Hydrologinen kuukausitiedote huhtikuu 2013

Lukuisat jääpatotulvat aiheuttivat mittavia vahinkoja

Lumikuormakartta-huhtikuu2013

Huhtikuussa satoi pääosin tavallista enemmän. Nopeasta lumien sulamisesta ja vesisateista johtunut äkillinen virtaamien kasvu sekä tavallista vahvemmat jokijäät saivat aikaan poikkeuksellisen paljon jääpatoja, jotka aiheuttivat pahoja tulvia Pohjanlahden rannikon vesistöissä. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tilanne oli monin paikoin edellissyksyäkin pahempi. Pohjavedet olivat yleisesti keskiarvoa alempana. Routaa oli tavallista vähemmän ja jäät paksunivat vielä kuukauden alkupuolella.

Sadanta

Huhtikuussa satoi suuressa osassa maata keskimääräistä enemmän. Kuukauden sadanta oli yleisesti 25−60 mm. Eniten sadetta kertyi länsirannikolla, paikoin jopa kaksinkertaisesti tavalliseen huhtikuuhun verrattuna. Käsivarren Lapissa satoi vähiten, alle 20 mm.

Lumen vesiarvo

Huhtikuun alkupuoliskolla lumikuorma ei juuri muuttunut. Kuukauden puolivälissä sää lämpeni, ja lumet alkoivat sulaa hyvin nopeasti lähes yhtä aikaa koko maassa. Maan etelä- ja keskiosissa lumi suli selvästi tavallista myöhemmin mutta vauhdilla. Valtaosassa Lappia sulaminen alkoi melko tavalliseen aikaan mutta kuitenkin nopeasti, kunnes kuukauden lopulla sään kylmeneminen hidasti sitä. Huhtikuun lopussa Raahe–Joensuu-linjan eteläpuoli oli lähes kokonaan lumeton, mutta Lapissa lunta vielä riitti. Etelä-Lapissa lumipeitteessä oli tosin jo reilusti pälviä ja lunta oli paikoin enää alle 20 kg/m2. Ylä-Lapin runsaslumisimmilla tuntureilla sen sijaan lunta oli edelleen noin 200 kg/m2.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Huhtikuun alussa vedet olivat vielä talvisen matalalla. Kuukauden keskivaiheilla nopean lumien sulamisen ja sateiden myötä vedenpinnat kääntyivät harvinaisen nopeaan nousuun. Ensin tulvahuippu saavutettiin etelä- ja lounaisrannikon joissa, sitten länsirannikolla ja pohjoisempana Simojoella saakka. Virtaamat olivat huomattavasti tavallista suurempia lähes kaikissa rannikon joissa. Lukuisat jääpadot nostivat vettä entisestään ja pahensivat tulvatilannetta erityisesti Pohjanlahden rannikkojoissa. Suurimpia ongelmia jääpadot aiheuttivat Loimijoella, Lapväärtinjoella, Kyrönjoella, Pyhäjoella ja Kiiminkijoella, mutta niitä jouduttiin purkamaan myös useilla muilla joilla. Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tulvavesi nousi poikkeuksellisen korkealle, monessa joessa ylemmäs kuin kertaakaan sitten kevään 1984. Tulvavahingot olivat mittavia. Lapissa vedet alkoivat nousta huhtikuun loppupuolella, mutta sään kylmeneminen huhtikuun lopussa hidasti virtaamien kasvua. Etelässä pienten järvien vedenkorkeus kävi huipussaan jo huhtikuun lopussa, mutta suurimmassa osassa Suomen järvistä vedet olivat vielä nousussa.

Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi +5 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden +9, Saimaan +41, Keiteleen +17, Päijänteen +15, Säkylän Pyhäjärven +5, Längelmäveden +7, Näsijärven +2, Lappajärven +27, Lammasjärven +38, Oulujärven +47, Lokan -42 ja Inarin pinta +13 cm. Huhtikuussa vettä virtasi Pielisjoessa 85 % kauden 1971–2000 keskiarvosta, Vuoksessa 125, Kymijoessa 103, Karjaanjoessa 74, Kokemäenjoessa 92, Siikajoessa 105, Oulujoessa 85, Iijoessa 187, Kemijoessa 152 ja Tornionjoessa 148 %.

Pohjaveden korkeus

Kevään hidas eteneminen näkyi myös pohjavesivaraston myöhästyneessä täydentymisessä. Pohjaveden pinnat eivät nousseet suuressa osassa maata vielä huhtikuussa. Pohjavedet olivat 10−50 cm ajankohdan keskiarvoa alempana.

Routa

Runsaslumisen talven myötä maan etelä- ja keskiosassa routaa oli 5−20 cm eli 10−30 cm keskimääräistä vähemmän. Routamaksimi saavutettiin pääsääntöisesti maalis-huhtikuun vaihteessa. Maan länsiosassa yöpakkaset vielä kasvattivat routakerrosta, kun lumipeite oheni. Maan pohjoisosassa routaa esiintyi 20−110 cm eli 10−20 cm keskiarvoa vähemmän. Routamaksimi saavutettiin siellä huhtikuun alkupuoliskolla.

Jäätilanne

Jäänpaksuuden maksimit mitattiin lähes koko maassa huhtikuun 10. päivän tienoilla. Ne olivat maan etelä- ja keskiosassa 50−65 cm ja maan pohjoisosassa 55−70 cm, Kilpisjärvellä jopa yli 90 cm. Kuukauden puolivälissä lämmennyt sää heikensi ja sulatti jäitä nopeaa vauhtia maan etelä- ja keskiosassa. Huhtikuun lopussa jäät olivat lähtemässä maan etelä- ja keskiosassa ja erittäin heikkoja aina Kainuuta ja Etelä-Lappia myöten. Pohjois-Lapissa järvissä oli kuukauden päättyessä jäätä vielä 50−90 cm.

Kartat, kuvaajat ja taulukot

ISSN-L 0358-6367
ISSN 1799-6899

Julkaistu 4.7.2013 klo 12.00, päivitetty 8.7.2013 klo 13.09