Hydrologinen kuukausitiedote syyskuu 2013

Vesistöjen vedenkorkeudet sekä pohjavedet matalalla etenkin pohjoisessa

Sadanta syyskuussa 2013

Syyskuu oli lämmin ja suuressa osassa maata vähäsateinen. Niukkojen sateiden takia sekä vesistöjen että pohjaveden korkeudet olivat monin paikoin ajankohdan keskiarvoa alempana ja laskusuunnassa. Lapissa oli jopa harvinaisen lämmintä ja kuivaa, jonka vuoksi pinta- sekä pohjavedet olivat siellä erityisen alhaalla. Useiden jokien keskivirtaamat olivat vain puolet tavanomaisesta. Lämpimän sään myötä vesistöjen pintalämpötilat olivat tavanomaista korkeampia ja haihdunta monin paikoin ajankohtaan nähden runsasta. Kuukauden puolivälissä vesistöt olivat ajankohtaan nähden jopa ennätyslämpimiä.

Sadanta

Syyskuussa satoi suurimmassa osassa maata hyvin niukasti. Kuukauden sadanta oli maan länsi- ja pohjoisosassa yleisesti 10−40 mm eli monin paikoin alle puolet tavallisesta. Maan itäosassa satoi 50−80 mm eli keskimääräisen molemmin puolin. Kuukauden lopulla satoi paikoin ensilumi maan pohjois- ja itäosassa.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Syyskuussa vedenpinnat olivat enimmäkseen laskussa ja virtaamat pieniä. Kuukauden loppupuolella sateet kuitenkin saivat paikoitellen jokien virtaamat ja pienten järvien vedenkorkeudet loivaan nousuun. Pohjois-Suomessa järvien pinnat olivat kuukauden lopussa selvästi tavallista alempana; Inarijärvellä ja Oulujärvellä poikkeamat keskiarvoon olivat useita kymmeniä senttejä. Muualla maassa vedenkorkeudet olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoja tai jonkin verran niiden alapuolella. Päävesistöjen virtaamat olivat syyskuussa koko maassa huomattavasti tavallista niukempia Vuoksea lukuun ottamatta. Useissa suurissa joissa vettä virtasi vain puolet syyskuun tyypillisistä lukemista.

Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi -27 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden -11, Saimaan +0, Keiteleen -12, Päijänteen +5, Säkylän Pyhäjärven -15, Längelmäveden -17, Näsijärven -1, Lappajärven +9, Lammasjärven -36, Oulujärven -21, Lokan -153 ja Inarin pinta -35 cm. Syyskuussa vettä virtasi Pielisjoessa 73 % kauden 1971–2000 keskiarvosta, Vuoksessa 99, Kymijoessa 79, Karjaanjoessa 50, Kokemäenjoessa 48, Siikajoessa 37, Oulujoessa 76, Iijoessa 38, Kemijoessa 53 ja Tornionjoessa 54 %.

Pohjaveden korkeus

Vähäsateinen syyskuu viivästytti syksyistä pohjavesivaraston täydentymistä. Pinnankorkeudet olivat suuressa osassa maata 10−40 cm alle ajankohdan keskiarvojen. Maan etelä- ja keskiosassa pohjavedet olivat 0−30 cm alle keskimääräisen, mutta pohjoisosassa pinnankorkeudet olivat paikoitellen jopa ennätyksellisen alhaalla. Itä- ja Pohjois-Lapissa pohjavedet olivat 30−70 cm alle ajankohdan keskiarvon.

Haihdunta

Syyskuussa haihdunta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Esimerkiksi Maaningalla ja Rovaniemellä haihdunta oli tavallista runsaampaa, Jyväskylässä ja Ylistarossa vähäisempää. Class A-astioista mitattu haihdunta oli 15–40 mm. Mallilaskelmien mukaan haihdunta oli syyskuussa maa-alueilta valtaosassa Suomea 20–40 mm ja suurilta järviltä enimmäkseen 60–100 mm. Touko-syyskuun aikana Class A -astioista haihtui maan etelä- ja keskiosassa 300–500 mm ja Lapissa 200–400 mm. Mallilaskelmien mukaan touko-syyskuun maahaihdunta oli pääosin 150–350 mm ja suurilta järviltä 350–550 mm.

Pintaveden lämpötila

Ajankohtaan nähden lämmin sää piti vesistöjen pintalämpötilat selvästi tavanomaista korkeammissa lukemissa aina kuukauden viimeiselle viikolle saakka. Järvivedet olivat monin paikoin ajankohtaan ennätyslämpimiä syyskuun puolivälissä. Kuukauden aikana vedet viilenivät 5−9 astetta; jäähtymisestä pääosa tapahtui viimeisellä viikolla. Syyskuun päättyessä pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 7−12 astetta ja Lapissa 5−8 astetta. Lukemat vaihtelivat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin.

Kartat, kuvaajat ja taulukot

Julkaistu 14.1.2014 klo 15.00, päivitetty 14.1.2014 klo 14.43