, Nikkilän terveysasema, Jussaksentie 14, 04130 Sipoo

Kuulutus arviointiohjelmasta julkaistiin seuraavissa lehdissä:

su 9.7. Hufvudstadsbladet
la 8.7. Borgåbladet
su 9.7. Helsingin Sanomat
to 6.7. Sipoon Sanomat
su 9.7. Uusimaa