Hydrologinen kuukausitiedote helmikuu 2013

Lumikuorma vaihteli keskiarvon molemmin puolin, jäätä ja routaa tavallista vähemmän

Lumikuormakartta-helmikuu2013

Helmikuu oli lauha ja vähäsateinen. Lumikuorma vaihteli keskiarvon molemmin puolin, mutta ei ollut missään päin maata poikkeuksellinen. Vesistöjen ja pohjaveden pinnat olivat laskussa talvelle tyypilliseen tapaan. Routakerros sekä vesistöjen jääpeite eivät vahvistuneet vähäisistä pakkasista johtuen, ja kuukauden loppuessa jäätä ja routaa oli suuressa osassa maata ajankohdan keskiarvoa vähemmän.

Sadanta

Helmikuussa satoi keskimääräistä vähemmän. Kuukauden sadanta oli pääosin 10−30 mm. Inarin alueella sadetta kertyi vähiten, alle 10 mm. Eniten satoi pääkaupunkiseudulla sekä Käsivarren Lapissa, yli 30 mm. Sateet tulivat yleisesti lumena koko maassa.

Lumen vesiarvo

Lumen vesiarvo eli lumikuorma kasvoi helmikuussa maan etelä- ja keskiosissa eniten ennen kuukauden puoliväliä tulleissa lumipyryissä. Kuukauden loppupuolella uutta lunta satoi vain vähän. Kuukauden viimeisten päivien suojasäät eivät ehtineet sulattaa lunta kuin pieniä määriä. Pohjoisessa lumen vesiarvon kasvu oli melko tasaista ja vähäistä koko helmikuun ajan. Vaikka lumikuorma ei ollut missään päin maata poikkeuksellisen suuri, sattui kuukauden puolivälissä Laukaassa ihmishengen vaatinut ratsastushallin sortuminen. Kuukauden lopussa maastossa mitattu keskimääräinen lumikuorma oli länsirannikolla enimmäkseen 40–80 kg/m2, muualla maan etelä- ja keskiosissa Oulun korkeudelle asti 80–110 kg/m2. Kaakkois-Suomessa lunta oli enemmän, 100–130 kg/m2. Etelä-Lapissa ja Koillismaalla lumikuorma oli 100–150 kg/m2, muualla Lapissa pääosin yli 130 kg/m2. Lunta oli Etelä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa ajankohtaan nähden tavallista enemmän, Itä-Suomessa ja erityisesti Kainuussa selvästi tavallista vähemmän.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Järvien pinnat laskivat helmikuussa talviseen tapaan lähes koko maassa. Luonnontilaisissa järvissä vedenkorkeuden muutokset olivat pääosin pieniä, kun taas monessa säännöstellyssä järvessä vedenpintoja laskettiin huomattavasti. Vedenkorkeudet olivat enimmäkseen lähellä ajankohdan keskiarvoja, mutta suurimpien järvien pinnat olivat edelleen korkealla. Pielisen pinta oli Saimaaseen tehtyjen lisäjuoksutusten ansiosta jo lähes tavanomaisessa helmikuun lopun korkeudessa. Päävesistöjen keskivirtaamat olivat helmikuussa vähintään tavanomaisia tai sitä suurempia vetisen loppuvuoden jäljiltä. Rannikon pienissä joissa virtaamat olivat pääosin ajankohdalle ominaisia.

Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi +4 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden +5, Saimaan +61, Keiteleen +20, Päijänteen +26, Säkylän Pyhäjärven -4, Längelmäveden +12, Näsijärven -4, Lappajärven +19, Lammasjärven -3, Oulujärven +32, Lokan -19 ja Inarin pinta +25 cm. Helmikuussa vettä virtasi Pielisjoessa 141 % kauden 1971–2000 keskiarvosta, Vuoksessa 132, Kymijoessa 125, Karjaanjoessa 96, Kokemäenjoessa 102, Siikajoessa 76, Oulujoessa 110, Iijoessa 121, Kemijoessa 120 ja Tornionjoessa 121 %.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnankorkeudet laskivat helmikuun aikana pääosin talvelle tyypilliseen tapaan. Pinnat olivat suuressa osassa maata edelleen 10−20 cm yli ajankohdan keskiarvon.

Routa

Roudan syvyydessä ei tapahtunut suuria muutoksia helmikuussa. Maan eteläosassa routaa esiintyi 0−30 cm, joka oli noin 10−20 cm ajankohdan keskiarvoa vähemmän. Maan keskiosassa routaa oli 10−35 cm, eli noin 10 cm vähemmän kuin keskimäärin. Maan pohjoisosassa routakerros oli 20−80 cm, joka edusti paikoitellen ajankohdan keskiarvoa, mutta suuressa osassa Lappia routaa oli 20−30 cm alle keskiarvon.

Jäätilanne

Helmikuun aikana järvien jäänpaksuudessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Teräsjää ei vahvistunut juurikaan pidempien pakkasjaksojen puuttuessa. Paikoin jäät jopa ohenivat maan eteläosassa muutamalla sentillä. Lumesta ja vesisohjosta muodostuneen kohvajään määrä kasvoi osalla järvistä, ja sen osuus oli monin paikoin suuri. Kuukauden lopussa mitatut jään kokonaispaksuudet olivat maan etelä- ja keskiosassa 30−55 cm ja maan pohjoisosassa 45−60 cm, Kilpisjärvellä kuitenkin jopa 80 cm. Jäät olivat lähes koko maassa ajankohdan keskiarvoa ohuempia.

Kartat, kuvaajat ja taulukot

ISSN-L 0358-6367
ISSN 1799-6899

Julkaistu 20.5.2013 klo 13.00, päivitetty 1.7.2013 klo 12.54