Hydrologinen kuukausitiedote kesäkuu 2012

Järvi-Suomessa vedenpinnat korkealla

Kesäkuu oli tavallista viileämpi ja sateisempi. Suurten järvien pinnat nousivat vielä kuukauden aikana, vaikka yleisesti järvien pinnat olivat laskussa. Vesistöjen virtaamat olivat pääosin keskiarvoa runsaampia. Pohjaveden pinnat olivat suuressa osassa maata keskimääräistä ylempänä. Viileän ja sateisen sään vuoksi haihdunta oli tavallista vähäisempää. Veden lämpötilat olivat kesäkuussa lähellä ajankohdan tyypillisiä lukemia tai niiden alapuolella.

Sadanta

Kesäkuussa satoi runsaasti. Kuukauden sadanta oli länsirannikolla ja Luoteis-Lapissa pääosin 40–80 mm, muualla enimmäkseen 80–130 mm. Eniten satoi Pohjois-Karjalassa, paikoin jopa yli 130 mm. Itä-, Lounais- ja Pohjois-Suomessa sademäärä oli paikoin lähes kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Vähiten, alle 60 mm, satoi Etelä-Pohjanmaalla. Alkuvuosi on ollut hyvin sateinen etenkin Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueilla.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Järvien pinnat olivat kesäkuussa enimmäkseen laskussa, mutta pienissä järvissä sateiset säät näkyivät ajoittain pienenä veden nousuna. Myös joissa vedenkorkeus ja virtaama vaihtelivat sademäärien mukaan. Suurimmista järvistä Saimaassa, Päijänteessä ja Inarinjärvessä vedenpinta nousi vielä kuukauden lopussakin. Maan etelä-, länsi-, ja pohjoisosassa vedet olivat kesäkuun lopussa pääosin tavanomaisissa korkeuksissa mutta monissa maan itä- ja keskiosan järvissä harvinaisen korkealla. Päävesistöjen virtaamat olivat kesäkuussa keskimääräistä suurempia joitakin lounais- ja länsirannikon ja Lapin jokia lukuun ottamatta.

Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi +40 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden +14, Saimaan +37, Keiteleen +29, Päijänteen +26, Säkylän Pyhäjärven +4, Längelmäveden +9, Näsijärven -16, Lappajärven +10, Lammasjärven -4, Oulujärven +32, Lokan -18 ja Inarin pinta +13 cm. Kesäkuussa vettä virtasi Pielisjoessa 127 % kauden 1971–2000 keskiarvosta, Vuoksessa 115, Kymijoessa 146, Karjaanjoessa 108, Kokemäenjoessa 122, Kalajoessa 104, Oulujoessa 177, Iijoessa 92, Kemijoessa 86 ja Tornionjoessa 115 %.

Pohjaveden korkeus 

Pienissä pohjavesimuodostumissa pohjaveden pinnat olivat laskussa koko maassa, mutta suuressa osassa maata ne olivat kuitenkin 5–15 cm yli ajankohdan keskimääräisen. Suurissa muodostumissa vesivarasto täydentyy viiveellä, joten niissä pinnankorkeudet olivat vielä nousussa.

Haihdunta

Kesäkuu oli viileä ja suuressa osassa maata hyvin sateinen, ja haihdunta oli siksi selvästi tavallista vähäisempää. Class A -astioilla mitatut kuukauden haihduntasummat vaihtelivat Pohjois-Lapin noin 40 mm:stä Keski-Suomen noin 110 mm:iin. Kuukaudessa haihtui lähes kaikkialla yli 30 mm keskimääräistä kesäkuuta vähemmän. Pohjanmaalla ero pitkän jakson keskiarvoon oli kaikkein suurin, yli 50 mm. Mallilaskelmien mukaan haihdunta oli kesäkuussa maa-alueilta valtaosassa Suomea 40–80 mm ja suurilta järviltä enimmäkseen 80–130 mm.

Pintaveden lämpötila

Kesäkuun alkupuoliskolla pintaveden lämpötilat pysyttelivät melko tiiviisti ajankohdan keskimääräisen tuntumassa. Kuukauden puolivälissä lämpötilat käväisivät hieman keskimääräistä ylemmissä lukemissa. Juhannuksen tienoilla ja kuukauden loppupuolella pintavedet olivat ajankohdalle tyypillisissä tai sitä alemmissa arvoissa. Osalla suurista ja syvistä järvistä tuulen suunnan muuttuminen viilensi äkillisesti pintavesiä kesäkuussa, kun kylmää alusvettä kumpusi pintaan. Veden lämpötila tippui muutamilla havaintopaikoilla jopa 5 asteella päivässä. Kesäkuun päättyessä pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 14–19 astetta ja pohjoisessa 6–14 astetta. Vedet olivat hieman keskiarvoa viileämpiä. Kilpisjärveltä jäät lähtivät juhannusviikolla (19.6.) eli hyvin tyypilliseen aikaan.

Kartat, kuvaajat ja taulukot

ISSN-L 0358-6367
ISSN 1799-6899

Julkaistu 23.8.2012 klo 14.55, päivitetty 1.7.2013 klo 12.12