Hydrologinen kuukausitiedote maaliskuu 2013

Järvijäät vahvistuivat maaliskuun pakkasilla, routaa tavallista vähemmän

Jaanpaksuus-maaliskuu2013

Maaliskuu oli kylmä ja vähäsateinen. Tästä syystä lumen vesiarvoissa ei tapahtunut juuri suuria muutoksia. Sekä vesistöjen että pohjaveden pinnat laskivat talvelle tyypilliseen tapaan, mutta vesivarastot olivat vielä märän syksyn jäljiltä tavallista suuremmat. Kovat pakkaset kasvattivat vesistöjen jäänpaksuuksia koko maassa lähelle ajankohdalle tyypillisiä lukemia, mutta routaa oli edelleen suuressa osassa maata tavallista vähemmän.

Sadanta

Maaliskuussa satoi niukasti. Kuukauden sadanta oli yleisesti 5−30 mm eli selvästi keskimääräistä pienempi. Maan kaakkoisosassa sadetta kertyi vain muutamia millimetrejä. Eniten satoi Kainuussa.

Lumen vesiarvo

Maaliskuun alkupuolella lumen vesiarvo kasvoi yleisesti vain vähän, paitsi Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa se karttui paikoin yli 40 mm. Kuukauden loppupuolella lunta ei tullut lisää juuri lainkaan, eikä sulaminen alkanut vielä edes etelässä aurinkoisimpia etelärinteitä lukuun ottamatta. Maaliskuun lopussa lumen vesiarvo oli Lounais-Suomessa, Pohjanlahden rannikolla ja valtaosassa Etelä-Savoa alle 100 mm, muualla maan etelä- ja keskiosissa enimmäkseen 100–130 mm. Oulusta pohjoiseen lumen vesiarvo oli pääosin 140–180 mm, mutta Kaakkois-Lapissa lunta oli tätä vähemmän, Utsjoella ja Käsivarressa enemmän. Lumen vesiarvo oli ajankohtaan nähden selvästi keskiarvoa suurempi osissa Etelä- ja Länsi-Suomea sekä Pohjois-Lappia, kun taas Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Lapissa lunta oli paikoitellen huomattavasti tavallista vähemmän.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeudet jatkoivat maaliskuussa laskuaan talvelle tyypilliseen tapaan. Saimaan vedenpinta laski maaliskuussa yli 10 cm, mutta oli kuukauden lopussa vielä yli puoli metriä tavanomaista ylempänä. Myös useimmat muut suuret järvet kuten Päijänne, Oulujärvi ja Inari olivat vetisen syksyn seurauksena edelleen ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Poikkeuksen tästä teki esimerkiksi Lohjanjärvi, joka oli kuun lopussa ajankohdan tavanomaista vedenkorkeutta alempana. Maaliskuun keskivirtaamat olivat Vuoksessa, Kymijoessa, Kemijoessa ja Tornionjoessa tavanomaista suurempia. Oulujoessa virtaama oli lähellä maaliskuun keskiarvoa, Kokemäenjoessa alle keskimääräisen. Rannikon pienten vesistöjen virtaamat olivat talvisen niukkoja.

Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi -11 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden +1, Saimaan +52, Keiteleen +16, Päijänteen +15, Säkylän Pyhäjärven -6, Längelmäveden +4, Näsijärven -11, Lappajärven +10, Lammasjärven -5, Oulujärven +30, Lokan -22 ja Inarin pinta +17 cm. Maaliskuussa vettä virtasi Pielisjoessa 119 % kauden 1971–2000 keskiarvosta, Vuoksessa 132, Kymijoessa 116, Karjaanjoessa 61, Kokemäenjoessa 76, Siikajoessa 75, Oulujoessa 103, Iijoessa 106, Kemijoessa 124 ja Tornionjoessa 118 %.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnankorkeudet laskivat talvelle tyypillisesti, mutta suuressa osassa maata pinnat olivat 0−20 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan länsiosissa pohjavedet olivat paikoitellen hieman alle keskimääräisen.

Routa

Maan etelä- ja keskiosassa routakerros oheni, mutta pohjoisessa se pysyi ennallaan tai jopa kasvoi. Maan etelä- ja keskiosassa routaa oli 0−10 cm eli 10−35 cm ajankohdan keskiarvoa vähemmän. Maan länsiosassa routaa oli 15−30 cm eli noin puolet keskimääräisestä. Ahvenanmaalla routaa oli hieman keskiarvoa enemmän, 5−15 cm. Maan pohjoisosassa roudan syvyys oli 30−70 cm. Se edusti paikoin ajankohdan keskiarvoa, mutta suuressa osassa Lappia routaa oli 10−20 cm tavallista vähemmän.

Jäätilanne

Maaliskuun kovat pakkaset kasvattivat järvien jäitä koko maassa. Jäänpaksuus kasvoi useimmilla havaintopaikoilla maaliskuussa 5−15 cm. Maan etelä- ja keskiosassa järvijäiden paksuus oli kuukauden lopussa pääosin 45−65 cm. Maan pohjoisosassa jäänpaksuus oli 55−70 cm. Kilpisjärvellä jäätä oli yli 90 cm. Suurimmassa osassa maata jään kokonaispaksuus lähenteli ajankohdalle tyypillisiä lukemia, mutta kohvajään osuus oli suuri. Pohjois-Lapissa jäät olivat tavallista ohuempia, maan etelä- ja lounaisosassa paikoin keskiarvoa paksumpia.

Kartat, kuvaajat ja taulukot

ISSN-L 0358-6367
ISSN 1799-6899
Julkaistu 14.6.2013 klo 12.00, päivitetty 27.6.2013 klo 13.23