Hyppää sisältöön

Ilman epäpuhtauksien päästöt Suomessa

Päästöjen seuranta

YK:n kaukokulkeutumissopimukselle ja EU:lle toimitetut yksityiskohtaista tietoa sisältävät raportit löytyvät sivun oikeanpuolimmaisessa palkissa olevien linkkien kautta. 

Tälle sivulle päivitetään viimeisin tieto ilman epäpuhtauksien päästöistä Suomessa.

Päästöjen seuranta

Ilman epäpuhtauksien päästöt arvioidaan EMEPn ja Euroopan ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaan (EMEP/EEA air pollutant emission inventory guidebook 2019).

Ilman epäpuhtauspäästöjen vaikutuksia ympäristöön seurataan mittaamalla päästölaskeumia ja ympäristöpitoisuuksia. Ilman epäpuhtauksien pitoisuuksille on annettu ilmanlaadun ohjearvoja  ja päästöjä rajoitetaan lainsäädännöllä ja sopimuksilla.

Happamoitavat päästöt

Rikkyhdisteiden ipäästöjä tulee etenkin kivihiilen, raskaan polttoöljyn ja turpeen poltosta ja joistain teollisista prosesseista. Rikkipäästöt ilmoitetaan rikkidioksidina (SO2).

Typen oksidien päästöjä syntyy liikenteen lisäksi energiantuotannossa hiili-, turve- ja sekapolttokattiloissa. Typen yhdisteiden päästöt ilmoitetaan typpidioksidina (NO2).

Ammoniakkipäästöistä (NH3) suurin osa on peräisin maataloudesta.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (Non-Methane Volatile Organic Compounds, NMVOC) ovat orgaanisia yhdisteitä, joiden höyrynpaine on yli 0,01 kPa, kun lämpötila on 293,15 K, tai joilla on vastaava haihtuvuus tietyissä käyttöolosuhteissa. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärään ei sisällytetä metaania.

Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä syntyy epätäydellisessä palamisessa (erityisesti pienissä tulisijoissa), liikenteessä, teollisuuden prosesseissa, liuttimien, liimojen, maalien ja painovärien käytössä äja bensiinin jakelussa. 

Hiilimonoksidi

Hiilimonoksidia eli häkää syntyy hiilipitoisten aineiden palaessa. Jos happea riittävästi, se palaa nopeasti edelleen hiilidioksidiksi. Häkää syntyy hiilipohjaisia polttoaineita poltettaessa varsinkin, jos lämpötila on liian alhainen täydelliselle hapettumiselle, tai käytettävissä oleva aika polttokammiossa on liian pieni tai koska riittävästi happea ei ole läsnä.

Hiukkaset

Hiukkaspäästöjä syntyy mm. turvetuotannossa, liikenteessä ja energiantuotannossa hiilen, turpeen, puun ja nestemäisten polttoaineiden poltossa. Kokonaishiukkasten (PMtot) lisäksi arvioidaan seuraavien pienhiukkasten osuudet: PM10 (halkaisijaltaan alle 10 µm ) ja PM2.5 (halkaisijaltaan alle 1.5 µm ). Erityisesti pienhiukkaset vaikuttavat ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen.

Raskasmetallit

Metallialkuaine luokitellaan raskasmetalliksi, jos sen tiheys on suurempi kuin 5 g/cm3. Raskasmetalleja on luonnostaan maaperässä, kasveissa ja eläimissä ja ne ovat pieninä määrinä elintärkeitä, mutta liian suurina määrinä myrkyllisiä ja kerääntyvät elimistöön ja ravintoketjuihin. Haitallisimpia ympäristön kannalta ovat elohopea, lyijy ja kadmium.  Lyijypäästöt ovat 1990 -luvun alun jälkeen vähentyneet merkittävästi johtuen lyijyttömän bensiinin käyttöönotosta.

Raskasmetalleja joutuu ilmakehään ihmisen toiminnan seurauksena fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen, turpeen ja raskaan polttoöljyn poltosta, jätteiden poltosta, metallien tuotannosta ja renkaiden kulumisesta tieliikenteessä. Päästöinventaariot sisältävät arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin ja vanadiinin päästöt ilmaan.

Hitaasti hajoavat orgaaniset yhdisteet

Hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä eli ns. POP-yhdisteitä (Persistent Organic Pollutants) ovat mm. polyaromaattiset hiilivedyt (ns. PAH-yhdisteet, polyaromatic hydrocarbons)), dioksiinit ja furaanit (PCDD/F, polychlorinated dibenzodioxins and dibenzofurans), heksaklooribentseeni (HCB, hexachlorobenzene), polyklooratut bifenyylit (PCB, polychlorinated biphenyls) ja pentakloorifenolit (PCP, pentachlorophenols). POP-yhdisteet saattavat kulkeutua kauas päästölähteestä ja aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina vakavia haittoja ihmisen terveydelle tai ympäristölle. POP-yhdisteitä on käytetty teollisuuskemikaaleina, palonestoaineina tai torjunta-aineina ja niitä  muodostuu myös epätäydellisen palamisen seurauksena energiantuotannossa, liikenteessä ja jätteiden poltossa.

Päästöjen aikasarjat

Ilman epäpuhtauksien päästötietoja voit hakea valitsemillesi vuosille 1990-2018 alla olevasta kuvaajasta tai päästölähteittäin. Alla olevasta interaktiivisesta kuvaajasta voi valita tarkasteltavat vuodet ja yhdisteet. Mikäli kuvaaja ei näy, kokeile uudelleen päivittämällä tämä sivu.

 

Vuosien 1990-2018 päästöt

Vuosien 1990-2018 päästöt päästölähteittäin

Päästöt taulukkomuodossa

 
 

Happamoitavien yhdisteiden ja hiukkasten päästöaikasarja (1 000 tonnia)

SOx
(SO2:na)
NOx
(NO2:na)
NH3 NMVOC CO PMtot PM10 PM2,5 BC
1990 249 306 35 231 754 98 73 46 9.8
1991 206 303 33 221 726 85 66 42 9.3
1992 156 288 32 215 705 78 60 38 8.9
1993 138 293 32 209 690 73 56 35 8.5
1994 123 293 33 208 672 72 52 34 8.2
1995 105 273 34 202 665 68 50 32 7.8
1996 109 277 35 194 657 65 49 31 7.4
1997 101 271 36 194 651 65 45 30 7.2
1998 93 257 35 189 645 59 45 28 7.0
1999 92 252 38 183 626 60 45 28 6.7
2000 82 241 35 177 595 57 43 26 6.4
2001 96 244 35 174 595 58 44 27 6.6
2002 90 242 36 166 579 59 44 27 6.5
2003 101 248 37 162 556 60 45 27 6.3
2004  84 237 37 156 541 59 44 26 6.2
2005 70 208 38 144 509 56 42 25 5.7
2006 83 224 37 140 500 59 43 25 5.5
2007 81 211 37 135 481 55 40 24 5.4
2008 67 194 36 121 463 53 39 23 5.4
2009 59 177 37 112 440 52 38 22 5.4
2010 66 187 37 114 454 54 39 24 5.6
2011 60 171 35 104 414 51 36 21 4.9
2012 50 161 35 101 407 49 35 21 5.0
2013 48 158 35 97 389 49 34 20 4.6
2014 44 151 35 94 383 48 34 19 4.5
2015 41 139 33 89 361 45 31 18 4.2
2016 40 134 33 90 368 47 32 18 4.3
2017 35 130 32 88 359 45 31 18 4.1
2018 33 127 32 85 351 45 31 18 4.0

 

 

 

Raskasmetallien päästöaikasarjat (tonnia)

  Lyijy   
(Pb)

Kadmium
(Cd)

Elohopea
(Hg)

Arseeni
(As)

Kromi
(Cr)

Kupari
(Cu)

Nikkeli
(Ni)

Sinkki
(Zn)

1990

321

6.7

1.1

35

48

157

78

679

1991

237

3.8

0.9

24

60

149

61

469

1992   165

3.3

0.9

18

48

124

52

371

1993

105

3.4

0.8

16

38

112

46

346

1994

74

2.7

0.8

11

40

106

44

401

1995

73

2.1

0.8

5.2

36

117

47

403

1996

49

1.9

0.9

8.5

33

110

37

269

1997

32

1.5

0.8

14

29

128

38

146

1998

37

1.7

0.7

14

30

85

34

149

1999

35

1.5

0.6

5.3

31

68

37

140

2000

31

1.4

0.6

4.4

29

65

35

127

2001

30

1.7

0.7

5.2

26

66

32

130

2002

31

1.4 0.7 4.0 39 69 38 146

2003

25

1.3

0.8

3.7

29

62

35

126

2004

26

1.6

0.8

4.1

26

60

31

123

2005

21

1.5

0.9

3.0

20

58

26

116

2006

25

1.4

1.0

2.9

25

59

28

118

2007

22

1.3

0.9

3.0

29

44

25

106

2008

20

1.2

0.8

3.1

27

42

22

118

2009

17

1.2

0.8

2.9

17

40

21

117

2010

20

1.3

0.9

3.4

26

42

23

130

2011

19

1.2

0.8

3.0

17

42

20

126

2012

16

1.2

0.7

2.6

19

41

19

128

2013

16

1.1

0.8

2.8

18

42

17

124

2014

17

0.9

0.7

2.7

23

43

17

132

2015

15

0.9

0.6

2.5

17

41

16

119

2016

16

0.9

0.6

2.6

18

42

15

127

2017

16

1.0

0.6

2.5

17

41

14

120

2018

15

0.9

0.7

2.4

15

40

14

119

 

 

 

Hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden (POP) päästöaikasarjat

g I-TEQ

t

kg

kg kg

Dioksiini ja furaanit      

Polyaromaattiset hiilivedyt (PAH)

Heksaklooribentseeni (HCB)

Polyklooratut bifelyynit (PCB) Pentakloorifenolit
(PCP)

1990

18

7.1

36

29

15

1991

19

7.1

36

25

17

1992

18

7.2

37

26

19

1993

18

7.4

37

28

22

1994

19

7.5

36

29

24

1995

19

7.7

36

29

18

1996

18

8.0

38

28

13

1997

18

8.0

39

30

20

1998

18

8.3

38

31

27

1999

18

8.0

38

30

41

2000

19

7.7

39

30

55

2001

16

8.5

18

29

46

2002

16

8.7

12

29

21

2003

14

8.8

10

30

19

2004

14

8.9

26

31

17

2005

14

8.7

32

31

16

2006

15

8.9

36

32

15

2007

14

9.0

38

32

21

2008

17

9.7

19

31

33

2009

13

10.1

27

21

32

2010

16

11.1

9

28

32

2011

14

9.7

26

28

46

2012

15

10.4

10

25

47

2013

15

9.8

17

24

47

2014

16

10.0

22

25

-

2015

14

9.5

16

24

-

2016

16

10.3

60

26

-

2017

13

10.1

34

26

-

2018

14

10.0

32

26

-

 

SOx  rikin yhdisteiden päästöt, ilmoitetaan rikkidioksidiksi (SO2) laskettuna

NOx typen yhdisteiden päästöt, ilmoitetaan typpidioksidiksi (NO2) laskettuna

NH3 ammoniakki

NMVOC haihtuvat orgaaniset yhdisteeet, pois lukien metaani

CO hiilimonoksidi

PMtot kokonaishiukkaset

PM10 halkaisijaltaan < 10 µm hiukkaset

PM2.5 halkaisijaltaan < 2.5 µm hiukkaset

BC mustahiili

Ilman epäpuhtaudet päästölähteittäin

Ilman epäpuhtauksien päästölähteitä ovat ihmisen toiminta ja luonto:

  • fossiilisten polttoaineiden polttaminen energiantuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa
  • teollisuusprosesseista
  • tuotteiden käytöstä
  • maataloudesta
  • jätteiden käsittelystä
  • esimerkkejä luonnonlähteistä ovat kasvien erittämät haihtuvat orgaaniset yhdisteet, tulivuorenpurkaukset ja hiekkamyrskyt

 

Julkaistu 8.12.2015 klo 13.47, päivitetty 22.10.2020 klo 12.17