Hydrologinen kuukausitiedote tammikuu 2011

Suurten järvien pinnat alhaalla, lunta runsaasti Etelä- ja Keski-Suomessa

Tammikuussa koko maassa satoi keskimääräistä enemmän. Lumipeitettä kertyi myös tavanomaista runsaammin lähes koko maahan, mutta ajankohdan ennätyshankia ei missään ollut. Monien suurten järvien pinnat olivat varsin alhaalla, Saimaalla vajausta oli noin puoli metriä. Pohjaveden pinnat laskivat tammikuussa koko maassa ajankohdalle tyypillisesti. Routaa oli runsaslumisessa etelässä niukasti ja vähälumisessa Lapissa 60–80 cm. Jäät olivat Etelä- ja Keski-Suomessa pitkänajan keskiarvoa paksumpia, kun taas Pohjois-Suomessa keskiarvon tuntumassa tai sitä ohuempia.

Sadanta

Lähes koko maassa satoi keskimääräistä enemmän. Etelä- ja Keski-Suomessa sekä entisessä Oulun läänissä satoi pääosin 50–70 mm, Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla paikoin lähes 100 mm eli keskimääräiseen verrattuna yli kaksinkertaisesti. Lapissa sadanta oli yleisesti 30–50 mm, itäosissa paikoin vähemmän eli alle keskimääräisen. Eteläisintä Suomen lukuun ottamatta kaikki sade tuli lumena.

Lumi

Tammikuun lopussa lunta oli Etelä- ja Keski-Suomessa selvästi yli kauden 1961–2010 keskiarvon. Lännessä lumikuormat olivat maastossa pääosin 70–110 kg/m2, idässä 100–130 kg/m2. Ero Suomenlahden rannikon ja sisämaan lumimäärissä pienentyi, mutta lunta oli rannikolla yhä noin 20 % enemmän kuin 50–100 km pohjoisempana. Tätä talvea lumisempi tammikuun loppu löytyy pääosasta Etelä- ja Keski-Suomea vuodelta 1984, idästä paikoin jo vuodelta 2005. Koko alueella oli tammikuussa lunta selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin.

Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lunta oli 70–110 kg/m2, Kainuussa 100–130 kg/m2. Etelä-Lappi oli Ahvenanmaan jälkeen Suomen vähälumisinta aluetta, lumikuormat olivat pääosin 60–80 kg/m2. Näin vähän lunta Etelä-Lapissa on tammikuun lopussa keskimäärin kerran 10–20 vuodessa. Muualla Lapissa lumitilanne oli lähellä keskimääräistä, lumikuormat ovat 80–160 kg/m2.

Lumen tiheys katolla oli monin paikoin yli 200 kg/m3, jolloin 50 sentin lumikerros painaa yli 100 kg/m2 ja metrin kerros yli 200 kg/m2. Etelä- ja lounaisrannikolla lumikuorma olivat monin paikoin suurempia kuin rakennusten suunnittelussa vuosina 1955–1969 käytetyt kattojen peruslumikuormat, ja myös länsirannikolla ja Kuopion seudulla tuon ajan peruslumikuormat ylittyvät paikoitellen. Muualla maassa maastossa mitatut keskimääräiset lumikuormat olivat vielä selvästi alle kattojen peruslumikuormien. Katoille lunta kertyy kuitenkin eri tavalla kuin maastoon, ja joihinkin kohtiin lunta voi kinostua paljon, jopa kaksi kertaa maaston lumikuorma. Kiinteistönomistajien olikin seurattava kattojen lumikuormaa aktiivisesti ja järjestettävä tarvittaessa lumenpoisto.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeuksien muutokset olivat tammikuussa pieniä. Etelä-Suomessa suojasäät saivat vedenkorkeudet ja virtaamat monin paikoin pieneen nousuun, mutta muualla maassa vedenpinnat jatkoivat enimmäkseen hidasta laskuaan ja virtaamat pysyivät pieninä. Maan etelä- ja itäosissa sekä Etelä-Lapissa vedet olivat tammikuussa yleisesti tavallista matalammalla. Suurimmat erot keskimääräisiin vedenkorkeuksiin olivat Itä-Suomen suurilla järvillä. Esimerkiksi Saimaa ja Pihlajavesi olivat tammikuun lopussa puoli metriä ja Haukivesi sekä Pyhäselkä noin 60 cm ajankohdan keskiarvoa matalammalla. Myös päävesistöjen virtaamat olivat keskimääräistä pienempiä lähes koko maassa.

Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi -42 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden -18 cm, Saimaan -50 cm, Keiteleen -8 cm, Päijänteen -14 cm, Säkylän pyhäjärven -11 cm, Längelmäveden  -19 cm, Näsijärven -2 cm, Lappajärven 0 cm, Lammasjärven-9 cm, Oulujärven -44 cm, Lokan -126 cm ja Inarin pinta 0 cm.  Tammikuussa vettä virtasi Pielisjoessa 62 % kauden 1971–2000 keskiarvosta, Vuoksessa 72 %, Kymijoessa 66 %, Karjaanjoessa 71 %, Kokemäenjoessa 50 %, Kalajoessa 53 %, Oulujoessa 82 %, Iijoessa 75 %, Kemijoessa 83 % ja Tornionjoessa 83 %.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat olivat lähes koko maassa ajankohdalle tyypillisesti laskusuunnassa. Etelärannikoilla pohjaveden pinnanlasku oli pysähtynyt väliaikaisesti lauhojen säiden vuoksi. Pinnankorkeudet olivat kuitenkin rannikkoalueilla 15–30 cm alle ajankohdan keskimääräisen. Keski- ja Itä-Suomessa pohjavesi oli 10–50 cm keskiarvoa alempana, Pohjois-Suomessa vain hieman alle. 

Routa

Lumipeitteen poikkeuksellinen jakautuminen valtakunnallisesti vaikutti myös roudan esiintymiseen. Etelärannikolla, jossa lunta oli koko talven ollut runsaasti, routaa oli vain 0–5 cm. Lapissa, jossa lunta on ollut niukahkosti, routaa oli 60–80 cm. Muualla maassa routaa esiintyi 10–40 cm riippuen paikallisista olosuhteista.

Jäänpaksuus

Kuukauden päättyessä Etelä- ja Keski-Suomen järvissä oli jäätä pääosin 35–55 cm, joka on 5–15 cm ajankohdan keskiarvoa enemmän. Pohjois-Suomessa oltiin keskiarvon tuntumassa, siellä jäätä oli 40–55 senttiä. Paksuinta jää oli tammikuun 30. päivän mittauksissa Lappajärvellä, 61 cm.

Etelä-Suomessa huomattava osa jään kokonaispaksuudesta oli kohvaa, joka muodostui veden ja lumisohjon jäätyessä. Paksun lumen takia jäät olivat muutoinkin arvaamattomia. Lumi oli myös aiheuttanut veden nousemisen jään päälle monilla järvillä.

Kartat, kuvaajat ja taulukot

ISSN-L 0358-6367 
ISSN 1799-6899

Julkaistu 31.3.2011 klo 9.33, päivitetty 1.7.2013 klo 12.45