Hydrologinen kuukausitiedote marraskuu 2013

Maan etelä- ja keskiosassa varsin vetistä ja lauhaa

Lumen vesiarvo marraskuussa 2013

Marraskuu oli hyvin lauha ja sateinen maan etelä- ja keskiosassa. Vedenpinnat sekä virtaamat olivat näillä alueilla monin paikoin keskimääräistä ylempänä. Osassa rannikon joista käväistiin jopa tyypillisissä kevättulvalukemissa. Myös pohjavedet olivat nousseet sateiden myötä keskimääräistä ylemmäs. Pohjoisessa oli jo talvista ja vähävetisempää. Lapissa vedenpinnat olivat tavallista alempana. Lapin ja Kainuun järvet jäätyivät marraskuun aikana. Kuukauden lopulla Lapissa oli lunta ja jäätä jo paikoin paksulti. Routaa esiintyi marraskuussa lähinnä vain Lapissa.

Sadanta

Marraskuussa satoi suuressa osassa maata tavallista enemmän. Maan itä- ja eteläosassa sadetta kertyi runsaasti. Lapissa satoi keskimääräisen molemmin puolin. Sademäärä vaihteli Pohjois-Lapin alle 20 mm:n ja etelärannikon yli 100 mm:n välillä. Valtaosassa maata satoi 40−90 mm.

Lumi

Marraskuun alussa lunta oli lähinnä vain Lapissa ja Koillismaalla. Kuukauden kuluessa lumen peittämä alue levisi etelään päin ja kattoi marraskuun lopussa valtaosan maasta. Marraskuun viimeisenä päivänä lumen vesiarvo oli Käsivarren Lapissa jo yli 100 mm. Kuusamon seudulla ja aivan itäisimmässä Lapissa vesiarvo oli enimmäkseen 60–90 mm, muualla Lapissa ja Kainuun pohjoisosissa pääosin 30–60 mm. Etelämpänä lunta oli vähemmän.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Lokakuussa alkanut vedenpintojen nousu ja virtaamien kasvu jatkui marraskuussa mutta ehti useimmissa järvissä ja joissa tasaantua tai taittua kuukauden kuluessa. Etelä- ja Keski-Suomessa virtaamat olivat marraskuussa pääosin selvästi tavanomaista suurempia, ja monessa rannikkojoessa vedenkorkeus kävi keskimääräisen kevättulvan tasolla. Lapissa järvien pinnat laskivat lähes koko marraskuun ajan talvisten säiden takia. Virtaamat pysyttelivät siellä edellisten kuukausien tapaan tavallista pienempinä tai nousivat keskimääräiselle tasolle. Oulujoen ja Kemijoen pääuomassa vettä virtasi vain noin puolet marraskuun keskiarvosta. Kuukauden lopussa vesi oli monessa Lapin järvessä selvästi tavallista alempana. Itä-Suomessa ja Päijät-Hämeessä sen sijaan järvien pinnat olivat paikoitellen hyvinkin korkealla. Muualla maassa vedenkorkeudet vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin.

Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi +20 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden +33, Saimaan -1, Keiteleen -1, Päijänteen +17, Säkylän Pyhäjärven -10, Längelmäveden -5, Näsijärven -7, Lappajärven +21, Lammasjärven +11, Oulujärven +4, Lokan -135 ja Inarin pinta -32 cm. Marraskuussa vettä virtasi Pielisjoessa 111 % kauden 1971–2000 keskiarvosta, Vuoksessa 95, Kymijoessa 107, Karjaanjoessa 94, Kokemäenjoessa 86, Siikajoessa 156, Oulujoessa 45, Iijoessa 117, Kemijoessa 48 ja Tornionjoessa 86 %.

Pohjaveden korkeus

Maan etelä- ja keskiosissa pohjaveden pinnankorkeudet olivat nousseet sateiden myötä 0−15 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan itä- ja pohjoisosissa pohjavedet olivat vielä 10−60 cm keskimääräistä alempana.

Routa

Routaa esiintyi marraskuussa Pohjois- ja Keski-Lapissa 0−25 cm. Etelä-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla sitä oli 0−5 cm.

Pintaveden lämpötila ja jäätilanne

Maan etelä- ja keskiosassa järvien lämpötilat pysyttelivät marraskuussa pääosin ajankohdan keskiarvoa ylemmissä lukemissa jäähtyen samalla vuodenajalle tyypilliseen tapaan. Pieniä vesistöjä alkoi jäätyä maan keskiosassa ja paikoin etelässäkin marraskuun lopulla. Lapissa pienet vesistöt olivat jäätyneet jo lokakuussa, mutta suuria järviä jäätyi marraskuun loppupuolella kovien pakkasten myötä. Kuukauden päättyessä jäänpaksuus oli Lapissa pääosin 15−25 cm. Lukemat vaihtelivat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin. Muualla maassa jäät olivat vielä hyvin heikkoja ja maan etelä- ja keskiosassa suuret vesistöt edelleen sulina.

Kartat, kuvaajat ja taulukot

Julkaistu 4.4.2014 klo 13.18, päivitetty 4.4.2014 klo 12.53