Hydrologinen kuukausitiedote joulukuu 2012

Talvista koko maassa, hyydepadot riesana useissa joissa

 Lumikuormakartta-joulukuu2012

Joulukuu oli koko maassa tavallista kylmempi. Sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Joulukuun alussa lunta satoi runsaasti maan eteläosaa myöten. Talvisen sään myötä vesistöjen pinnat olivat pääosin laskussa. Eri puolilla maata esiintyi kuitenkin hyydepatoja jäättömissä joissa, sillä virtaamat olivat talvien tultuavielä monin paikoin suuria. Myös pohjaveden korkeudet lähtivät joulukuussa laskuun, mutta olivat kuitenkin sateisesta loppuvuodesta johtuen keskimääräistä ylempänä. Routaa esiintyi lähinnä vain maan pohjoisosassa. Järvet jäätyivät maan etelä- ja keskiosassa joulukuun alussa, ja jäätä oli kuukauden lopussa ajankohdalle tyypillisesti.

Sadanta

Joulukuussa satoi yleisesti 20−80 mm eli keskimääräisen molemmin puolin. Eniten sadetta kertyi Kymenlaaksossa, yli 80 mm. Vähiten satoi Pohjois-Lapissa, paikoin alle 20 mm. Joulukuun sateet tulivat pääosin lumena, kuukauden lopussa myös vetenä.

Lumi

Marras-joulukuun vaihteessa talvi tuli rytinällä eteläänkin. Joulukuussa lumikuorma kasvoi reilusti valtaosassa maata. Etelärannikolla ja Lounais-Suomessa sekä osissa Pohjois-Lappia lunta oli joulukuussa selvästi tavallista enemmän, kun taas Etelä-Lapissa, Koillismaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa lumikuormat olivat tavallista pienempiä. Joulukuun viimeisinä päivinä lauha sää ja vesisade sulattivat lunta hieman maan etelä- ja keskiosassa. Kuukauden lopussa lunta oli etelärannikolla 60–90 kg/m2, muualla Etelä- ja Keski-Suomesta Etelä-Lappiin asti lumikuorma oli 30–60 kg/m2, Keski- sekä Pohjois-Lapissa 60–130 kg/m2. Käsivarren Lapissa lumikuorma oli yli 130 kg/m2.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Joulukuussa talvinen sää piti vedenpinnat pääosin laskussa. Hyydepadot aiheuttivat kuitenkin joulukuussa useilla joilla ongelmia, kun pakkaset olivat kovia mutta suuren virtaaman takia jääkantta ei muodostunut. Hyydepatoja esiintyi mm. Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Lapissa, Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Kymijoella. Pahimmissa paikoissa hyydepatoja jouduttiin räjäyttelemään usean päivän ajan. Kuukauden lopussa vedenpinnat olivat suuressa osassa maata jo lähellä ajankohdan keskikorkeuksia, mutta Itä- ja Keski-Suomen suurissa järvissä vesi oli edelleen useita kymmeniä senttejä ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Jokien keskivirtaamat olivat pääosin tavanomaista suurempia. Useissa suurissa säännöstellyissä joissa juoksutuksia pienennettiin hyydepatojen ehkäisemiseksi.

Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi +45 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden +19, Saimaan +70, Keiteleen +38, Päijänteen +29, Säkylän Pyhäjärven -3, Längelmäveden +17, Näsijärven +11, Lappajärven +31, Lammasjärven +7, Oulujärven +23, Lokan -19 ja Inarin pinta +31 cm. Joulukuussa vettä virtasi Pielisjoessa 149 % kauden 1971–2000 keskiarvosta, Vuoksessa 164, Kymijoessa 155, Karjaanjoessa 87, Kokemäenjoessa 94, Siikajoessa 64, Oulujoessa 114, Iijoessa 117, Kemijoessa 114 ja Tornionjoessa 111 %.

Pohjaveden korkeus

Runsassateisen syksyn jäljiltä pohjaveden korkeudet olivat suuressa osassa maata keskimääräistä ylempänä. Talven saavuttua joulukuussa pohjavedet lähtivät pienoiseen laskuun, mutta pinnankorkeudet olivat silti 10–30 cm yli tavanomaisen.

Routa

Erittäin märkä maaperä hidasti maan jäätymistä ja joulukuussa routaa esiintyi lähinnä vain maan pohjoisosassa, jossa ohut lumipeite ja pakkaset edesauttavat paksun routakerroksen muodostumista. Joulukuun lopussa maan pohjoisosassa routaa oli 10−20 cm.

Jäätilanne

Suurin osa maan etelä- ja keskiosan järvistä jäätyi joulukuun alussa, ja etelän suurten järvien selät jouluun mennessä. Jääpeite muodostui monin paikoin ajankohdalle tyypilliseen aikaan. Joulukuun päättyessä järvien jäänpaksuus oli Lapissa 35−50 cm, maan etelä- ja keskiosassa 10−35 cm. Lukemat olivat pääosin ajankohdalle tyypillisiä.

Kartat, kuvaajat ja taulukot

ISSN-L 0358-6367
ISSN 1799-6899

Julkaistu 14.3.2013 klo 12.00, päivitetty 27.6.2013 klo 12.25