Teollisuuden vesistökuormitus

Massa- ja paperiteollisuus

Suomen massa- ja paperiteollisuuden kokonaistuotanto oli suurimillaan vuosina 2006-2007, jonka jälkeen se on asettunut noin viidenneksen alhaisemmalle tasolle. Merkittävin massa- ja paperiteollisuuden vesistöihin kohdistama haittavaikutus on fosfori- ja typpipäästöistä aiheutuva rehevöityminen. Ravinteiden päästöjä voidaan vähentää erityisesti jätevedenpuhdistuksen hyvällä hallinnalla. Lisäksi hitaasti hajoavat puuperäiset yhdisteet voivat aiheuttaa purkuvesistön eliöstölle haitallisia vaikutuksia.

Massa- ja periteollisuus edustaa  koko teollisuuden  fosforikuormituksesta 90 % ja typpikuormituksesta noin 68 %.

Kemiallisen sellun valkaisun kehittyminen on vähentänyt valkaisujätevesien orgaanisten klooriyhdisteiden määrää, jota kuvataan AOX-kuormituksella. Välittömiä myrkyllisiä vaikutuksia ei enää havaita massa- ja paperitehtaiden jätevesien purkupaikoilla. AOX-kuormitus on 1990-luvun alkuun verrattuna vähentynyt alle kymmenesosaan.

Muu teollisuus

Massa- ja paperiteollisuuden lisäksi Suomessa aiheutuu paikallisesti merkittävää vesistökuormitusta erityisesti kemian teollisuudesta sekä metallien valmistuksesta ja jalostuksesta, elintarviketeollisuudesta sekä kaivostoimminnasta.  Metallien ja muiden haitallisten aineiden kuormituksen merkittävän vähenemisen seurauksena haitalliset vaikutukset purkuvesistöissä ovat yleisesti pienentyneet selvästi, joskin esimerkiksi uusien kaivosten alapuolella kuormitus on kasvanut.

Julkaistu 12.9.2013 klo 12.42, päivitetty 6.9.2019 klo 12.17