Leena Eerola: Ikäihminen digimaailmassa

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja blogisti, eläkkeellä valtion pitkäaikaisesta palveluksesta - viimeksi silloisen Kilpailuviraston erikoistutkijan virasta - ja Helsingin Ikivihreät ry:n perustajajäsen. Kirjoituksessaan hän tuo esiin ikäteknologian haasteita ikäteknologiaa käsitelleen seminaarin alustusten pohjalta.

Leena Eerola
© Kuva: Leena Eerola


Joka kymmenes   55-64-vuotias on ilman nettiä. 65-74-vuotiaista  31%lla  ei ole nettiä. 75-89-vuotiaista 69%  on ilman nettiä. Nämä luvut kertoi professori Vappu Taipale Key Note –puheenvuorossaan 9.3.2017 Finlandia-talossa  pidetyssä seminaarissa  ”Ikäteknologia ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa”. Luvut ovat Tilastokeskuksen v. 2015 tilastoista. Seminaarissa valotettiin monipuolisesti  älyteknologian mahdollisuuksista  vanhan ihmisen arjessa. Seminaarissa esiteltiin ympäristöministeriön Ikäänntyneiden asumisen kehittämisohjelman, Tekesin ja liikenne- ja viestintäministeriön tilaama tutkimus ”Älyteknologiset ratkaisut ikääntyneiden kotona asumisen tukena”, jonka oli toteuttanut Tampereen ammattikorkeakoulu Oyn muodostama tutkimuskonsortio.

Selvityksen tiivistelmässä todetaan:

Selvityksen kohdemaissa (Suomi, USA, Tanska, Hollanti ja Japani) ollaan yhtäläisen haasteen edessä, kun väestön elinajanodote nousee. Kotona asuvien 65+ -vuotta täyttäneiden määrä Suomessa tulee olemaan vuoteen 2030 mennessä noin 1,5 miljoonaa. Sosiaalinen eristyneisyys saattaa olla suuri uhka, koska aiempaa huonokuntoisemmat ikääntyneet asuvat omissa kodeissaan eivätkä pysty enää lähtemään kodin ulkopuolelle. Älyteknologioiden kehitys etenee nopeasti, eivätkä kaikki ikääntyneet välttämättä pysy tai halua pysyä tässä kehityksessä mukana. Merkittävä osa ikääntyneistä henkilöistä on yhä tottumattomia tietotekniikan käyttäjiä. Älyteknologioilla tarkoitetaan tässä selvityksessä pääasiassa hyvinvointi-, turva- ja ICT-teknologioita, joissa on jonkinlainen tietoliikenneyhteys. Robotiikka on varsinkin Japanissa ollut voimakkaan kehityksen ja kiinnostuksen kohteena, mutta toistaiseksi varsinaiset hyödylliset ja laajamittaiset robotiikan sovellukset kotona antavat odottaa itseään. Älyteknologiat vaativat tuekseen toimivia tietoliikenneyhteyksiä.


Tulevaisuuden älykkäät palvelut kotona asumisessa

Yksinasuminen lisääntyy, mutta ikääntyneiden tarpeet, motivaatio ja hyödyt  eivät kohtaa teknologian saatavuutta ja toimivuutta.  Tulevaisuuden älykkäistä palveluista esitelmöi "Suomen mitatuin mies" Pekko Vehviläinen.  Hän kertoi, että vanhuksella voisi olla kello, jolle voi jutella. Hänellä itsellään on sormus, joka mittaa ihmisen olotilaa värin avulla. Jos stressi on kovin korkea, sormus näyttää punaista valoa. Älytekonologialla aktivoidaan ikääntynyttä. Hänellä voi olla erilaisia digitaalisia palvelualustoja tabletillaan. Esim. Japanissa posti on ottanut hoitaakseen laitteen käytön opastamisen kotona. Tässä olisi varmaan harkinnan arvoinen innovaatio myös meidän postille.

Tanskassa on kehitetty digitaalinen strategia, jossa on kolme porrasta: Digitaalisten ratkaisujen pitää olla helppoja käyttää, digitalisaatio mahdollistaa kasvun, tietoturva ja luotettavuus pitää huomioida kaikessa. Yhdysvalloissa on otettu käyttöön vanhuksille tarkoitettu Virtual Senior Center, joka luo ikääntyneelle kotiin kommunikatioyhteyden tuttuun lähipalvelukeskukseen. Vanhus voi käyttä VSC:ssä Skypeä, katsoa viedoita ja muuta nettisisältöä, osallistua keskusteuryhmiin ja hallinnoida omaa hoitosuunitelmaansa. Täm palvelu vähensi sosiaalisen eristyneisyyden tunnetta 85%:lla vastanneista.

Keskusteluissa tuli esiin, että meillä toistaiseksi ei riittävästi tutkita ikääntyneiden yksilöllisiä tarpeita. On myös vähän tietoa älyteknologioiden  käytöstä ja ikääntyneiden arjesta.  Todettiin, että osaamista ja ymmärrystä tarvitaan älyteknologian opettamisessa. Pohdittiin, voisivatko kodinhoitajat opettaa älyteknologiaa. Tänä päivänä tuskin kodinhoitajien aika riittää tällaiseen. Vertaisopetus olisi yksi hyvä tapa perehdyttää älyteknologian saloihin. Nuoret saattavat olla liian nopeita ja ehkä kärsimättömiä opettamaan iäkästä. Älytekonologian tulee palvella iäkkäitä, sen tulee olla helppokäyttöistä ja alan kehitystyössä tulee huomioida ikääntyneet käyttäjät.

Suomessa kaikilla kuuluu oikeus saada laajakaistaliittymät. Tälläista  mahdollisuutta ei ole esim USAssa. Digitaalisissa palveluissa on monia palveluita, jotka eivät kuitenkaan toimi keskenään.


Älykäs talotekniikka

Älykäs talo on päivän sana, olipa vanha tai nuori. Älytalotekniikka koostuu monesta tekijästä. Erilaiset järjestelmät on integroitava toisiinsa. Automaatio on kiinteistön aivot ja hallinnan työkalu.Nykyajan kodeissa on eriliaisia ominaisuuksia niin paljon, että niiden samanaikainen hallinta on haastavaa. Monia toimintoja  on automaitsoitu. Tällaisia ovat valaistuksen kaukosäätö, pistorasioiden ohjaukset, yövalaistus, lämmityksen ohjaaminen ja ilmastoinnin säätö sekä turvatoimet.

Asunnossa voi olla esim huoneanturi WC:ssä. Kun anturi osoittaa, että vanhus käy useita kertoja yön aikana WC:ssä, voi tämä olla merkki siitä, että vanhuksella on esim. virtsarakon tulehdus. Kodissa voi olla älyjääkaappi. Veden ohjaus voi olla automatisoitu. Ovipuhelin voi olla video-ovipuhelin. Kotona on AV-laitteita, tabletti, älypuhelin jne. Television voi avata kättä heilauttamalla. Laitteiden ohjaus perustuu puheeseen ja kuvaukseen. Monet automaattisesti ohjatut koneet voivat siis  ”keskustella”keskenään kotona.
 

Sisätilakuuluvuus ja verkot

Monelle ikäihmiselle älypuhelimen käyttö on vaikeaa. Vielä haastavampaa se on, jos kännykkä ei kuulu sisällä. Tutkimusten mukaan 80% matkapuhelinten käytöstä tapahtuu sisällä.  On todettu, että uusissa rakennuksissa kännykkä ei kuulu sisällä, koska  uusissa taloissa on suuret vaimennukset. Asuintaloissa monet järjestelmät toimivat matkapuhelinverkkojen päällä. Järjestelmät vaativat yhteyttä talon ulkopuolelle. Radiokentän voimakkuus on yleisesti  huonoin käytävillä ja hisseissä. Talojen sisäosissa kuuluvuus huononee voimakkaasti. Tällaisia tiloja ovat keittiöt ja kylpyhuoneet. Esim vanhus kaatuu kylpyhuoneessa, mutta signaali turvarannekkeesta ei kuulu ulkopuolelle. Tässä on paljon kehittämisen varaa.

Esineiden internet (IOT eli Internet of Things) on tulossa. Tässä tulevat myös esiin kysymykset laitteiden turvallisuudesta ja tietosuojasta. Laitteiden määrä on miljoonia, kotonakin tulevaisuudessa kymmeniä. Teknologialla on merkitystä iäkkään ihmisen arjessa. Sillä pyritään  elämänlaadun säilyttämiseen, itsenäisen suotiutumisen tukemiseen, merkittävien roolien ja ja toimijuuksien tukemiseen, pystyvyyden ja elämänhallinnan tukemiseen, sosiaalisten suhteiden mahdollistamiseen ja iloon.
 

Ikäihmisen arjen älyteknologiaa

Asumisen ikäteknologia voidaan jakaa aktiiviseen ja passiiviseen teknologiaan: Aktiiviseen lasketaan turvaranneke, puhuva lääkepakkaus, hoiva- ja sosiaaliset robotit, opastuspalvelu kännykkään.  Passiivista eli huomaamatonta ovat turvavahdit liesissä ja hanoissa, kaatumishälytin, lääkeannostelija, paikantimet, valaistus, liiketunnistimet, älyrollaattorit (seuraavat lihaksien muutoksia).

Seminaarissa tulivat esiin sekä luennoissa että yleisöpuheenvuoroissa ikäteknologiassa käytettävät periaatteet ja arvot. On otettava huomioon mm. ikääntyneen itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, iäkkään suostumus teknologian käyttöön, yksityisyyden suoja, yhdenvertasuus ja tasa-arvoisuus ja luottamus. Tässä on pohdittava myös, parantavatko älykodissa tekniset innovaatiot elämänlaatua ja uhkaako teknologia muuttaa kodin perusolemusta.  Onko robotti tulevaisuudessa vanhan ihmisen paras ystävä?
 

Älyteknologia sosiaalista

Vappu Taipale korosti puheenvuorossaan, että teknologia on sosiaalista, joka vaatii mm. tietoa, tutustumista , hyväksymistä tai hylkäämistä, oppimista hyötymisen tai huvin tunnetta, myös taloudellista panosta. Kaikilla ei ole varaa hankkia tietokonetta.  Teknologia voi olla niin vaikeaa ja häkellyttävää, että ikäihminen menee mielellään karkuun mökille, jossa ei ole sähköä ja vedet on kannettava sisään ja ulos.  EUssa on todettu, että 14 miljoonalla ihmisellä oli vaikeuksia älypuhelimen käytössä.

Käytännössä kolmekymppinen suunnittelee palveluja kahdeksankymppiselle. Miten näiden sukupolvien maailmat saadaan kohtaamaan toisensa? Pakottamalla ei saavuteta tuloksia. Eettisissä kysymyksissä on huomioitava mielen sairaiden, musitisairaiden, heikkojen, köyhien ja maahanmuuttajien oikeudet. Palveluntuottajilla tulee olla hyvä palvelupaketti  ja selkeä käyttöohjeisto.  Ikä on kerrostunutta viisautta. Hiljainen tieto on kiteytynyttä tietoa.
 

Elämänlaajuinen oppimisen tarve muuttuvassa maailmassa  

Elämänlaajuinen oppiminen on laajempi käsite kuin elinikäinen oppiminen. Professori Eija Kärnä puhui tästä aiheesta ja käytti lähteenä mukaillen tutkimusta Hietanen & Rubin (2004) Oppimisympristöjen tulevaisuus. Elämänlaajuisessa oppimisessa opiskelu on osa elämää. Informaali ja formaali oppiminen linkittyvät toisiinsa. Informaalisessa oppimisessa esim. juodaan kahvia yhdessä ja opastetaan siinä samalla. Oppiminen voi olla myös satunnaista. Siinä saa tietoa satunnaisesti.

Maailma muuttuu ja digitalisaatio koskettaa laajalti koko yhteiskunnan rakennetta. Muutosta voidaan verrata siirtymiseen maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskuntaan. Robotit tulevat. Niitä on jo nyt autotehtaissa. Japanissa robotteja on pankissa. Siellä on nyt tehty robotteja, jotka ovat ihmisen näköisiä. Niihin voi  jopa rakastua tulevaisuudessa.

Elämänlaajuista oppimista tarvitaan arjessa. Kaukosäädintä on osattava käyttää, samoin puhelinta ja lippuautomaattia, osattava hoitaa pankkiasiat ja käyttää tablettia. Läppäri päivittyy jatkuvasti. Koko ajan tulee uutta. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan eläkeläisten osuus, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet internetiä  oli 39%  v. 2013ja v.2015 luku oli 33%.

Teknologia oppimisen sisältönä  vaatii paljon. Siinä on  huomioitava  sosiaaliset, motivationaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Oppilaalla tulee olla aktiivinen rooli ja kontrolli oppimisprosessin  aikana. Oppiminen tulee olla ongelmaratkaisuun pohjautuvaa.

Ikäihmisen oppimista edistää aika, aiemman tiedon hyödyntäminen (kiteytynyt oppiminen),  useiden aistikanavien käyttö, vihjeet ja vertailu (symbolit,muistisäännöt), merkityksellisyys (kytkentä omaan kokemukseen/elämään), vaihtoehdot (kokeilumahdollisuus), aktiivinen toiminta (mm. sanallinen ja kuvallinen viestintä), sosiaalinen oppimistilanne (mm. reflektointi, kertaus, uuden yhdistäminen entiseen), toimintaympäristön rakenne (viihtyisyys, rauhallisuus, kannustavuus), muistin tuet (kuvat, muistisäännöt) , uskomusten ja streotypioiden tunnistaminen, kulttuurin muokkaaminen( Mitä ajatellaan sopivaksi/tarpeelliseksi ikäihmiselle.

Ikääntyneen halua oppia esiteltiin seminaarissa Kotiturva-hankkeen videokatsauksella. MM. älypuhelimen käytön oppiminen sujui hyvin asiantuntevassa opastuksessa.
 

Opaskirja ikääntyneiden kotona asumista tukevista teknologiaratkaisuista

Lopuksi Vanhus- ja lähimmäispalvelun Liitto ry, Ikäteknologiakeskuksen edustaja, erityisasiantuntija Lea Stenberg esitteli kirjasta ”Arjen älykkäät välineet. Opas ikääntynieden kotona asumisen tueksi”. Tiedot on kerätty vuodenvaihteessa 2016-2017. Oppaaseen kerättyjen laitteiden lisäksi on olemassa monia samankaltaisia tuotteita. Näistä sekä oppaassa esiteltyjen laitteiden ostopaikoista löytyy tietoa mm. Ikäteknologiakeskuksen internetisivuilta. Sivuilla on myös KÄKÄTE-projektissa (Käyttäjälle kätevä teknologia) kootut , teknologisia ratkaisuja käsittelevät oppaat, esim kevythisseistä, turvapuhelimista ja paikannuslaitteista.
 

"Viidestä D:stä viiteen R:ään"

Lopuksi yleisö sai esittää kysymyksen älytekonologian tulevaisuuden visiosta.  Esitin kysymyksen:” Voiko läppäri olla tulevaisuudessa subjektiivinen oikeus?”  Myöntävästi vastasi  yleisöstä 74.5% ja kieltävästi 26,8%. 

Ikäteknologia on yksi apukeino ikäihmisten kulttuurin muutoksessa, jossa  tulisi päästä viidestä D:stä viiteen  R:ään.

Decline.Rappeutuminen------- Renewal. Elpyminen
Disease. Sairaus-----------------Rebirth.Uudestisyntyminen
Dependency.Riippuvuus-------Regeneration.Uudistuminen
Depression. Masennus-------- Revitalization. Uudelleen elävöityminen
Decreptitude.Vanhuuden heikkous-----  Rejuvenation. Nuorentuminen
 

Julkaistu 12.4.2017 klo 11.24, päivitetty 12.4.2017 klo 11.22