Jaakko Tuomi: Vanhusneuvostojen rooli ja vaikutusmahdollisuudet ikääntyneiden asumiseen ja elinympäristöön liittyvissä kysymyksissä

Kirjoittaja on Lappeenrannan vanhusneuvoston puheenjohtaja. Hän on myös vanhusneuvostojen edustaja ympäristöministeriön asettamassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2016 Koordinaatioryhmässä. 

Väestön ikärakenteen muutos nousi keskeisesti esiin valtioneuvoston ensimmäisessä tulevaisuusselonteossa eduskunnalle vuonna 2004. Sen yhtenä liitteenä julkaistiin Ikääntyminen voimavarana niminen erillisraportti. Näistä asiakirjoista virisi runsaasti keskustelua myös eduskuntapiirien ulkopuolella. Väestön ikärakenteen muutos koettiin sekä haasteena että mahdollisuutena. Suomi on vuonna 2019 Euroopan ikääntynein maa.

Jaakko Tuomi
Lappeenrannan vanhusneuvoston puheenjohtaja Jaakko Tuomi


Nykyinen valtakunnallinen ikääntyneisiin kohdentuva linjaus määrittelee 92 %:n ikääntyneistä selviytyvän tulevina vuosina kotioloissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää neljän peruselementin toimivuutta, nimittäin asumisen, toimeentulon, lähipalvelujen (erityisesti kotihoivan) ja osallisuuden samanaikaista riittävyyttä.

Kuntien vanhuspoliittiset ohjelmat vakiintuivat 2000-luvulla valtakunnallisen laatusuosituksen myötä varsin kattavasti ja niissä paneuduttiin myös ikääntyneiden asumiseen erityisesti 75 vuotta täyttäneiden osalta. Tutkimusten mukaan väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö lisääntyy merkittävästi tuon ikävuoden jälkeen.  Elämänkaariasumisen sisältöön ohjelmissa ei sanottavasti ole paneuduttu. 

Vanhusneuvosto säädettiin ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Sen mukaan ottaminen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan mm. elinympäristön ja asumisen osalta kirjattiin lakiin. Vanhusneuvoston roolina on toimia käynnistäjänä aloitteiden, esitysten ja lausuntojenkin tuottamisessa. Toteuttajana rooliin kuuluvat tiedon, koulutuksen sekä tapahtumien aikaansaaminen. Seuraajana neuvosto varmistaa vanhuspoliittisten tavoitteiden toteuttamisen. Vaikuttajana neuvosto osallistaa ikääntyneet aktiivisiksi kehittäjiksi.

Käytännössä työskentely mielletään usein painotukseltaan sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä toimimiseksi. Kunnan toiminnoissa tekninen sektori, kulttuuri- ja opetustoiminnat sekä ympäristöasiat näyttävät jäävän vähemmälle.

Kunnissa näyttää yleistyvän esimerkiksi erillisistä asunto-ohjelmista luopuminen ja aihepiirin suppea liittäminen strategiasuunnitelmiin. Tällöin helposti ikääntyneiden erityisasumisen katsotaan tulevan hoidetuksi markkinavetoisesti. Vaikka väestökehitysluvuissa ikääntyneiden voimakas kasvutrendi näkyykin, se ei ohjelmoidu aktiiviseksi toimenpidetasoksi.

Asuinympäristöllä ja asuinoloilla sekä sosiaalisilla suhteilla on todettu olevan keskeinen merkitys ikääntyneiden toimintakyvylle ja hyvinvoinnille. Aktiivista kokeilu- ja kehittämistoimintaa on näkyvissä eri puolilla maata. Ikäystävällisiä kuntia on jo nimetty, mutta paikallisvaikutus etenee hitaasti.

Ikääntyneiden kotona asumistavoitteen toteutuminen edellyttää korostetusti huomion kiinnittämistä asuntojen toiminnalliseen suunnitteluun sekä esteettömyyden että turvallisuuden kannalta. Vanhuksilla – ei kaikilla ikääntyneillä – on usein jokin 4. K:n riskeistä: kaatuminen, kantaminen, kumartaminen tai kurottaminen vaikeuttavat selviytymistä. Asunnon tulee tukea ikääntyneen toimintakyvyn mukaista elämää. Nykyisessä uudisrakentamisessa jopa tukikahvojen sijoittaminen on usein pulmallista.

Asuinympäristöjen esteettömyyteen kiinnitetään enenevästi huomiota, joskin aluekohtaiset erot ovat merkittäviä. Säästö-Suomessa liikkumis- ja liikenneväylien kunnossapito esimerkiksi talvioloissa on puutteellista.

Vanhusneuvostoille kaivataan valtakunnallisia ja alueellisia koulutustapahtumia esteettömän asumisen perusteista ja toimintamalleista. Ympäristöministeriö näytti hyvää esimerkkiä vanhusneuvostopäivillään.

Vanhusneuvostojen osallisuus asuntojen ja ympäristön suunnitteluun on ollut havaintojen mukaan vähäistä. Suomessa ensi kertaa ympäristöministeriö kysyi suoraan vanhusneuvostoilta tätä asiaa viime syksynä. Tuloksista tiedetään keväällä. Kokemusasiantuntijuutta ei varmaankaan puutu, mutta esimerkiksi virkamiesvalmistelutyöhön ei ole ollut tapana kutsua kansalaisia mukaan.

Julkaistu 16.2.2017 klo 8.00, päivitetty 14.2.2017 klo 10.49